PORON SYKSY
Loppukesästä ja varsinkin syksyllä porot syövät mielellään sieniä hajaantuen parhaille sienimaille. Suurikokoiset tatit ovat suosituimpia, mutta poro syö myös muita sieniä aina lumen tuloon saakka. Sienten jäännöksiä kaivetaan myös syystalvella lumen alta. Sienten sisältämän hyvin sulavan valkuaisen, vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden avulla poro valmistautuu talven varalle. Hyvän sienivuoden jälkeen porotkin ovat tunnetusti hyvässä kunnossa.
Loppukesällä poron sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja niitä kasvuaikana peittäneen nahan verenkierto loppu. Elo-syyskuun vaihteessa, noin kuukautta ennen vaadinten kiimaa, hirvas keloo kuolleen nahan pois sarvistaan hankaamalla niitä puihin. Vaadin keloo sarvensa paria viikkoa myöhemmin. Poron kiima-aika eli rykimä on alkanut. Kiiman alkamiseen liittyy pimeähormonin eli melatoniinin erityksen lisääntyminen yön pidentyessä ja päivän lyhetessä. Lisääntynyt melatoniini kiihdyttää sukupuolirauhasten toimintaa. Hirvaalla testosteronin lisääntyminen aiheuttaa muun muassa kaulan ja niskan vahvistumisen kestämään tulevien taistelujen rasitusta. Huipussaan porojen kiima on lokakuun ensimmäisellä viikolla ja se kestää joulukuulle saakka. Rykimän jälkeen hirvas pudottaa sarvensa.
Hirvasten välisissä taisteluissa valta-asemansa mittaava porohirvas kokoaa itselleen vaadinhaaremin, jota se paimentaa ja puolustaa muilta hirvailta. Haaremissa on tavallisesti 5-20 vaadinta. Hirvas käyttäytyy vihamielisesti haaremista pakoon yrittäviä kohtaan ja hyökkää kaikkien tunkeilevien hirvaiden kimppuun. Taistelut ja jatkuva haaremin vahtiminen on stressaavaa ja vie suuren osan hirvaan ajasta, eikä se ehdi ruokailla tarpeeksi. Hirvas voi menettää painostaan 15-20 kiloa kiiman aikana. Osa hirvaista menehtyy kiiman rasituksiin, ja toisinaan hirvaat voivat jäädä sarvistaan toisiinsa kiinni tai loukkaantua taisteluissa ja kuolla.
Hirvaan aktiivisin kiima kestää parisen viikkoa. Vaatimen kiima uusiutuu 3-7 kertaa syksy aikana. Vaatimet tulevat tiineiksi yleensä ensimmäisestä kiimastaan. Mikäli hirvas menettää haareminsa kiiman uuvuttamana, uusi haareminvaltias saa valtaosan vaatimistaan jo kantavina. Ensimmäiset taistelut rykimän alussa määräävät, mitkä hirvaat pääsevät parittelemaan heti kiiman alettua, ja myös sen, kenen perintötekijät siirtyvät seuraavaan sukupolveen. Hyvässä lisääntymiskunnossa vaadin on 10-12 vuotiaaksi ja hirvas 8-9 vuotiaaksi. Luonnon oloissa vaadin voi saavuttaa 20 vuoden iän ja hirvaskin elää yli kymmenvuotiaaksi.
PORONHOIDON SYKSY (syys-lokakuu)
Syksyn tullessa alkaa porojen kiima eli rykimä. Kylmät yöt lakastuttavat vihreän ravinnon ja porot alkavat syödä jäkälää. Sienet ovat edelleen tärkeä osa ruokavaliota. Porohirvaat keräävät itselleen vaadinhaaremin eli rykimäparttion, joita ne vahtivat tarkasti.
Rykimäparttioita käytetään hyväksi porojen kokoamisessa erotuksiin. Parttio kerrallaan porot on helppo koota ja kuljettaa aitaan. Metsäalueella poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa kokoaminen eli etto tapahtuu pääasiassa jalkaisin. Pienissä paliskunnissa kokoaminen ja erotus kullakin aidalla voidaan saada hoidettua jopa samana päivänä. Tunturialueilla kokoaminen alkaa usein vasta lumen tultua ja voi viedä viikkokausia. Kokoamisessa käytetään apuna mönkijöitä, moottorikelkkoja ja pienhelikoptereita.
Syksy
(K) Kun poroilla on rykimä, tarkoittaako se, että niitä yskittää? Mitä rykimäaikana oikeastaan tapahtuukaan, miten porot silloin käyttäytyvät?
