1941-1980

ALUELAAJENNUKSIA JA VOIMAKASTA KASVUA

Jyväskylä selvisi sodista suhteellisen vähin vaurioin. Asetehtaita tosin yritettiin pommittaa, mutta osumatarkkuus oli huono. Sotateollisuuden muuttaminen rauhan tarpeisiin onnistui Jyväskylässä erinomaisesti, kun tykkitehdas alkoi 1950-luvulla valmistaa paperikoneita ja kivääritehdas myös traktoreita. Valmetin paperikonetehtaasta tulikin kaupungin teollisuuden lippulaiva, jonka markkina-aluetta on koko maailma.

Kaupungin kehittyminen oli sotien jälkeen vauhdikasta. Sen takasi pelkästään asukasluvun lisääntyminen vuodesta 1941 vuoteen 1980 noin 10 000:sta yli 60 000:een! Käytännössä kasvu näkyi valtavana rakentamisena. Toisaalta keskikaupungilta hävisi muutamaa taloa lukuunottamatta kaikki puutalot kerrostalojen tieltä ja toisaalta uusia lähiöitä rakennettiin eri puolille kaupunkia.

Osa niistä sijaitsi useiden kilometrien päässä keskustasta. Lisärakentamisen mahdollisti vuonna 1965 tehty laaja alueliitos, jonka seurauksena Jyväskylän pinta-ala kasvoi lähes nelinkertaiseksi.

Hallinnollisesti Jyväskylästä tuli uuden 250 000 asukkaan Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuonna 1960 – yli sata vuotta esillä ollut haave omasta läänistä toteutui vihdoin. Käytännössä Jyväskylä oli kuitenkin ollut maakunnan itseoikeutettu keskus koko historiansa ajan.

Toinen yhtä merkittävä ja pitkän historian omannut hanke oli Kasvatusopillisen korkeakoulun muuttaminen Jyväskylän yliopistoksi vuonna 1966.

ALVAR AALLON KAUPUNKI

Koulukaupunkina, Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä sai vuosien saatossa muitakin luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen kun ensimmäiset, myöhemmin Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin ensi kerran vuonna 1955.

Vuonna 1969 järjestettiin Jyväskylän Talvi, aluksi vastapooliksi, myöhemmin Kesän täydentäjäksi.

Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat 1950-luvulla.

Seuraavilla vuosikymmenillä olivat vuorossa Keski-Suomen museo, Viitatorni, Alvar Aalto -museo ja hallintokorttelin rakennukset. Väkiluvun lisääntymisen myötä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ei ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyessä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki.