Timo Veijalainen, Suomen käsityön museo

Juurityöt

Kolttasaamelaisten erikoisosaamista ovat olleet juurityöt. Kolttien perinteistä asuinaluetta on ollut Petsamon seudun Suonikylä, missä mäntyjä ja koivuja kasvoi ja joiden juurta koltat käyttivät punoessaan vakkoja, sokerikkoja ja työkalupusseja. Juurta käytettiin myös tuohiastioiden ompelemiseen.

Työkalupussin pohja on punottu juuresta ja pussin yläosa on ommeltu poronnahasta. Pussin tiheäksi punottu alaosa säilytti työkalut ehjinä ja esti työkaluja pistämästä poroa selkään kuljetuksen aikana. Tarpeelliset ja korvaamattomat työkalut eivät päässeet tippumaan, koska pussin nahkaisen suun sai suljettua tiiviisti nahkanyörillä. Juurten keräämisen ja kuorimisen jälkeen juurityö on ollut vähän tilaa vaativaa käsityötä, joten se on hyvin sopinut kodassa tehtäväksi työksi. Juurityötaitoa on siirtänyt sevettijärveläinen koltta Matleena Fofonoff.

LATAA TÄSTÄ TULOSTETTAVA VERSIO!