» Käsityö kansansivistyksenä
Käsitys käsityöstä jokamiehen ja -naisen perustaitona juontaa juurensa 1800-luvulta...

» Kansakoulussa 1866-1920
Käsityöstä tuli pakollinen kouluaine ensimmäisenä maailmassa ...

» Oppivelvollisuuskoulussa 1920-1970
Käsityö osaksi koko kansan koulutusta...

» Peruskoulussa 1970-2006
Ajatus tasa-arvosta näkyi myös käsityönopetuksessa...

Alun perin tyttökouluja oli perustettu "sivistyneiden vanhempien tyttärille sellaisten tietojen saamiseksi ja sellaisten käsitöiden harjoittamiseksi, joiden katsottiin kuuluvan huoliteltuun naiskasvatukseen". Naiskasvatuksen esikuvat tulivat Suomeen osaksi Venäjän kautta balttisaksalaiselta alueelta, josta 1700-luvulla Venäjän keisarinna Katariina II oli ottanut mallia uudistaessaan ylimpien säätyjen tyttöjen kasvatusta.

1800-luvulla käsityötä ei opetettu lainkaan pojille tarkoitetuissa, yliopistoon johtavissa lyseoissa, niitä edeltävissä pedagogioissa, triviaalikouluissa tai ala- ja yläalkeiskouluissa, jotka kasvattivat säätyläispojista pappeja ja virkamiehiä. Lyseoiden pojat saivat Suomessa käsityötunnit vasta vuonna 1941. Silloinkaan käsityö ei ollut pakollinen oppiaine klassillisen lyseon poikalinjoilla.

1900-luvulla lapset kansakoulusta oppikouluun siirtyessään osasivat jo monia käsityön perustaitoja. Yleensä käsityönopetus oppikouluissa loppui jo kolmannella luokalla oppilaiden ollessa 13- tai 14-vuotiaita.

» Seuraava sivu   Käsityö oppivelvollisuuskoulussa

» Edellinen sivu   Käsityönopetuskansakoulussa