Lennart Segerstråle (1892–1975)
Taidemaalari, taidegraafikko, professori
Teos 1
Teos 2
Teos 3
Teos 4
Teos 5
Teos 6
Lennart
Segerstråle tunnetaan ennen kaikkea tuotteliaana lintujen ja luonnon
kuvaajana sekä Suomen Pankin Finlandia-freskojen tekijänä. Hän on myös
yksi merkittävimmistä monumentaalimaalareistamme. Hänen laajaan
tuotantoonsa kuuluu useita freskoja sekä kirkkojen lasi- ja
alttarimaalauksia. Segerstråle oli kiinnostunut myös
pienimuotoisemmasta taiteesta. Hänen graafinen tuotantonsa (vuosilta
1913 – 1938) käsittää suunnilleen 120 teosta, joista valtaosa on
metalligrafiikkaa. Toisen maailmansodan jälkeen hän teki vielä joitakin
litografioita.
Lennart Rafael Segerstråle oli nuoresta pitäen
kiinnostunut sekä taiteesta että luonnosta, joten oli johdonmukaista
että hänestä tuli taiteilijana taitava luonnonkuvaaja. Hän syntyi
kesäkuussa 1892 Vantaalla taidemaalari Hanna Frosterus-Segerstrålen ja
lehtori Knut Segerstrålen perheeseen. Hanna-äiti oli erinomainen
muotokuvamaalari ja maalasi milloin vain kahdeksanlapsisen perheen
emäntänä ehti. Jo pikkupoikana Lennart pyysi usein äidiltään siveltimiä
ja palettia lainaksi. Isänsä kanssa Lennart taas teki pitkiä
linturetkiä ja kirjasi havaintojaan piirroksin.
Epävarmaa
taiteilijan ammattia ei kotona suositeltu, ja niin Lennart valitsi
ylioppilaaksi päästyään opinnot maa- ja metsätieteellisessä
tiedekunnassa. Samalla hän saattoi käydä myös Eero Järnefeltin
maalauskursseilla yliopiston piirustussalissa. Toisen tärkeän
vaikuttajansa, ruotsalaisen taiteilija Bruno Liljeforsin Lennart tapasi
Tukholmassa 1910. Lennart pääsi näyttämään tälle luonnoksiaan ja sai
paljon ohjeita ja kannustusta eläinaiheisten maalaustensa tekemiseen.
Grafiikkaan nuori taiteilija tutustui vuonna 1913, samoin vanhemman
taiteilijan opastuksella.
Lennart kuitenkin valitsi
tuolloin metsänhoitajan ammatin ja toimi työssä viitisen vuotta, vaikka
tekikin kaiken aikaa myös maalauksia ja grafiikkaa. Hänen ensimmäinen
työpaikkansa oli Padasjoella.
Metsänhoitajaksi
valmistumisvuonnaan Lennart Segerstråle avioitui Marie-Louise
Collianderin kanssa. Vaimosta tuli taiteilijan uskollinen tuki koko
tämän eliniäksi. Pariskunta sai neljä lasta: esikoinen Ulf syntyi
vuonna 1916, Ernst Albert, Berti seuraavana vuonna ja tytöt Tita (1920)
ja Christine-Louise (1928) hieman myöhemmin. Pojista kumpikaan ei
elänyt pitkään: Berti hukkui traagisella linturetkellä 1926 vain
yhdeksänvuotiaana ja esikoinen Ulf, joka oli itsekin jo taiteilija,
kaatui sodan loppuvaiheessa vuonna 1944 Suurmäessä. Sodan jälkeen
Segerstråle vetäytyi hiljaisuuteen tekemään työtä, ja työtä hän teki
paljon.
Lennart
Segerstråle osallistui yhteisnäyttelyihin jo vuodesta 1911 alkaen ja
piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 1913 Porvoossa Palokunnantalolla
ja 1915 Helsingissä, Strindbergin taidesalongissa. Vuoden 1920
Pariisin-matkallaan Lennart perehtyi tarkemmin metalligrafiikan eri
menetelmiin puolalaisen graafikon Jan Rubczacin opastuksella. Samalla
hän opetteli vedostamaan työnsä itse. Matka oli Segerstrålelle tärkeä
kimmoke omistautua metsänhoitajan ammatin sijaan vapaan taiteilijan
uralle. Hän myös hankki ateljeeseensa syväpainoprässin.
Taiteilija itse on myöhemmin korostanut, että hänen
opintomatkansa Ranskaan ja Italiaan 1920- ja 1930-luvulla sekä
myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen antoivat kaikkein pysyvimmät
vaikutteet hänen taiteeseensa. Hän jäljensi ahkerasti kirkkojen
freskoja, lasimaalauksia ja mosaiikkeja sekä museoiden kokoelmien
taideteoksia. Syyskuisen Ranskan-matkan 1929 matkan aikana tehtyjen
piirrosten joukossa on kauniita kopioita Nôtre Damen ruusuikkunoista ja
Clunyn museon keskiaikaisista veistoksista.
Alkuun
Segerstråle käytti grafiikassaan pääasiassa akvatintamenetelmää, jota
hän yksityiskohdissa täydensi viivasyövytyksellä tai kuivaneulalla.
Muutamia luonnonmaisemia lukuun ottamatta teokset esittävät pelkästään
eläinaiheita, ennen kaikkea lintuja. Hänen linnuissaan tärkeintä ei ole
yksityiskohtainen tarkkuus – vaikka anatomiset piirteet ja
höyhenpeitteen värisävyt ovatkin tärkeitä – vaan niissä korostuu
luonteva liike ja eläinten elämä osana luontoa ja luonnon kiertokulkua.
Kolmikymmenluvun
alun akvatintoissaan Segerstråle pyrki yleensä maalaukselliseen
vaikutelmaan. Kauden töissä on havaittavissa myös selkeää pyrkimystä
koristeelliseen ja tyylittelevään sommitteluun. Kuvissa on usein
voimakkaita rytmiä luovia elementtejä, kuten vaikkapa tyrskyt ja
lokkien siivet teoksessa Kalastavia lokkeja (1934). Kuvien varsinaiset
aiheet, linnut, on yleensä kuvattu melko yksityiskohtaisesti, kun taas
tausta on pelkistetympi. Vuoden 1937 paikkeilla Segerstråle alkoi tehdä
lähinnä kuivaneulatöitä. Aihepiiri ja lähestymistapa muuntuivat:
uudemmissa töissä linnut on nähty kauempaa ja taustaan on kiinnitetty
enemmän huomiota kuin varhaisissa akvatintoissa. Lisäksi töiden
joukossa on myös jonkin verran henkilöaiheita, joiden lähtökohtana
olivat taiteilijan seinämaalaukset.
Seuraavana
vuonna taiteilija alkoi valmistella Finlandia-freskoja. Ensimmäiset
monumentaalimaalauksensa hän oli tehnyt Malmgårdin kartanoon jo
1920-luvun alussa ja sen jälkeen hän pääsi tekemään useita seinä-,
katto- ja lasimaalauksia eri puolille Suomea. Yksi niistä oli fresko
Kirjallisuuden synty (1935) jonka taiteilija pääsi toteuttamaan Gösta
Serlachiuksen Joenniemen kartanon kirjaston kattoon. Serlachius tilasi
vielä kaksi teosta lisää tehtaidensa konttorirakennukseen. Teoksiin
tyytyväinen Serlachius oli henkilösuhteineen suuressa roolissa, kun
Segerstråle sai tehtäväkseen Finlandia-freskot. Nämä kaksi isokokoista
seinämaalausta, Suomi herää ja Suomi rakentaa, valmistuivat lukuisten
luonnosten ja valmisteluvaiheiden jälkeen keskellä jatkosotaa, keväällä
1943.
Lennart Segerstrålen
tyttärenpoika, valokuvaaja Matias Uusikylä kertoi myöhemmin
haastattelussa Lennartin aina korostaneen, että taiteen tulee olla
rakentava voima yhteiskunnassa. ”Hän halusi taiteellaan ilmaista
ajatuksensa ihmisarvosta.”
Taiteilija oli itse omakohtaisesti kokenut kahdesti
luovan työn katkeavan sodan vuoksi. ”Ensimmäisen maailmansodan aikaan
olin lähdössä jatkamaan taideopintoja Pariisiin. Suunnitelma raukesi ja
jäin viideksi vuodeksi Padasjoelle suojeluskunnan tehtäviin.”
Talvisota puolestaan katkaisi pankkihallin freskojen maalauksen ja
kaikki muut alulle pannut työt. ”Kokemukseni sekä taiteen maailmassa
että ihmisyhteyksissä ovat vaikuttaneet siihen, että kiinnostukseni
ihmiseen ja ihmisarvoon on tullut yhä elämäkeskeisemmäksi”, taiteilija
pohti 80-vuotishaastattelussaan. ”Minulle ei siis taiteen ’kuori’ vaan
sen sisältö – sydän – on ollut luonnollinen ratkaisu.”
Laajasta
grafiikan tuotannostaan huolimatta Segerstrålen suurin panos
suomalaiselle taidegrafiikalle oli hänen poikkeuksellisen toimelias
järjestötyönsä. Hän oli yleensä aloitteentekijänä niissä toimissa,
joilla 1930-luvulla pyrittiin parantamaan grafiikan asemaa Suomessa.
Myös Suomen Taidegraafikot ry:n perustaminen on pitkälti hänen
ansiotaan ja hän myös toimi yhdistyksen puheenjohtajana aina vuoteen
1956 saakka. Hän oli keskeisessä roolissa, kun järjestettiin grafiikan
näyttelyitä Suomeen ja ulkomaille. Myös NGU (Nordisk Grafik Union)
perustettiin hänen aloitteestaan. Segerstrålen yhdistystoiminnan
punaisena lankana olikin suomalaisen taiteen liittäminen – ainakin
järjestötasolla – entistä kiinteämmin muitten Pohjoismaitten yhteyteen.
Lähteet:
Anttonen, Erkki
Taidegrafiikka 1895-1950.
Teoksessa Ars. Suomen Taide 6.1990.
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Arkistolaitos
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
”Elämänkeskeisyys on tärkeätä taiteessakin”
H.S. 17.6.1972.
Komppa, Jukka
Lennart Segertstråhle, linnun ja freskon mies.
KSML 3.10.1992
Peltola, Leena
Teoksessa Ars. Suomen Taide 5. (1990.)
Porkka, Irmeli
Kolme sukupolvea Segerstråleja.
Oma markka 7/1980.
Suomen kuvataiteilijamatrikkeli
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1328
Von Bonsdroff, Bengt
Lennart Segerstråle
Teoksessa Lennart Segerstråle. Pegasoksen siivestä.
Gösta Serlachiuksen taidemuseo 6.5.-12.10.1997.
Kuva:
