Uno Cygnaeus (1810-1888) oli Jyväskylän seminaarin ensimmäinen rehtori ja suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaja. Cygnaeuksen patsas on Jyväskylän ensimmäinen julkinen veistos ja muistomerkki. Se on rahoitettu Suomen kansakouluopettajien yhteiskeräyksellä. Jyväskylässä Cygnaeuksen patsaan paikalla oli vielä 1700-luvulla kirkko ja hautausmaa.

Ville Vallgrenin suunnittelema patsas edustaa perinteistä tapaa esittää merkkihenkilöt. Kuvattava henkilö on asetettu korkealle jalustalle, välimatkan päähän katsojasta, ympäristöstä ja sen tapahtumista. Cygnaeuksen merkitystä luonnehtivat kivipaaden juurelle asetetut lapsihahmot: kukkia ojentava tyttö ja kirjaa lukeva poika kansansivistyksen symboleina ja Suomen kansan tulevaisuuden toivona.

Ville Vallgren (1855–1940) sai taidekoulutuksensa sekä Suomessa että Ranskassa. Hänen varhaiset teoksensa henkivät hienostunutta salonkirealismia, josta hän kuitenkin etääntyi Pariisin aikanaan. Pariisissa hän osallistui näyttelyihin muovailemillaan tuhkauurnilla, pienoisveistoksilla ja pienillä käyttöesineillä. Pienoisveistoksillaan pariisilaistunut Ville Vallgren osui ajan hermoon ja hänestä tuli suosittu kuvanveistäjä pariisilaisyleisön keskuudessa. Suomeen muutettuaan hän erikoistui terrakottaveistoksiin. Hänen tunnetuimpia julkisia teoksiaan ovat mm. Ateneumin julkisivun taiteilijareliefit, Havis Amanda ja Albert Edelfeltin muistomerkki.

Ihan kaikille Jyväskyläläisille ei Cygnaeuksen asema historiassa ollut selvillä. Esimerkiksi opetusneuvos Lauri Teivainen kirjoittaa kirjassaan Tourukadun tarina seuraavaa:”Alakoulussa en aluksi tiennyt sen taivaallista Uno Cygnaeuksesta. Tuskin tajusin alkuun edes sitä, oliko Cygnaeus patsas vai ihminen. Vasta Cygnaeuksen puistossa selvisi, että patsashan Cygnaeus oli.”

Lähteet:

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Lauri Teivainen: Tourukadun tarina. Kopijyvä Oy. 2002.