Pohjoisen monia käsityöläisyyksiä
Pohjois-Suomessa käsityöläisten todellisuuksia on yhtä monta, kuin on käsityöläisiä ja käsityöyrityksiä. Käsityömateriaalien ja valmistustekniikoiden suosio seuraa samoja suhdannevaihteluita, kuin maan eri alueilla toimivilla kollegoilla. Samoja käsityön tekemisen linjoja seurataan niin Etelän saaristoalueilla kuin Lapin tunturialueilla. Mielikuvat, jotka syntyvät ajatellessamme pohjoissuomalaista, lappilaista, kainuulaista pohjoispohjanmaalaista käsityötä – eli poronhoitoalueen käsityötä ja käsityöläisyyttä, ovat monet. Niitä ovat luonto ja puhtaus, revontulen värit ja mitä pohjoisemmaksi siirrymme, sitä enemmän mielikuviin tulee mukaan poro.
Lapin läänin alueella on ollut viime vuosina monia käsityöalan edistämiseen tarkoitettuja hankkeita ja projekteja. Eri kyläkuntien alueella toimivien alan yritysten toimintamahdollisuuksia on pyritty edistämään. On järjestetty koulutuksia ja kursseja. Alueen matkailuyrityksiä ja käsityöläisiä on pyritty saattamaan yhteen Incentive -matkailun moniin muotoihin perehdyttävillä kursseilla. Lapin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen hallinnoiman Taikarumpu-projektin aikana tuotettiin www-sivusto, jonka avulla pienetkin yritykset voivat esitellä omia tuotteitaan ja tuoteperheitä yksityis- ja yritysasiakkaille. Vuonna 2005 alkoi Lapin liiton hallinnoima Käsite-projekti ja sille jatkona vuonna 2006 Käsite 2 -hanke edistämään käsityö- ja luonnontuotealan yritysten toimintaa. Käsite 2 -hankkeen painopiste on ollut muotoilu.
Matkailun ja käsityön suhdetta pohtinut Käsite 2 -hankkeen projektipäällikkö Jaana Moona sanoo, että ”lappilaisesta käsityöstä puhuttaessa ei voida välttyä liittämästä sitä matkailuun”. Pohjois-Suomella on olemassa oma matkailullinen käsityötuotanto, joka eroaa valtavirrasta. Vuosituhannen alussa arvioitiin puolet Lapin käsityöyritysten liikevaihdosta tulevan matkailuelinkeinon parista. Suurin osa matkailijoista haluaa itselleen muiston Lapin vierailusta ja moni päätyy käsityötuotteisiin, vaikka tarjolla on eri puolilla maailmaa valmistettuja matkamuistoja.
Käsityöläisissä on alan kärkiyrityksiä, toimintansa vakiinnuttaneita ja aloittavia yrityksiä, monialayrittäjiä ja ammatilliset perusvalmiudet omaavia, yritystoimintaa harkitsevia tekijöitä. Käsityöyrittäjien toimintaympäristö ongelmineen ja hyvine puolineen on samankaltainen kuin muuallakin Suomessa. Pitkien matkojen aiheuttamia ongelmia on helpottanut tietotekniikan nopea kehittyminen. Kuten muuallakin Suomessa pohjoisen käsityöläiset kokevat markkinoinnin erääksi vaikeimmista työtehtävistä ja tuotesuunnitteluun halutaan tukea. Internetin merkitystä markkinoinnissa ja tuotteiden myynnissä pidetään tärkeänä.
Keväällä 2007 Käsite 2 -projekti onkin koonnut internettiin käsityö- ja muotoilualan portaalin.
Pohjoinen käsityöläisyys on pitkään ollut yrittäjä Juha Jangerin käyttämän termin mukaisesti elämäntapakäsityöläisyyttä. Poronhoitoalueella on myös suuria vientiä harjoittavia, jopa useita kymmeniä työntekijöitä työllistäviä yrityksiä. Kun liikevaihto ja tuotantovarmuus ovat vakuuttavia, yhteistyö matkailuyritysten kanssa toimii saumattomasti. Alueella on myös paljon itsensä ja mahdollisesti toisen ammattilaisen työllistäviä käsityöyrittäjiä, joiden tuotanto on äärirajoilla ja laajenemiseen ei ole mahdollisuuksia tai halua. Suurella osalla käsityöalan yrittäjistä toimeentulo muodostuu monesta eri lähteestä, käsityötuotteet yhtenä niistä. Näiden poroa käsityömateriaalinaan hyödyntävien monialayrittäjien toimeentulo voi käsityön lisäksi tulla poronhoidosta, maataloudesta, opetustyöstä, matkailusta, luonnontuotteiden keruusta tai jostain muusta ammatista. Elämäntapayrittäjyys on monen käsityöläisen todellisuutta ja sen toteuttaminen tuo monenlaisia haasteita.
Pohjoisissa poronhoitajaperheissä käsityömateriaali on edelleen lähellä. Porosta löytyvät materiaalit on tunnettu yhtä pitkään kuin poronhoitoa on harjoitettu. Poroa hyödyntävien käsityöyrittäjien on helppo osoittaa käyttämänsä materiaalin alkuperä. Erityisesti jälleenmyyjät ja heidän välityksellään matkailijat ja muut kuluttajat tulisi saada vakuutettua poron ekologisuudesta. Hyvän elämän elävä poro tulee hyödynnettyä kokonaisvaltaisesti.
Poroa kasvatetaan lihan tuotannon vuoksi, mutta pohjoisen niukat luonnonvarat ovat jo perinteisesti saaneet lappilaiset hyödyntämään tämän pohjoisen eläimen viimeistä karvaa myöten. Yhtenä porokäsitöiden vahvuutena on perinteiset tai perinteestä ammennettavat valmistusmenetelmät. Poron henki on otettava mukaan myös käsityötuotteiden markkinointiin. Tuotteisiin liittyvien tarinoiden merkitys kasvaa jatkuvasti.
Saamelaisille käsityöläisyys ei ole perinteisesti ollut ammatti. Nykyäänkin käsityötaidot ovat olemassa olevia taitoja muiden joukossa ja ne periytyvät sukupolvelta toiselle. Taidoista ei ennen pidetty kirjaa, tiettyjen tekniikoiden osaaminen oli itsestäänselvyys ja tiettyjä tuotteita kuului osata valmistaa. Joidenkin käsityöläisten, kuten veneen- ja ahkioidentekijöiden tuotteista oltiin valmiita maksamaan. Nykyään perinteiset taljan- ja nahankäsittelytaidot ja sisnan valmistus ovat harvinaiseksi käyviä taitoja ja niitä elvyttämään ja kehittämään järjestetään erilaisia kursseja ja koulutusta.
Vuonna 2006 alkoi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hallinnoima Sisnaa poronnahkaa -hanke, jonka puitteissa osallistujien on mahdollista oppia, kuinka koneiden avulla voidaan helpottaa sisnanahan valmistusta. Nahanvalmistuksessa käytetään perinteisiä materiaaleja ja aineita eli koko prosessi on mahdollisimman luonnonmukainen.
Lappilaisten tai laajemmin poronhoitoalueen käsityöyrittäjien merkittävä voimavara on sesonkien jatkuva piteneminen. Moni muu alue Suomessa ei ole pystynyt hyödyntämään yhtä hyvin vuodenaikojen vaihtelua. Lapissa jokaiseen vuodenaikaan liittyvät omat matkailusesongit; syksyn ruska ja erotusaika, talven joulu, kaamoksen hiihto- ja lasketteluaika, kevättalven pääsiäinen ja kevään valoisa ja pitkä hiihtosesonki sekä kesän yötön yö. Niin sanottuja katvealueita jää enää kovin vähän. Lappi on voimakas brändi. Kun käsityö, käsityötuote, muotoilu, perinne, itse tekeminen, tarinat, matkailu, matkailuyrittäjät ja Lappi–brändi yhdistyvät, mikä voimavara toiminnassa piileekään!
