Magnus von Wright (1893–1953)
Taidemaalari, -graafikko, lintutieteilijä, kuvittaja, opettaja
Teos
Magnus
von Wright oli maineikkaista taiteilijaveljeksistä vanhin. Hänellä oli
huomattava asema opettajana, kun suomalaista taide-elämää kehitettiin
1800-luvun alkupuolella ja puolivälissä. Lintutieteen piirissä hän teki
merkittävän elämäntyön paitsi kuvittajana ja lintujen täyttäjänä myös
tutkijana, vaikka häneltä puuttuikin muodollinen akateeminen koulutus.
Hän käytti ilmeisesti ensimmäisenä Ruotsissa litografiatekniikkaa
lintukuvien painamiseen asuessaan siellä 1820-luvulla. Maalaustaide sai
1850-luvulta lähtien yhä keskeisemmän aseman von Wrightin toiminnassa,
ja hän loi monet merkittävimmistä teoksistaan viimeisinä elinvuosinaan.
Hänet muistetaan erityisesti kulttuurihistoriallisesti tärkeistä
1800-luvun alun Helsinkiä kuvaavista maalauksistaan.
Magnus
von Wright syntyi kesäkuussa 1805 Kuopiossa Maria Tuderuksen ja majuri
Henrik von Wrightin perheeseen. Maineikkaista taiteilijaveljeksistä
vanhin avasi eläintieteellisen kuvittajan ja taidemaalarin uran
nuoremmilleen.
Magnus kävi
lukiota Turussa. Koulu jäi kesken, mutta hän solmi tärkeitä
tuttavuuksia Suomen johtaviin luonnontieteilijöihin. Samalla hän pääsi
jäseneksi vuonna 1821 perustettuun Societas pro Fauna et Flora
Fennicaan, Suomen ensimmäiseen tieteelliseen seuraan.
Vuosina
1826–1829 Von Wright oleskeli Tukholmassa. Hän opiskeli muutamia
kuukausia Tukholman taideakatemiassa ja eräässä yksityisessä
piirustuskoulussa. Kokemusten rohkaisemana hän aloitti ornitologisen
kuvitustyön ja käytti ilmeisesti ensimmäisenä Ruotsissa uutta
litografiatekniikkaa lintukuvien painamiseen. Tuloksena oli hänen ja
veljensä Wilhelm von Wrightin yhdessä laatima ja kreivi Nils Bonden
rahoittama kuvasto Svenska foglar.
Magnus
von Wright palasi Suomeen vuonna 1829. Aluksi hän asui Kuopion
Haminalahdessa, mutta muutti kahden vuoden kuluttua Helsinkiin.
Elantonsa hän ansaitsi aluksi kartanpiirtäjänä ja varamaanmittarina.
Vuonna 1837 hän solmi avioliiton Christina Sallménin kanssa. Perheeseen
syntyi esikoinen, äitinsä mukaan nimetty Christina jo seuraavana
vuonna. Yhteensä perheessä oli yhdeksän lasta. Maria syntyi vuoden
kuluttua ja hieman myöhemmin syntyivät Hulda, Evert, Ernst, lapsena
kuollut Ferdinand, Hilda, parin vuoden ikäisenä menehtynyt Ida sekä
perheen kuopus Elin.
Vuonna
1845 Magnus von Wright nimitettiin yliopiston eläinmuseon
konservaattoriksi ja 1849 yliopiston piirustuksenopettajaksi, mitä
tehtävää hän oli jo käytännössä hoitanut sijaisena kahden vuoden ajan.
Tehtävässä hän sai aiempaa paremmat mahdollisuudet omistautua
maalaustaiteelle ja keskittyi paljolti maisemamaalaukseen. Hän maalasi
myös jonkin verran lintuja, mutta enimmäkseen aiheena olivat kartanot
ja kulttuurimaisemat. Hän opiskeli pari kuukautta Düsseldorfissakin
(1857) kuuluisan norjalaisen taiteilijan Hans Guden johdolla.
Von
Wrightillä oli keskeinen merkitys Suomen suuriruhtinaskunnan nuoressa
pääkapungissa Helsingissä versoneessa uudessa suomalaisessa
taide-elämässä. Hän oli 1830- ja 1840-luvulla yksi kaupungin harvoista
kuvataiteilijoista ja 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen
johtokunnan ainoa taiteilijajäsen. Hän toimi myös varakkaiden
säätyläisten lasten piirustuksenopettajana ja opetti eräissä kouluissa.
Hän sai lisäksi suuren määrän piirustustaitoa ja taiteellista silmää
edellyttäviä tilapäisiä tehtäviä, kuten vaakunoiden maalausta tai
sotilasunivormuja esittävien kuvien kopiointia. Luonnontieteellisiä
kuvia hän piirsi myös koko ajan erityisesti omiksi muistiinpanoikseen,
mutta myös julkaisujen kuvitukseksi.
Hänet
muistetaan myös kulttuurihistoriallisesti tärkeistä 1800-luvun alun
Helsinkiä kuvaavista maalauksistaan. ”Toisiaan leikkaavat katot,
päädyt, verannat, ulkohuoneet ja lauta-aidat on kuvattu huolella ja
perspektiiviä korostaen”, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa syyskuussa
1982, ”Yli 30 vuoden ajalle ulottuvien kuvien pääviehätys on niiden
aitoudessa ja herkkyydessä. Silloinkin, kun taiteilija poikkesi
dokumentoijan roolistaan, hän samalla paljasti jotain ajan ja paikan
luonteesta ja ilmapiiristä.”
Suomen
Taidegraafikot ry:n kokoelmassa on häneltä vain yksi teos, nimetön
kirjoja kuvaava kivipiirros joka on samalla koko kokoelman vanhin
grafiikanlehti.
Lähteet:
Ervamaa, Jukka
Magnus von Wright. Artikkeli julkaistu 2007.
Suomen kansallisbiografia.
www.kansallisbiografia.fi
Tiitta, Allan
Kaksikasvoinen Helsinki
H.S. 27.9.1982.
