Historiaa
Käsityö oppivelvollisuuskoulussa
Vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain voimaan tulon jälkeen 1920- ja 1930-luvuilla kansakoulusta tuli koko kansan koulu. Jokaisessa kunnassa tuli olla kaksivuotinen alakansakoulu ja nelivuotinen yläkansakoulu. Käsityönopetus kuului myös kansakoulun jatkokurssien ja myöhemmin jatkokoulun opetusohjelmaan.
Vuonna 1925 valmistunut maalaiskansakoulun opetussuunnitelma tuli käyttöön poikkeavissa oloissa. 1920- ja 1930-lukujen taitteen pula-aika ja 30-luvun lopun suursota vaikeuttivat uudistusten toteutumista. Sotavuosien ajan oppiaineen kehitys pysyi jokseenkin paikallaan, jopa taantui, vaikka monipuolisille käsityötaidoille olisi juuri tuolloin ollut tarvetta. Myös materiaalipula vaivasi käsityönopetusta.

1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa varsinaisen kansakoulun käsityönopetuksessa korostettiin käytännöllisyyttä. Oppilaan persoonallisuuden kasvattamisella pyrittiin aikaan saamaan itsenäisiä ja ahkeria kansalaisia. Käsitöissä koululaiset oppivat kunnioittamaan käden työtä. Opetus myös tyydytti oppilaiden toiminnallisuuden tarpeita ja kasvatti heitä yhteiskuntaa varten, sen työntekijöiksi. Lisäksi se kehitti huolellisuutta ja tarkkuutta, muotoaistia ja järjestelytaitoa sekä kestävyyttä.

Vuoden 1952 Komiteamietinnön mukaan tyttöjen käsitöihin oli saatava jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Ja koska suurin osa vaatteista ja muista tekstiileistä ostettiin valmiina oli kouluissa kiinnitettävä huomiota paikkaus- ja parsintatyöhön.


Suomen käsityön museo, Anneli Hemmilä-Nurmi


Vuoden 1957 uusi kansakoululaki liitti ala- ja yläkansakoulun varsinaiseksi kansakouluksi. Kansakoulu jakautui kuusivuotiseen kansakouluun ja kaksivuotiseen kansalaiskouluun, jonka eri linjojen opetussuunnitelmissa käsityöllä oli tärkeä asema. Kansalaiskoulujen opetussuunnitelmissa otettiin huomioon alueelliset erot ja eri paikkakuntien moninaiset tarpeet.

Kansakoulun tuli kasvattaa lapsia siveellisyyteen ja hyviin tapoihin. Käsityönopetuksen tuli olla monipuolisesti oppilasta kasvattavaa. Opetus valmensi lapsia ja nuoria tulevaan perherooliin isinä ja äiteinä. Samalla käsityönopetus loi pohjaa tulevalle ammatinvalinnalle.


» Seuraava sivu   Peruskoulun käsityö

» Edellinen sivu   Käsityönopetus oppikouluissa