Jyväskylän yliopiston ja Gradian musiikkikampuksen välissä on pienen Moirislammen rannalla kolmeosainen veistos, jonka kaupunki hankki puiston kunnostamisen yhteydessä 2012.

Teoksen muodostaa nurmikolle toisistaan erilleen asetetut, lohkotut graniittikivet, joiden sivuista osa on timanttihiottuja. Yksi kivistä on ikäänkuin pystyasennossa ja kaksi kivistä on pitkät sivut maassa, ikäänkuin lepoasennossa. Keskisuomalainen kuvanveistäjä Timo Hannunen (s. 1969) saa aiheet teoksiinsa omista arkipäivän kokemuksistaan. Hän ei luonnostele veistoksiaan, vaan teos muotoutuu vähitellen kohti päätöstään. Tämän vuoksi sattumallakin saattaa olla oma merkityksensä valmiissa työssä. Hannunen on uransa alusta alkaen kieltäytynyt selittämästä teoksiaan, sillä hän näkee tämän tehtävän kuuluvan katsojan yksinoikeudeksi.

Timo Hannunen edustaa kapean, mutta taiteellisesti vahvan informalistisen kuvanveiston nuorinta sukupolvea. Hänen ei ole tarvinnut kaivaa esikuviaan historiasta eikä olla epävarma niiden oikeutuksesta nykytaiteessa. Erityisesti hän on maininnut innoittajakseen Veikko Hirvimäen. Hannunen löysi jo opiskellessaan Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1992-95 päämateriaalikseen graniitin. Luonto on merkittävässä osassa hänen taiteessaan. Hannunen on syntynyt maalla ja asuu edelleen maaseudulla. Hänelle suhde luontoon on paitsi välitön, myös ehdoton osa hänen elämänmuotoaan. Hän metsästää, kalastaa, kerää marjoja ja sieniä sekä samoilee luonnossa myös ihan huvikseen.

Lähteet:


Hannu Castrén: 2000+. Keskisuomalaista kuvataidetta vuosituhannen vaihteessa. Alvar Aalto -seura. 2001.
Jyväskylän julkisen taiteen työryhmän kokousmuistio. (Saatavilla Jyväskylän taidemuseon arkistosta)