Tälle sivulle on
koottu aihealueittain linkkejä, joiden takaa löytyy mielenkiintoista ja
mukavaa tietoa 1960-luvun tapahtumista, ajatusmaailmasta, kulttuurista
ja ilmiöistä: kodista ja perheestä, lapsista, musiikista, urheilusta,
muodista ja kauneudesta, terveydestä sekä ajankohtaisista
puheenaiheista.
Tässä myös esimerkkejä taidegrafiikan hinnoista, muusta hintatasosta
sekä palkkauksesta 1960-luvun lopun Suomesta.
Pohjolan
taidegraafikot 30-vuotis juhlanäyttely 25.2. – 19.3.1967
Helsingin Taidehallissa
Lähteet:
Terttu Kiuru-Lehtonen: Kuinka lienee rahojesi laita? Kirjassa Kerstin
Thorvall (toim.): Kirja sinulle. Otava Helsinki 1966. Kuudes, uusittu
painos.
Kerstin Thorvall: Toinen kirja sinulle. Otava Helsinki1966.
Ruotsinkielinen alkuteos Andra boken tille dig 1965.
Lukijoiden lähettämiä tilinpäätöksiä (YV-lehti 4-5/1967)
YV-lehti 1967:4-5, tupakkamainos s.25, autoradiomainos s.49,
juustomainos s.77, pyykinpesukoneiden vertailu s.82-84, Suomen
autoliiton ja YV-lehden liikennetiedustelu s. 94.
Kotiliesi Elokuu I / 1966, Lehden tilaushinta s.54, Aronden
kosmetiikkamainos s.53, Keravan koneliikkeen mainos s.50, Medipolarin
mainos s.49, Suomen Unilabin Slumberslim-mainos s.47
Viikkosanomat 11-15 / 1967 (huhtikuu), Tupakkamainos s.60, Simca-mainos
s.59, NSU-mainos s. 65, Volvo-mainos s.50, Blüten-mainos s.51, Arean
mainos s.13, Finnairin mainos s3.
KOTI JA
PERHE
Häät
ja häiden järjestely
Häitä käsittelevässä Nuori avioliitto -sarjan
osassa perehdytään sekä
kirkko- että siviilivihkimiseen. Talousopettaja Anna-Maija Tanttu antaa
ohjeita hääpäivällisen valmistamiseen ja taiteilija Airi Holmberg
kertoo vihkipukumuodin muutoksista. Esillä on myös siviilivihkiminen ja
siihen pukeutuminen.
Perheen
perustaminen vuonna 1967
Ohjelmassa tutustutaan nuoren avioliiton
perusteisiin, oikeudellisiin
näkökohtiin, puolison valintaa koskeviin seikkoihin sekä käytännön
järjestelyihin ja ongelmiin perhettä perustettaessa.
”Ihan
tavallinen äiti”
Äiti näyttää ihan tavalliselta ja tekee ihan
tavallisia äitien asioita,
kertovat lapset vuonna 1967 äitienpäiväksi tehdyssä haastattelussa.
Tosin osan mielestä äiti ei tee mitään. Äitihän on vain kotona, siivoaa
ja tiskaa.
Kodinhoitajat
äidin apuna
Naisten nurkka esittelee erilaisia apuäitejä.
Apuäitejä valmistui mm.
Valtion kodinhoitajaopistosta Tampereelta.
Kannanottoja
lasten kurituksesta
Valtaosa 60-luvun suomalaisista hyväksyi
lasten ruumiillisen
kurituksen. "Lapsille olisi mahdollisimman vakavasti opetettava, ettei
mitään pahaa saa tehdä ilman kohtalokkaita seurauksia", ajateltiin
usein. "Jos lapsi tarvitsee ruumiillista kuritusta, sitä olisi
annettava."
LAPSILLE
Eveliina
ja kaksoset: Mörri Möykky
Eveliina ja Kaksoset levyttivät Mörri Möykyn
vuonna 1965.
Pessi
ja Illusia 1965
Sateenkaarelta karannut keijutyttö Illusia kohtaa metsässä pienen
peikkopojan Pessin. Pessimistinen Pessi ja valoisa, huoleton Illusia
ystävystyvät. Illusia lähtee tutustumaan maahan, koska on kuullut siitä
kauniita tarinoita äidiltään. Viipurissa vuonna 1903 syntynyt Yrjö
Kokko kirjoitti sadun jatkosodan aikana rintamalla. Kirjana Pessi ja
Illusia ilmestyi vuonna 1944. Sodan arkeen lohtua tuonut satukirja
myytiin nopeasti loppuun.
Vierailu
Fazerin karkkimaahan
Vuodelta 1966 peräisin olevassa, upeasti säilyneessä värifilmissä
pistetään suu makeaksi Fazerin makeistehtaalla silloisessa Helsingin
maalaiskunnassa. Mainosmaisessa filmissä myös ylistetään Fazerin
valikoimaa ja tuotteiden ihanuutta. Yhtiön lippulaivasta, tutun
siniseen kääreeseen pakatusta maitosuklaasta, kerrotaan erityisellä
hartaudella.
Päivä
Linnanmäellä -lyhytelokuva 1963
1950-luvulla avatun huvipuiston toiminta pääsi hyvään vauhtiin ja
1960-luvulla huvipuisto muistutti jo paljon nykyistä olemustaan.
Toiminnan jatkuvuuden myötä alueelle oli saatu paljon uusia laitteita.
MUSIIKKIA
Beatles
YLE:n haastattelussa 1965
"Nyt seuraa oikea jymy-yllätys", Kaleidoskooppi-ohjelma lupasi
toukokuussa 1965: Beatle-pojat oli saatu erikoishaastatteluun Lontoossa.
Fredi:
Varjoon, suojaan – suomen euroviisuedustaja 1967
Yleisradio järjesti vuoden 1967 viisuja varten tuttuun tapaan avoimen
sävellyskilpailun, josta raati valitsi kahdeksan kappaletta. Kilpailun
voittokappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen
sanoittama.
Kansainvälinen Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä huhtikuussa.
Mukana oli 17 maata. Fredin tulkinta riitti 12. sijalle. Voiton vei
avojaloin esiintynyt Britannian Sandy Shaw Puppet on a String
-kappaleellaan. (http://www.youtube.com/watch?v=nrs8CgpH980)
Johnnyn
hittisikermä
Samettiääninen Johnny hurmasi 60-luvun teinityöt. Suklaasilmäinen
komistus oli suosionsa huipulla koko vuosikymmen ajan. Johnny aloitti
musiikkiuransa The Sounds -yhtyeen rumpalina. Hänen soolouransa
läpimurtobiisi oli vuonna 1963 julkaistu Hymyhuulet, joka alun perin
oli Cliff Richardsin hitti Lucky Lips.
Johnnyn muita hittejä olivat mm. Hyvin menee kuitenkin, Tunti vain ja
Hymyillen.
URHEILUA
Eero
Mäntyrannan ensimmäinen maailmanmestaruus 1962
Zakopanen MM-kisoissa helmikuussa 1962 hiihdetystä lumisateisesta 30
km:n kilpailusta muodostui dramaattinen ottelu Suomen, Ruotsin ja
Italian välille.
Eero
Mäntyranta kotosalla, maailmanmestarin haastattelu
Työkseen hiihtävä tullivartija palasi maailmanmestarina Zakopanen
MM-kisoista 1962. Hän hankki mitalinsa sankaksi yltyneessä lumipyryssä.
Timo
Mäkinen Jyväskylän Suurajoissa 1966
Timo Mäkinen ja Pekka Keskitalo kävivät Jyväskylän Suurajoissa 1966
täpärän taistelun Rauno Aaltosta ja ruotsalaista Tom Tranaa vastaan.
Mäkinen vei Morris Cooperillaan lopulta voiton Tranan Volvosta.
Aaltonen sijoittui kolmanneksi Morris Cooperillaan. Edellisenä vuonna
yleisö oli hortoillut vaarallisesti pikataipaleilla. Reportaasissa
kysytäänkin lähes kaikilta haastateltavilta, oliko liian innokkaista
katsojista tänä vuonna ollut häiriötä. Toimittaja Timo Putkonen
muistuttaa vielä kaikille ralliurheilun vastustajille, että reitit
kulkivat lähinnä metsissä.
TERVEYS
Hota-pulveri
mainos
Ota Hota – ei pakota, sanottiin vanhoissa lääkemainoksissa.
Hota-pulveria kutsuttiin myös intiaanipulveriksi, mikä näkyy
esimerkkimainoksessa. Pulveri oli tamperelaisen lääketehdas Starin
menestystuote melkein neljän vuosikymmenen ajan. Se tuli markkinoille
vuonna 1929.
MUOTI JA
KAUNISTAUTUMINEN
Pukeutuminen
ravintolaan
Naisten nurkassa pohditaan mitä päälle ravintolaan. 1960-luvulla
vääränlainen pukeutuminen esti ravintolaan pääsyn. Silmiinpistävimmät
virheet naisten pukeutumisessa ensimmäisen luokan tanssiravintolassa
ovat villapusero, hame ja torikassin muotoinen käsilaukku. Miehillä
puolestaan kravatti ei vielä takaa sisäänpääsyä. Lounasravintolaan,
ruokailutarkoituksessa, voi tosin mennä työasussa.
Miesten
hiusmuodista
Parturi Bror Bäckström kertoo miesten hiusten leikkaamisesta. Miesten
hiusmuodissa ollaan Bäckströmin mukaan menossa pidempiin hiuksiin.
Hänen mielestään miesten pitkähiuksinen muoti on hyvännäköistä, kenelle
se vain sopii. Kaksi nuorta miestä kertoo lisäksi muodista yleensä.
Pojat valittelevat, että monet parturit leikkaavat tukan liian
lyhyeksi. Tyttöjen hiusten pitää poikien mielestä olla pitkät ja suorat.
Mitä
nainen pakkaa mukaan lomamatkalle?
Muotitaiteilija Leena Peltonen esittelee Naisten nurkassa naisen
peruspuvuston lomamatkalle. Peltosen mukaan parasta olisi, jos matkalle
lähtevä ehtisi teettää asusteet, jotta saisi sopivat kuosit ja kankaat.
Muodin
historiaa 60-luvun malliin
Kolmessa kohtauksessa luodaan katsaus eri aikakausien muotiin pilaillen
tai tahattoman komiikan kautta. Kohtaukset ovat kenties
historiallisesti epätarkkoja, mutta ne kuvaavat viehättävän viatonta
60-lukua.
Missejä!
Suhtautuminen misseihin muuttui 1960-luvulla. Vaikka instituutio sai
osakseen kasvavaa kritiikkiä, ei itse kilpailun suosio osoittanut
laantumisen merkkejä. Tämän sivun linkeissä esiintyvät muiden muassa
vuoden 1967 Miss Skandinavia Satu Östring ja seuraavan vuoden Miss
Eurooppa Leena Brusin.
Opiskelijat
keskustelevat missikilpailuista 1965
Kriittisellä 1960-luvulla myös missikilpailujen tarpeellisuutta
tohdittiin jo epäillä. Opiskelijoiden radioväittelyssä niitä verrataan
eläinnäyttelyihin. Missikilpailujen puolustaja ihmettelee, ovatko
eläinnäyttelyt sitten jotenkin halveksuttavia. Rotuelikothan ovat
kaunista katsottavaa
AJANKOHTAISIA
KESKUSTELUJA JA TAPAHTUMIA
Autoileva
nainen, 1965
Naisten nurkassa annetaan ajo-opetusta. Autoileva nainen Rauni Vornanen
käy läpi autonajamista miesohjaajan kanssa. Ohjaajan asenne Vornasta
kohtaan on nykymittapuun mukaan melkoisen vähättelevä. Ohjaaja kertoo,
että öljy ja vesi lisätään eri säiliöihin. Tähän Vornanen joutuu
sanomaan, että "kyllä minä nyt sentään tiedän, että tuo on moottori!"
Linnan
juhlat 1967
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen olivat
kutsuneet juhliin noin kaksituhatta vierasta. Paikalla oli iso joukko
jo edesmenneitä suuria suomalaisia kuten akateemikot Alvar Aalto, Mika
Waltari, Georg Henrik von Wright ja Martti Haavio.
Juri
Gagarinin haastattelu
Majuriksi ylennetyn Gagarinin mielestä avaruudesta voi saada paljon
tietoa tieteen ja tekniikan tarpeita varten. Gagarin kertoo myös hänen
käyttämänsä avaruuslaivan tekniikasta.
Hongkongilainen
influenssa
Vuonna 1968 Eurooppaa ravisteli hongkongilainen influenssa. Suomeen sen
epäiltiin tulleen amerikkalaisten turistien mukana. Hongkongilainen
influenssa aiheutti Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan 1-4
miljoonan ihmisen kuoleman.
Ihmisiä
tammikuussa 1966 -ohjelmassa tutustutaan mm. metsurin ja lehdenmyyjän
arkeen.
Hieno ajankuva valottaa arkista elämää Varsinais-Suomessa tammikuussa
1966.
Syrjäytyneitä
Helsingissä 1966
Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin
asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966
sanottiin.
Televisio
tekee murron
Syksyllä 1967 televisio teki murron. Toimittajat Hannu Karpo, Pekka
Holopainen ja Leo Matis päättivät kokeilla, kuinka helppoa on murtautua
kultasepänliikkeeseen. Murto sujui vielä hyvin, mutta pakomatka oli
päättyä onnettomasti, kun Karpo ajoi pakoauton naapuriliikkeen
näyteikkunasta sisään. Televisionmurtoa käsiteltiin myöhemmin
oikeudessakin, mutta syytteet television ”murtomiehiä” vastaan
hylättiin. Murron tarkoituksena oli tutkia poliisin tehokkuutta.
Lähteet:
YLE:n elävä arkisto.
Tekstien kirjoittajat: Seija Aunila, Petra
Himberg, Jukka Lindfors ja
Paavo Rytsä.