Ester Borg (1899–1964)
Taidegraafikko, piirustuksen opettaja
Teos
Pappisperheen
tytär Ester Borg oli yksi ensimmäisistä turkulaisista naisgraafikoista.
Varsinaiselta ammatiltaan hän oli piirustuksenopettaja, mutta
taiteilijana hän tuli tunnetuksi henkilö- ja maisema-aiheisista,
tyylitellyistä grafiikanvedoksistaan Hän oli myös kantava voima
graafikoiden yhdistystoiminnassa Turussa, ensin Ryhmä Graficassa,
sitten Turun Taidegraafikot ry:ssä.
Ester
Elisabeth syntyi rovasti Nathanael Borgin ja rouva Fanny Elinin (o.s.
Calonius) perheeseen Turussa vähän ennen vuosisadan vaihdetta, 27.
marraskuuta 1899. Perheeseen kuului myös isoveli Kaarlo ja sisko Elsi.
Sekä veli että sisko opiskelivat myöhemmin arkkitehdeiksi.
Esterin
ollessa neljäntoista isä sai kirkkoherran viran Petäjävedeltä ja perhe
muutti Keski-Suomeen. Borgin perhe jäi asumaan Petäjävedelle myös isän
kuoltua viisi vuotta myöhemmin. Ester kirjoitti ylioppilaaksi
Jyväskylän tyttökoulun jatkoluokilta ja suoritti sen jälkeen
taideopintoja Taideteollisuuskoulun piirustuksenopettajalinjalla
1921–1924 opettajanaan Viljo Lehmussaari.
Taideteollisuuskoulun opintojen jälkeen Ester teki myös opintomatkoja
ympäri Eurooppaa. Vuonna 1927 kohteina olivat Wien, Dresden, Berliini
ja München, vuonna 1935 Pariisi ja Bryssel.
Taiteilijana
Ester Borg esiintyi ensimmäistä kertaa Turun Sanomien vastavalmistuneen
liiketalon aulaan kootussa taidegrafiikan näyttelyssä vuonna 1932.
Esillä olleet taiteilijat perustivat Suomen ensimmäisen paikallisen
taidegrafiikan yhdistyksen, Ryhmä Grafican, josta myöhemmin tuli Turun
Taidegraafikot ry. Turun näyttelyn jälkeen Ester Borgin teoksia
oli esillä suomalaisen grafiikan näyttelyissä myös kotimaan rajojen
ulkopuolella muiden muassa Moskovassa (1934), Prahassa (1936) ja
Kööpenhaminassa (1937).
Häneltä oli niissä mukana kahdeksan eri teosta.
Lisäksi hän otti osaa kaikkiin Turussa pidettyihin grafiikan
näyttelyihin. Lueteltujen lisäksi teoksia
oli esillä näyttelyissä Riiassa (1935), Bratislavassa ja 22
saksalaisessa kaupungissa (1936), Budapestissä ja Wienissä (1937) sekä
Oslossa (1946) ja Tukholmassa (1947).
Graafikon uransa
rinnalla Ester työskenteli kaiken aikaa piirustuksen opettajana. Ennen
asettumistaan Turkuun (ensin tyttölyseoon, sitten Turun Suomalaiseen
yhteiskouluun vuonna 1930) hän ehti työskennellä opettajana
Inkeroisissa, Kristiinassa ja Tampereella. Tämän on arveltu hidastaneen
hänen omaa taiteilijanuraansa. Opettajana hän pyrki aina kannustamaan
oppilaitaan kuvataiteiden pariin mahdollisimman laajalti. ”Vaikka
piirtäminen sinänsä oli aina ollut minulle mieluista, opettajani Ester
Borg – tuon taiteellisen suvun erinomainen eksemplaari – taisi olla
samaa mieltä, se ei mielestäni voinut riittää oppikoululaisten
kuvaamataitojen kehittämiseen”, muistelee eräs entinen oppilas.
Esterin
on sanottu toteuttaneen Elsi-siskonsa haaveen kuvataiteilijan urasta.
Perhe oli kannustanut siskoa luopumaan kuvanveistosta ja suuntautumaan
turvallisemmaksi katsotun arkkitehtuurin pariin, samaan ammattiin
isoveljensä kanssa. Esterilläkin oli piirustuksenopettajan työnsä,
joten pelkästään taiteilijan uran varaan ei hänenkään kohdalla
laskettu. Mielenkiintoinen Jyväskylään liittyvä yksityiskohta on, että
Elsi Borg osallistui Jyväskylän maaseurakunnan kirkkokilpailuun ja
pääsi suunnittelemaan Taulumäen kirkon.
Ester
Borgin kuvista suurin osa on henkilöaiheita tai maisemia. Toisinaan
niihin on myös sisällytetty vertauskuvallisia lisävivahteita. Työt ovat
hyvin pitkälle tyyliteltyjä ja pelkistettyjä, mikä näkyy selvimmin
sellaisissa aiheissa kuin Mustat käsineet (n.1934) ja Kahvilassa
(1934). Borgin useasti näytteillä olleista teoksista valtaosa on
kuivaneulatöitä tai joko viivasyövytyksellä tai kuivaneulalla täydennettyjä akvatintoja.
Opettajan
työnsä ja taiteilijan uransa lisäksi Ester Borg oli myös toimelias
järjestöihminen. Hän oli yksi kantavista voimista Grafica-ryhmän
toiminnassa, sillä hän hoiti yhdessä Viljo Lehmussaaren kanssa suuren
osan erilaisista käytännön järjestelyistä. Hänen on myös sanottu omalla
toiminnallaan ja vilkkaan eloisalla olemuksellaan innostaneen monia
turkulaisia naistaiteilijoita grafiikan pariin.
Lähteet:
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Kuvataiteilijamatrikkeli
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=128
Suomen rakennustaiteen museo
http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=2904
Turun Taidemuseo
www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/borg/1143.shtml
Margareta Willner-Rönnholm
Turun koulun naiset 1920 – 1950. Turun taidemuseo.
Kuva: HS 28.2.1964.
