Käsityöllä tärkeä asema
Maaseudun kansalaiskoulujen käsityöpainotteisella yleislinjalla tytöille opetettiin naiskäsitöitä ja pojille kone- ja sähköoppia sekä puu- ja metallitöitä.

"VI luokan kävin Kangasalan Suoraman alakansakoulussa. Opettajani Aino Sipilä piti itse käsityötunnit. Pojat olivat teknillisissä käsitöissä ja me tytöt opettajani johdolla tekstiilikäsitöissä. Jos oikein muistan, niin kudoimme hiihtosukat kuudennella vai olisiko ollut jo aikaisemmin vuonna? Joka tapauksessa olen hiihtosukat kutonut käsityötunneilla. Lanka oli vaaleanruskea ja kirjontalanka vihreä. Sukan varsi kudottiin oikeaa, ei tehty resoria. Ensin kudottiin muutama sentti pohjavärillä, sitten otettiin toinen lanka mukaan. Kirjonta tehtiin kahdella langalla siten, että toinen langoista aina piti jättää löysäksi nurjalla puolella ja oli varottava kiristämästä liikaa. Kirjonnan jälkeen opeteltiin silmukan päättämistä ja lisäämistä, (tehtiin rei´itys) kaksinkertaista kantapäätä sekä sädekavennusta sukan päähän. Lopuksi käännettiin sukan varressa ”rei´ityksen” kohdalta käännös, joka ommeltiin kiinni. Siihen aikaan käytettiin monosen kanssa kirjailtuja hiihtosukkia, jotka varrestaan käännettiin monon päälle. Olin aina tykännyt käsitöistä ja harrastin käsitöiden tekoa myös kotona. Kudoin itselleni lapasia, sukkia. Virkkasin myssyjä, ompelin nuken vaatteita ym. Joten oli itsestään selvää, että menisin kansalaiskouluun käsityölinjalle kirkonkylässä. SKM 1529."

Yläkuva: P.Lehtimäki, Jyväskylän yliopiston museo.