Muistomerkki paljastettiin kaupungissa järjestettyjen maakuntajuhlien yhteydessä 26.6.1938 Cygnaeuksen puistossa. Kaupunginjohtaja Arvo Haapasalo otti vastaan muistokiven. Haapasalo mainitsi puheessaan, että muistomerkki on tunnustus esi-isiemme työlle ja kunnianosoitus kansakirkkoamme kohtaan. Tapahtumaa kunnioittivat läsnäolollaan kaupungin merkkihenkilöiden ja maaherran lisäksi presidentti ja rouva Kyösti Kallio.

Jyväskylää perustettaessa kaupunki kuului ympäristökylien kanssa Laukaan emäseurakunnan alaiseen Jyväskylän kappeliseurakuntaan. Jyväskylän kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1670-luvulla nykyisen Cygnaeus-puiston paikalle. Kirkko rappeutui sadassa vuodessa käyttökelvottomaan kuntoon. Uusi puukirkko valmistui vuonna 1775 maineikkaan kirkonrakentajan Jaakko Leppäsen suunnittelemana. Kaupunkilaisten rakennettua kivikirkkonsa kaupungin keskustaan vuonna 1880 ja maaseurakuntalaisten oman puukirkkonsa Taulumäelle vuonna 1885 vanha kirkko kävi tarpeettomaksi. Se sai rakennustaiteellisesta arvostaan huolimatta väistyä: kirkko purettiin vuonna 1888. Cygnaeus-puiston paikalla on aikanaan ollut hautausmaa, minkä vuoksi puisto on suojattu muinaismuistolailla.

Muistomerkin sivuilla on tekstiä ja graniittiin hakattuja korkokuvia. Ensimmäisellä sivulla on teksti ”Jyväskylän kirkon rakensi Jumalan kunniaksi tälle alueelle v.1775 ja tapulin Jaakko Jaakonpoika Leppänen kirkonrakentaja Vesangan kylästä”. Toisella sivulla on Ristiin naulitun korkokuva, jonka ympärillä seisoo kolme hahmoa ja alareunassa on karitsan korkokuva. Kolmannella on vanhan kirkon graniittiin hakattu kuva ja teksti ”Viimeisen kerran jumalanpalveluksessa käytetty 4.10.1885”. Neljännellä sivulla on korkokuva vanhasta tapulista ja teksti ”Puretut 1888”. Muistomerkin päällä on graniittiristi, jota koristaa pallo. Muistomerkin rahoitukseen osallistuivat Jyväskylän Säästöpankki, Jyväskylän maaseurakunta, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän kaupunkiseurakunta.

Gunnar Finne (1886–1952) aloitti opintonsa arkkitehtuurin parissa, mutta siirtyi Taideteollisuuskouluun josta hän valmistui huonekaluarkkitehdiksi. Hän jatkoi opiskeluaan Wienissä, vuosisadan vaihteen merkittävimmässä taidekaupungissa. Gunnar Finne tunnetaan useiden monumentaaliveistosten tekijänä, joista tunnetuin lienee Helsingissä sijaitseva Topeliuksen patsas. Suurikokoisten veistosten lisäksi hän teki paljon myös muotokuvia ja pieniä koristeellisia veistoksia.

Pauli Blomstedt (1900–1935) oli arkkitehti, joka osaltaan vaikutti funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Hän on suunnitellut mm. Helsingin Osakepankin pääkonttorin Helsinkiin, hotelli Pohjanhovin Rovaniemelle (tuhoutui sodassa) sekä Kannonkosken kirkon Keski-Suomeen. Kannonkosken kirkko valmistui v. 1938, kolme vuotta Blomstedtin kuoleman jälkeen. Työn viimeisteli Blomstedtin puoliso, arkkitehti Märta Blomstedt.

Lähteet:

Leena Maasalo-Marttila: Jyväskylän vanha hautausmaa. Jyväskylän kaupunkiseurakunta. 1989.

Kirsti Vainio: Jyväskylän ja lähialueen julkisten veistosten ja muistomerkkien taustatietoja. 2001. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)