Polystyreenistä valmistetut kolmiulotteiset modulit antavat rajattomat mahdollisuudet teeman muuntelulle. Modulien vinot pinnat muuttavat ilmettään valon ja tarkastelusuunnan muuttuessa. Tutkivan taiteilijan geometriset sarjat antavat tarkastelijalle mahdollisuuden omien tutkimusretkien tekoon. Kaukaa teosta katsottaessa voi saada käsityksen siitä systemaattisuudesta, jolla Kosonen on rakentanut järjestystä värin ja muodon maailmaan.
Onni Kosonen (1920-1999) vietti lapsuutensa Käkisalmella, josta hän lähti evakkoon toisen maailmansodan sytyttyä. Karjalainen ornamentiikka onkin vaikuttanut vahvasti hänen taiteeseensa. Oman ateljeensa takapihalle hän rakensi vuodesta 1966 teosta katoavasta kansankulttuurista. Teos on rykelmä 'toteemipaaluja', puuhun veistettyä ornamentiikkaa. Siitä huokuu taiteilijan nöyrä kunnioitus vanhaa karjalaista kansapuunveistotaidetta kohtaan. Taiteilijana Kosonen tunnetaan erityisesti kineettisistä töistään, joita hän teki 1970-luvulla. Hän on tehnyt myös konstruktivistista tyylisuuntaa edustavia teoksia, joissa anonyymit perusmuodot, kolmio ja neliö, ovat tärkeitä.
Lähteet:
Kirsti Vainio: Jyväskylän ja lähialueen julkisten veistosten ja muistomerkkien taustatietoja. 2001. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)
http://www3.jkl.fi/kulttuuri/artografia/sydantaiteilijat.htm (Marraskuu 2006).