Kaarin Orava










Kaarin Sofia orava (o.s. Nyström) (10.9.1928)



Kaarin syntyi syyskuussa 1928 Johan ja Elisabeth Nyströmin kolmanneksi lapseksi. Perheessä oli entuudestaan kaksi tytärtä, Martha ja Kristiina. Nyströmit asuivat Ullanlinnassa Laivanvarustajankadulla, aivan lähellä satamaa ja kaunista Kaivopuistoa. Isä Johan työskenteli omistamassaan vaatetehtaassa ja Elisabeth oli kotirouva.

Sekä Johanin että Elisabethin suku oli suomenruotsalaista, joten kotona puhuttiin ruotsia. Elisabethin suvussa oli sekä taiteilijoita että taiteen keräilijöitä. Läheisimmissä väleissä Elisabeth oli veljeensä Emiliin, vaikka tämä asuikin Turussa saakka. Emiliä pyydettiin Kaarinin kummisedäksi ja hän suostui ylpeänä tehtävään. Hän oli intohimoinen taidegrafiikan keräilijä, ja olisi itsekin halunnut taiteilijaksi jos vain lahjat olisivat sen sallineet. Hän kuoli auto-onnettomuudessa kesällä 1939 ja testamenttasi suuren osan kokoelmistaan rakkaalle kummitytölleen.

Kaarin oli lapsena iloinen ja hyvin vilkas. Kaarin piti paljon piirtämisestä ja maalaamisesta, ja ompeli jo pikkutyttönä nukeilleen vaatteita kangastilkuista. Siskot olivat hänelle hyvin läheisiä, tytöt leikkivät paljon kolmistaan ja lukemaankin Kaarin oppi osittain siskojensa avustuksella. Usein Kaarin keksi ja kirjoitti pieniä näytelmiä, joita hän siskoineen esitti muulle perheelle - tai ainakin lastenhoitajalle, jos isä oli töissä ja äiti omissa menoissaan.

Perheen lastenhoitajana pysyi samana koko Kaarinin lapsuuden ajan. Amanda tutustutti tytön teatteriin, sillä hän ompeli lisätyönä teatterille puvustuksia ja otti joskus Kaarinin mukaansa teatterilla käydessään. Sieltä Kaarinin innostus pikkunäytelmiinkin taisi olla peräisin. Elisabethin pyynnöstä Amanda puhui lapsille suomea, jotta nämä oppivat kielen vaivatta. Kaarin tykkäsi myös kuunnella Markus-sedän lastentunti -ohjelmaa sillä suomenkieli kuulosti pienen tytön korviin hauskalta. Tuttu tervehdys ”Päivää pienet ystäväiseni, päivää” oli Kaarinin suosikki.

Vanhemmat, ja varsinkin Elisabeth piti koulutusta hyvin tärkeänä Hänen mielestään suomalaista koulujärjestelmää tuli alati kehittää kansan sivistämiseksi, ja hän itse osallistui useiden hyväntekeväisyys- ja sivistysjärjestöjen toimintaan. Kaarin kävi äitinsä vaatimuksesta suomenkielistä kansa- ja keskikoulua. Kieli ei tuottanut hänelle vaikeuksia, mutta kuriin tottuminen oli vilkkaalle tytölle vaikeampaa. Hän oli kuitenkin teräväpäinen ja nokkela, ei koulu hänelle vaikeaa ollut, kun alkuun pääsi.

Vuonna 1939 puhjennut sota varjosti Kaarinin nuoruusvuosia. Samana kesänä tapahtunut kummisedän kuolema painoi mieltä, ja viimeistään murheelliset sotavuodet muuttivat valoisan lapsenmaailman kertaheitolla ankarammaksi aikuisten maailmaksi. Kotona sodasta ja sotilaiden uhrautumisesta puhuttiin paljon, ja Kaarin osallistui ylpeänä myös pikkulottien toimintaan. Vaikka pelko oli suuri, Nyströmien koti säilyi pommituksista huolimatta ehjänä.

Kaarin pääsi lukioon vuonna 1945 ja valmistui ylioppilaaksi 1948. Saman vuoden syksyllä Kaarin muutti Jyväskylään aloittaakseen kansakoulunopettajan opinnot Kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Kaarin oli saanut lahjaksi äidiltään ja sukulaisiltaan muutamia taidegrafiikan teoksia jo lapsena ja nuoruusvuosinaan. Lahjojen lisäksi tärkeitä olivat tietysti myös kummisedältä perityt teokset. Jyväskylään muuttaessaan Kaarinilla oli mukanaan vain matkalaukullinen vaatteita sekä nämä tärkeät taulut. Olo oli yksinäinen, mutta myös tarmokas ja toiveikas.

Heti seuraavana kesänä Kaarin tapasi tanssilavalla Olavin, komean ja reippaan keskisuomalaisen nuorukaisen. He rakastuivat ensisilmäyksellä. Jo seuraavana kesänä juhlittiin häitä Olavin vanhempien maatilalla Muuramessa. Kaarin oli pikkutytöstä saakka toivonut saavansa joskus lahjaksi muutaman hienon teoksen äitinsä taidekokoelmista, toive toteutui häälahjan muodossa.

Opinnot keskeytyivät esikoisen syntymän vuoksi, mutta kun anoppi saapui Muuramesta Helenaa hoitamaan, saattoi Kaarin hoitaa opintonsa loppuun ennen Pekan syntymää. Sen jälkeen hän saikin työpaikan Rajakadun Keskuskansakoulusta.







Jyväskylän taidemuseon Holvi - Kauppakatu 23 - 40101 Jyväskylä - puh. (014) 266 4391 - taidemuseo[at]jkl.fi