Suomen kansakoululaitoksen ja kansakoulukäsityön isä, pappi Uno Cygnaeus.

» Käsityö kansansivistyksenä
Käsitys käsityöstä jokamiehen ja -naisen perustaitona juontaa juurensa 1800-luvulta...

» Kansakoulussa 1866-1920
Käsityöstä tuli pakollinen kouluaine ensimmäisenä maailmassa ...

» Oppivelvollisuuskoulussa 1920-1970
Käsityö osaksi koko kansan koulutusta...

» Peruskoulussa 1970-2006
Ajatus tasa-arvosta näkyi myös käsityönopetuksessa...




Lue lisää
Oikein järjestetty opetus tytöille ja pojille...

Historiaa
Cygnaeuksen kasvattava käsityö
Suomen kansakoululaitoksen isän, pappi Uno Cygnaeuksen (1810 - 1888) mukaan koulukäsityön opetuksen tuli olla kasvattavaa ja siveellisesti jalostavaa. Kasvatusalan ihmisenä hän puhui kasvattavasta käsityöstä. Koulun oli huolehdittava siitä, että tieto oppilaassa muuttui eläväksi vakaumukseksi, joka aiheutti sisäisen siveellisen jalostuksen ja parannuksen.
Cygnaeus oli vuosina 1858 -1859 tutustunut opintomatkallaan Euroopan ajankohtaisiin kasvatusopillisiin kysymyksiin. Hän uskoi lapsen omien voimien ja taipumusten kehittämiseen ja kannatti ihmisten veljeyden, tasa-arvon ja vapauden aatteita. Cygnaeuksen kasvatusnäkemys perustui 1700-luvulla eläneen, sveitsiläisen valistusfilosofin luonnonmukaisen elämänmuodon ja käsityötaitojen kannattajan Jean Jacques Rousseaun ajatuksiin.


Kuva Suomen käsityön museon Vähäsiistii koulukässää näyttelystä


Opetus ei Cygnaeuksen mukaan saanut olla "tyhjiä, tylsiä ja vanhaan totuttuun tapaan tehtyjä työtemppuja, jotka eivät kysy hengen voimia" vaan sen tuli kehittää lasta sekä fyysisesti että henkisesti. Oikein järjestetyssä käsityönopetuksessa kehittyivät lapsen kätevyys, muoto- ja kauneusaisti sekä oppilaan omavarainen harkinta-, keksimis- ja luomiskyky.


» Seuraava sivu   Kansakoulu käsityötaidon kohottajana

» Edellinen sivu   Käsityö kansansivistyksenä