Katri Tätilä (1905–1980)
Graafikko, taidemaalari
Teos
Turkulainen
Katri Tätilä oli yksi keskeisistä toisen maailmansodan jälkeisen ajan
naistaiteilijoistamme. Hänen tuotantonsa ulottuu pienistä grafiikan
lehdistä suuriin julkisiin monumentaalimaalauksiin. Öljymaalausten
lisäksi hän teki myös piirustuksia, pastelleja ja akvarelleja.
Katri
Maria Alexandra Tätilä oli kotoisin Aurasta. Hänen vanhempansa Karl ja
Alexandra (o.s. Hulmi) olivat tyttären syntyessä vauraita
maanviljelijöitä. Myöhemmin lamavuosina suuri maatila jouduttiin
kuitenkin kiinnittämään ja lopulta perhe menetti sen kokonaan.
Katri
aloitti taideopintonsa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa
1931–1933 ja siirtyi Turun piirustuskoulun oppilaaksi vuosikymmenen
puolivälissä. Turussa hänen läheisimpiin opiskelutovereihinsa kuuluivat
Helmi Kuusi, Hilkka Toivola ja Tuulikki Pietilä. Hän kuului myös
Rautiaisen ryhmän taiteilijoihin; epävirallinen näyttelyryhmä sai
nimensä sen päähahmon, Kalle Rautiaisen mukaan.
Näyttelytoimintaan
Katri Tätilä osallistui jo vuodesta 1936 saakka, mutta hänen
toimeliainta kauttansa olivat toisen maailmansodan jälkeiset vuodet.
Varhaistuotannossaan Tätilä sai virikkeitä turkulaisesta modernismista
ja surrealismista. Sotien jälkeen hän kiinnostui myös ranskalaisesta
modernismista ja toisaalta renessanssiajan italialaisesta taiteesta.
Hänen yhteydessään on viitattu myös kubismiin sekä Paul Gauguiniin ja
Georges Roualtiin.
Palkkatöiden
parissa Tätilä ahkeroi ilmeisesti ainoastaan 1940-luvun alussa, jolloin
hän koristeli keramiikkaa Kupittaan Savessa. Sen jälkeen hän asui ja
maalasi useita vuosia Tammiston tilalla Naantalissa. Hän esiintyi
taidearvosteluissa sangen säännöllisesti; useimpien arvostelijoiden
mielestä hänen maalaustensa vahvuuksia olivat värit. Väriasteikkoa
kuvattiin mielenkiintoiseksi ja miellyttäväksi, tummaksi ja sävykkääksi.
Grafiikassaan
Katri Tätilä keskittyi pääasiassa linopiirrostekniikkaan, mutta hän
teki myös joitakin syväpainotöitä lähinnä kuivaneulamenetelmällä. Hänen
turkulaiseen tapaan modernistista grafiikkaansa on kuvattu luonteeltaan
ekspressionistiseksi; puu- ja linopiirroksille on usein ominaista
jyrkkä vastakohta valon ja varjon välillä, kaukaisuuteen pakeneva
perspektiivi sekä levottoman vaikutelman luova karkean suurpiirteinen
kaiverrustyyli. Tämäntapaisia teoksia ovat esimerkiksi jyrkkäsävyinen
Kaupunkinäkymä (1937), ajan ja vanhenemisen teemaa tarkasteleva Minne?
(1940) sekä Meri ja hevosia (1948).
Monet
Tätilän teoksista liittyvät uskonnolliseen tematiikkaan. Hän pyrki
usein ilmentämään omia uskonnollisia näkemyksiään taiteessaan ja
monissa töissä on havaittavissa uskonnollisia piirteitä, vaikka aiheet
eivät suoraan Raamatusta olekaan. Tätilän ystävän ja turkulaisen
taidekriitikon Osmo Laineen mukaan hänen taiteensa ilmentää
"elämäniloa", "ihmisten keskinäistä yhteyttä" sekä "lämpöä ja
rakkautta". Tämä näkyy erityisesti perhettä, ja varsinkin äitiä ja
lasta kuvaavissa teoksissa.
Hänen
tuotantonsa ulottuu pienistä grafiikan lehdistä suuriin julkisiin
maalauksiin. Hän teki alttaritauluja ja osallistui myös
seinämaalauskilpailuihin hyvällä menestyksellä. Hän sai teoksellaan
Kukkiva maa kolmannen palkinnon Helsingin kauppakorkeakoulun
ylioppilaskunnan järjestämässä seinämaalauskilpailussa 1945, toisen
palkinnon Turku-aiheisessa taidekilpailussa 1946 sekä vielä kolmannen
palkinnon Turun kaupungin järjestämässä taidekilpailussa 1965. Kaiken
lisäksi Tätilä teki myös piirustuksia, pastelleja ja akvarelleja.
Kotimaan
näyttelyiden lisäksi hänen teoksiaan oli mukana turkulaisten
taitelijoiden yhteisnäyttelyssä muun muassa Tukholmassa ja
Göteborgissa, Leningradissa ja Firenzessä. Suomen Taidegraafikot
ry:n kokoelmassa häneltä on 18 teosta, 6 kuivaneulaa ja 12
linopiirrosta. Niiden joukossa on yksi varhainen teos Alaston (1939),
lukuisia teoksia 1940- ja 50-lukujen taitteesta ja 50-luvulta.
Kokoelman myöhäisimmät teokset ovat Tytön pää, Hevosia sekä Yö ja päivä
vuodelta 1958.
Lähteet:
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Anttonen, Erkki
Kansallisbiografia. Artikkeli julkaistu 2007.
http://www.kansallisbiografia.fi/
Kokkonen, Taina
Kolmen naistaiteilijan grafiikkaa vuosilta 1930 1960.
Pro Gradu. Jyväskylä 1992.
Suomen kuvataiteilijamatrikkeli
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=1534
Willner.Rönnholm, Margareta
Turun koulut naiset 1920–1930.
