17/ Kortepohjan suojelukaava, asemakaava
Kaavan perustiedot
Sijainti
Kaavamuutosalue sijaitsee Kortepohjan keskustan pohjoispuolella noin 2,5 km päässä kaupungin keskustasta. Alue rajautuu Laajavuorentiehen, Emännäntiehen, Auvilankujaan ja Takalankujaan.
Kaavatunnus
tunnus: 17:105
Yhteyshenkilöt
Paula Julin, ProjektipäällikköPekka Lassila, KaavoitusarkkitehtiJaana Nyman, Suunnitteluavustaja
Sähköpostiosoite muotoutuu periaatteella etunimi.sukunimi@jkl.fi (ei ääkkösiä)
Hyväksyvä taho
Kaavan vaiheet
Kaavoitusprosessin tärkeät päivämäärät
Vireille tuleminen 19.1.2021;
Kaavan uusin vaihe Asukastilaisuuden muistio 24032022 löytyy sivun oikeasta laidasta.
Liittymällä postituslistalle sivun oikeasta laidasta saat sähköpostitse tietoa kaavahankkeen etenemisestä.
Kaavan kuvaus
Kaava-alueen nykytila
Kaavamuutosalue on Museoviraston RKY 2009 -inventoinnin mukainen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kortepohjan asuma-alue), joka on huomioitu maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Lisäksi se kuuluu Suomen Docomomo -järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosten luetteloon (Kortepohjan rivitalokorttelit).
Alueelle leimallisia ovat vuosina 1968–1973 rakennetut tasakattoiset rivi- ja pienkerrostalot, joissa pääjulkisivut on tehty puuelementeistä ja päädyt kevytbetonista tai betonista. Ne on rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Rakennukset asettuvat Lundstenin asemakaavan mukaisesti tiiviiseen ruudukkoon muodostaen yhteisöllisiä pihapiirejä. Yhtenäisestä yleisilmeestä huolimatta jokainen pihapiiri on yksilöllinen muun muassa rakennusten asettelun, yksityiskohtien ja tunnusvärien ansiosta. Pihapiirien keskellä sijaitsevat kortteleiden yhteiset leikki- ja virkistystontit. Rivi- ja pienkerrostaloalueet on rauhoitettu autoliikenteeltä. Niiden välissä on keskitetyt pysäköintialueet, joita reunustavat 4-5-kerroksiset kerrostalot.
Alueen rakennukset ovat tulleet peruskorjausikään. Voimassa olevat asemakaavat eivät tue rakennusten korjaamista alueen arvot säilyttävällä tavalla.
Kaavan tavoitteet
Kaavamuutoksen tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen.