Jätehuoltomääräykset (2017)

vaihtoehtoinen nimi: Kunnalliset jätehuoltomääräykset
Tunniste: 2017

Kunnalliset jätehuoltomääräykset


1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä.

Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Jyväskylän seudun jätelautakunnan toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat säännökset:
• 5 § (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella)
• 18 § (Kompostointi)
• 19 § (Jätteen polttaminen, hautaaminen tai johtaminen viemäriverkkoon)
• 20 § (Jäteastiatyypit)
• 22 § (Jäteastioiden täyttäminen)
• 23 § (Jäteastioiden tyhjennysvälit, 1 ja 4 momentit)
• 25 § (Kunnossapito ja pesu)
• 27 § (Jäteastian sijoittaminen)
• 29 § (Alueelliset jätteiden keräyspaikat ja hyötykeräyspisteet)
• 30 § (Kuormaaminen ja kuljettaminen)
• 33 § (Lietteiden toimittaminen käsiteltäväksi ja tyhjennysvälit)
• 35 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)
• 36 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)
• 37 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto)
• 38 § (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä)
• 39 § (Erityisjätteet)
• 40 § (Tiedottamisvelvoite)
• 41 § (Jätehuoltomääräysten valvonta)
• 42 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)
• 43 § (Voimaantulo)
• 44 § (Siirtymäsäännökset)

Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näitä jätehuoltomääräyksiä siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin muualla on säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämisestä.


Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Aluekeräyspisteellä kunnallisen jätelaitoksen järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöt toimittavat vähintään asumisessa syntyvän sekajätteensä.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvikejätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen, kuljetuksen tai käsittelyn aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Hyötykeräyspisteellä kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Hyötykeräyspisteellä ei kerätä seka- eikä biojätettä.

Jätehuoltoviranomaisella Jyväskylän seudun jätelautakuntaa.

Kartongilla uusiokäyttöön soveltuvaa pahvia, kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Kiinteistöllä asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen käytettävissä olevaa kiinteistöä, jolla syntyy jätettä. Mikäli kiinteistöllä on useita asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja, sovelletaan niihin, mitä kiinteistöstä määrätään.

Kimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön jäteastiaa, jota kiinteistön haltijat ylläpitävät ja käyttävät yhteisesti seka-, bio- tai hyötyjätteiden keräämiseen.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunnallinen jäteyhtiö vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija pyytää jätehuollon järjestämistä kunnalliselta jäteyhtiöltä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Lasilla käytöstä poistettuja lasipakkauksia.

Metallilla käytöstä poistettuja metallipakkauksia tai muuta kierrätyskelpoista metallia, joka kokonsa sekä laatunsa puolesta voidaan laittaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen.

Muovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia.

Pakkausjätteellä pakkausta tai pakkausmateriaalia, joka on jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua jätettä, lukuun ottamatta pakkauksen valmistuksessa syntyvää jätettä. Pakkausjäte luokitellaan viiteen pääryhmään: kuitu-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkauksiin.

Paperilla uusiokäyttöön soveltuvaa, puhdasta ja kuivaa keräyskelpoista paperia.

Pienkiinteistöllä omakoti- ja paritaloja.

Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.

Sekajätteellä kierrätykseen kelpaamatonta yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun kierrätettävät jätelajit ja vaaralliset jätteet on lajiteltu ja kerätty erikseen.

Suurikokoisella jätteellä jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovellu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen kuljetettavaksi. Suurikokoisia jätteitä ovat esimerkiksi huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet.

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkölaitteet, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.


Jätehuollon tavoitteet

Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

<< edellinen sivu   jatkuu >>

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::