TÄNÄÄN

Romanien olemassaoloa ja elämänmuotoa voidaan pitää monessakin merkityksessä todellisena kulttuurimuistomerkkinä. Se kertoo hämmästyttävästä sitkeydestä ja taidosta pitää kiinni oman heimon syvimmistä arvoista ja kulttuurista. Kun valtakulttuuri on erittäin pitkälle esine- ja instituutio kulttuuria, romanikulttuuri on ennen kaikkea tapa- ja ihmissuhdekulttuuria. Romanien omaleimainen elämäntapa on tapa olla olemassa ja säilyttää oma kulttuurinsa.

Romanit ovat vuosisatoja säilyttäneet oman kielensä ja kulttuurinsa, mutta jokainen aika on asettanut sille omat haasteensa. Romanien osallistuminen Suomen sotiin vuosina 1939-1945 on vaikuttanut voimakkaasti romanien kansalliseen identifioitumiseen. Suomen romanit ovat sekä suomalaisia että romaneja ja he ovat aktiivisesti mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Nykyään Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja –velvollisuudet. Suurin osa romaneista asuu kaupungeissa ja heillä on pysyvä asunto. Kiertolaiselämä on historiaa.

Romanien koulutustaso on edelleen heikompi kuin pääväestöllä ja romanit ovat usein heikommassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa kuin muut suomalaiset. Perinteisiin ammatteihin oppiminen tapahtui mestari- kisälliperiaatteella, jolloin taidot siirtyivät isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Teollistumisen myötä tapahtunut suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos vähensi huomattavasti romanien perinteisiä maatalouteen liittyviä ammatteja. Koulutuksella ei ollut samanlaista merkitystä kuin pääväestön keskuudessa on pitkään ollut.

Viime vuosikymmeninä romanien asema on parantunut samalla kun suomalainen yhteiskunta on muuttunut monikulttuurisemmaksi ja avoimemmaksi. Pääväestö on oppinut paremmin ymmärtämään omia perinteisiä vähemmistöjään ja erilaisia kulttuureja ehkä senkin vuoksi, että maahan on tullut paljon maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa. Romanit ovat myös itse aktiivisesti tulleet mukaan toimimaan ja ajamaan oman väestön asioita. Romanien halu erottautua ja suojella omaa perinnettään ei ole ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

Suomen romaneja on noin 10 000, joista Ruotsissa asuu noin 2000- 3000. Suurin osa romaneista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon ja osa ns. vapaisiin suuntiin, joita ovat mm. Helluntaiherätys, Baptistit ja Vapaakirkko.