Kiivasta keskustelua käytiin siitä, mitä koulukäsitöissä pitäisi opettaa. Tyttöjen käsitöiden etuna pidettiin sitä, että niillä oli käytännön merkitystä, koska tytöt saattoivat valmistaa itselleen pukineita. Ompelutyöt eivät vaatineet erityistä tilaa eivätkä työvälineitä. Mutta tyttöjen käsitöitä pidettiin epäterveellisenä, koska ne pakottivat istuvaan ja kumaraan asentoon. Myös tehtävät työt olivat usein liian vaativia ja yksitoikkoisia. Tekstiilikäsityöt kehittivät kyllä keveitä otteita ja sormenpäitä mutteivät harjoittaneet käden ja ranteen eikä käsivarsien lihaksia.

Lähde: Komiteanmietintö 1911, 148–149.

Kuva: Soininen Aliina, Seraste Raili, Hälvä Maria ja Reinilä Maria. 1953. Koulutyttöjen käsitöitä. Porvoo.