TUNTURI JA KORVATUNTURI
Tunturit ovat muinaisen vuoriston huippuja
Suomessa ei ole vuoria, kuten naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa. Kotimaamme korkeimpia kohtia ovat Pohjois-Suomen, Lapin tunturit. Niiden arvellaan olevan 65 miljoonaa vuotta vanhoja jättiläisiä. Alppien muodostuminen Keski-Euroopassa aiheutti laajoja kallioperän muutoksia myös Pohjois-Euroopassa, jonka seurauksena nousivat Lapin tunturit. Nykypäivän pyöreät muotonsa tunturit saivat viimeisellä jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten, kun useita kilometrejä paksu mannerjäätikkö virtasi Suomen ylitse. Tunturilla tarkoitetaankin vuorenomaista muodostumaa, jolla on puuton laki, paljakka. Se erottaa varsinaisen tunturin eteläisemmissä osissa kohoavista vaaroista.
Lapin tunnettuja tuntureita
Suomen korkein tunturi on nimeltään Halti. Sitä kutsutaan myös Haltijatunturiksi. Se sijaitsee Enontekiöllä, Suomen ja Norjan rajalla. Suomen puolella sen korkein kohta on 1324 metriä. Toinen tunnettu suomalainen tunturi on nimeltään Saana. Se sijaitsee Kilpisjärven rannalla ja siitä onkin tehty laulu nimeltä Kilpisjärven mahtava Saana. Saanatunturin huippu on melko tasainen ja sinne voi kiivetä. Huipulle johtaa neljä kilometriä pitkä polku. Saanatunturin laella on kivikasoja, jotka huipuilla vierailleet kävijät ovat kasanneet. Suurimman kivikeon luona on myös vieraskirja, johon kävijät voivat kirjoittaa omia merkintöjään.
Tarina tunturien synnystä
Haltista ja Saanatunturin synnystä on myös kirjoitettu laulu. Se kertoo jättiläisistä, Saanasta ja Mallasta, jotka järjestävät häät Haltilla. Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Laulun sanoista voit lukea, kuinka Saanalle ja Mallalle käy.
Kun ihmiskunnan aamu vasta alkoi sarastaa
Ja Lappi oli jättiläisten maana
Kaunis Malla-neito alkoi häitään valmistaa
Sulhasenaan nuori uljas Saana
Kaikkialta kansaa saapui Haltiin juhlimaan
Ja kirkonkellot häitä alkoi soittaa
Silloin astui kirkkoon tumma Peltsa Ruotsinmaan
Hän vaimokseen myös Mallan tahtoi voittaa
Hän aikoi estää häät ja kutsui velhot
avukseen
Ja pian saikin juhlakansa kuulla kauhukseen
Kun pohjoisesta vyöryi jää ja yltyi tuuli
Kirkkokansa pakeni ja Mallaa sylissään
Myös Saana alkoi juosten turvaan kantaa
He kauas eivät ehtineet kun jäivät alle
jään
Ja jähmettyivät Kilpisjärven rantaan
On aikakaudet tuntureiksi heidät muuttaneet
Ja Kilpisjärven kasvattaneet Mallan kyyneleet
Kun jäinen pohjoistuuli soi itkee myös Saana
(Hannu Seppänen)
Joulupukin Korvatunturi on salaperäinen paikka
Haltin ja Saanan lisäksi Suomessa on monia tuntureita. Joillakin niistä lasketellaan talvisin, kuten Levitunturilla ja Yllästunturilla. Lisäksi yksi kuuluisa Suomen tunturi on Korvatunturi, joka on Joulupukin kotitunturi. Korvatunturin nimi tulee siitä, että kun Korvatunturia katsoo kauempaa, sen kaksi tunturinhuippua näyttävät siltä, kuin joku iso eläin istuisi siellä korvat pystyssä. Tontut sanovat, että juuri sen vuoksi Joulupukki kuulee kaikkien maailman lasten lahjatoiveet, kun hänen kotitunturinsa on kuin isot korvat. Korvatunturi näyttää kaukaa myös hyvin hiljaiselta ja salaperäiseltä. Illan tullen tarkkasilmäinen katsoja voi kuitenkin nähdä tunturin suunnalta tuikahtelevia lyhdynvaloja ja kuulla kaukaista tonttujen hälinää. Talven lähestyessä tunturilta kantautuu jatkuva kalkatus kun Joulupukki, Joulumuori ja tontut valmistautuvat jouluaattoon.
Korvatunturin sijainti on syrjäinen. Sinne onkin hankala päästä ja matka pitää kulkea monen polun, joen, puron, pikkutunturin, kiven ja kannon kautta. Sen vuoksi siellä käy vain harvoin vieraita ja Joulupukki tonttuineen saa viettää rauhassa salaperäistä elämäänsä. Korvatunturillehan ei myöskään voi oikein kutsua vieraita, koska siellä on tonttujen pajoissa kaikki seuraavan joulun salaisuudet aivan näkösällä. Ja niitähän ei tietenkään saa paljastaa ennen joulua! Tämän vuoksi Joulupukki piipahtaakin Napapiirillä Joulupukin Pajakylässä joka päivä. Siellä hän tapaa kaikista maailman kolkista tulleita vieraita ja matkalaisia.
Korvatunturin syrjäinen sijainti on kiehtonut myös
suomalaisen Niko – lentäjän poika -elokuvan
tekijöitä.
Niko - lentäjän poika:
www.nikomovie.com
