1981-2003

RAKENTAMISTA JYVÄSJÄRVEN YMPÄRILLE

1980-luku oli Jyväskylän kehityksen voimakas vuosikymmen. Selvimmin se näkyi uusina julkisina rakennuksina eri puolilla kaupunkia. Tuolloin valmistuivat muun muassa kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, jäähalli, Rauhalahden turvevoimala, kauppahalli ja lukuisat kauppakeskukset sekä keskustaan että kaupungin laidoille.

Klikkaa kuvaaNäkyvä kaupunkikuvan muutos oli myös Jyväsjärven takana lähes neitseellisenä maalaismaisemana säilyneen Kuokkalan alueen rakentaminen yli 15 000 kaupunkilaiselle.

Vuosikymmeniä kaupunkilaisia askarruttanut ongelmallinen läpikulkuliikenne ratkaistiin Rantaväylän rakentamisella 1989. Se mahdollisti suositun kävelykadun saamisen Kauppakadulle. Rantaväylän kanssa samaan aikaan valmistui myös Jyväsjärven ylittävä, puoli kilometriä pitkän Kuokkalan silta.

Klikkaa kuvaaVuosisadan loppua lähestyttäessä Jyväsjärven ympäristö muuttui muutenkin melkoisesti. Yliopiston ja Nokian rakennuksista Mattilanniemessä, yliopiston ja Teknologiakeskuksen vaaleista rakennuksista Ylistönrinteellä sekä alueita yhdistävästä kevyenliikenteen sillasta onkin tullut kaupungin uusi tunnusmaisema.

Klikkaa kuvaaRannan rakentaminen on jatkunut uuden vuosituhannen puolelle toimintansa Säynätsaloon siirtäneen Schaumanin vaneritehtaan alueella Lutakossa, johon asuinrakennusten lisäksi valmistui messu- ja kongressikeskus, Jyväskylä Paviljonki, sekä kaupungin korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova.

Lutakosta on suora kävely-yhteys radan yli vuonna 2002 valmistuneesen Matkakeskukseen, jonne yhdistettiin rautatie- ja linja-autoasemien toiminnot.

KULTTUURIN JA URHEILUN MONIOTTELIJA

Klikkaa kuvaaKulttuurikaupungin maineen perustana olleet Jyväskylän Kesä ja Talvi yhdistivät voimansa ja ovat saaneet rinnalleen lukuisia muita tapahtumia, joista Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz lienevät tunnetuimpia. Paljolti yliopiston ansiosta Jyväskylästä tuli merkittävä kongressikaupunki, jota Jyväskylä Paviljongin valmistuminen edelleen vahvisti.

Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Kaupungissa ei ole monen muun kaupungin tapaan yhtä ylivertaista matkailukohdetta, vaan Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin ohella useiden korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Aivan 1990-luvun lopulla varsinkin lapsiperheiden suosikiksi nousi Hilarius Hiiren koti Viherlaakso.

Klikkaa kuvaaSadat tuhannet katsojat seuraavat vuosittain teiden varsilla pitkin maakuntaa Jyväskylän Suurajoja. Kilpailu on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia Suomessa ja niinpä vanha tuttu nimikin taipuikin muotoon Neste Rally Finland. Perinteisen pesäpallon rinnalle ja siitä ohikin kipusi 1980-luvun puolivälissä jääkiekko JypHT:n menestyksen ansiosta.

Klikkaa kuvaaKansainvälistä menestystä on puolestaan tullut muun muassa uinnista, hiihtolajeista ja mäkihypystä. Urheilukaupungin mainetta on lisännyt omalta osaltaan maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset.

Viime vuosituhannen lopussa uusi läänijako – Keski-Suomen lääni lakkautettiin vuonna 1997 – ja valtakunnankeskusten välinen kilpailu pakotti Jyväskylänkin katselemaan rajojensa yli. Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen, elinkeinoyhteistyö Jykes Oy:n siipien suojassa on tiivistynyt vuosi vuodelta, ja vuonna 2002 mukaan tuli myös Uurainen.

Klikkaa kuvaaTavoitteena on verkostokaupunki, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan parhaat ominaisuudet. Seudun väkiluku on selvästi yli puolet koko Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Jyväskylän kaupungin asukasmäärä ylitti 2000-luvun alussa 80 000:n rajan. Asukkaista yli 21 000 on korkeakouluopiskelijoita.