|
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala ja tavoite
2 § Ympäristönsuojelumääräysten valvonta
3 § Määritelmiä
2 LUKU JÄTEVEDET JA JÄTEVESILIETTEET
4 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
5 § Jätevesien käsittely pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
6 § Jätevesien käsittely ranta-alueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
7 § Jätevesien käsittely saarissa sijaitsevilla kiinteistöillä
8 § Käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto
9 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu
10 § Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu
11 § Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely
12 § Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen sekä jätevesilietteen levitys
3 LUKU JÄTTEET
13 § Kuivakäymäläjäte
14 § Maatalousjäte
15 § Riistan käsittelyjäte
16 § Maarakentamisessa hyödynnettävät jätteet
17 § Kyllästetyn jätepuun käyttö
18 § Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet
19 § Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte
20 § Vesikasvillisuuden poisto
4 LUKU KEMIKAALIT
21 § Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnista
22 § Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella
23 § Kemikaalisäiliötarkastukset
24 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely
5 LUKU ILMANSUOJELU
25 § Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta
26 § Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt
27 § Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella
6 LUKU MELUNTORJUNTA
28 § Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta
29 § Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa
30 § Erityisen häiritsevä melu yöaikaan
7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
31 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
32 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä
8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
33 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala ja tavoite
Ympäristönsuojelulain (527/2014) täytäntöön panemiseksi on Jyväskylän kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella. Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista, ilmoitusvelvollista tai rekisteröitävää toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Määräykset eivät myöskään voi koskea lain 31 §:ssä tarkoitettua koeluonteista toimintaa, 120 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita tai 136 §:n 1 momentissa tarkoitettua pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevaa ilmoitusmenettelyä.
Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista.
2 § Ympäristönsuojelumääräysten valvonta
Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvovat rakennus- ja ympäristöjaoston alaiset viranhaltijat.
3 § Määritelmiä
Yleinen alue
Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua, kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta.
Taajaan rakennettu alue
Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan rakennettuja asemakaavoitettuja alueita.
Haja-asutusalue
Haja-asutusalueella tarkoitetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle jääviä alueita.
Pohjavesialue
Pohjavesialueella tarkoitetaan ELY-keskuksen luokittelemia yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä (1-luokan) ja vedenhankintakäyttöön soveltuvia (2-luokan) pohjavesialueita sekä pohjavesialueita, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (E-luokka).
Ranta-alue
Ranta-alueella tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu 50 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.
Jäte
Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.
Jätevesi
Jätevedellä tarkoitetaan vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa muualta tulevaa jätevettä.
Jätevesiliete
Jätevesilietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliöissä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan.
Jäteveden vähimmäispuhdistustason vyöhyke
Jäteveden vähimmäispuhdistustason vyöhykkeellä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisia alueita, joilla talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus ja -vaikutus on vähäistä, eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita. Vähimmäispuhdistustason alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää ympäristönsuojelulain 154 b § vaatimukset.
Jäteveden tiukempi puhdistustason vyöhyke
Jäteveden tiukemman puhdistustason vyöhykkeeseen kuuluvat pohjavesialueet ja alle 100 metrin etäisyydellä vesistöjen rannasta olevat alueet. Tiukemman puhdistustason alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 § vaatimukset.
Jäteveden vähimmäis- ja tiukemman puhdistustason vaatimukset ovat vastaavat kuin ympäristönsuojelumääräysten 4 §:ssä tarkoitetut puhdistustehoa koskevat määräykset.
2 LUKU JÄTEVEDET JA JÄTEVESILIETTEET
4 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
Jäteveden vähimmäispuhdistustason vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden
- orgaanisesta aineesta (BHK7) 80 %
- kokonaisfosforista (P) 70 %
- kokonaistypestä (N) 30 %
Jäteveden tiukemman puhdistustason vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden
- orgaanisesta aineesta (BHK7) 90 %
- kokonaisfosforista (P) 85 %
- kokonaistypestä (N) 40 %
Puhdistustehon täyttymistä voidaan arvioida vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömien jätevesien kuormitukseen.
5 § Jätevesien käsittely pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty.
Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle.
Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on vesikäymälä-jätevesien johtaminen umpisäiliöön tai kuivakäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.
Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
6 § Jätevesien käsittely ranta-alueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan tai käsitellä pienpuhdistamossa. Kuivakäymälä on vaihtoehto vesikäymälälle.
Käsitellyt jätevedet tulee imeyttää maahan vähimmäissuojaetäisyydet huomioon ottaen siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesiä ei saa päästää suoraan vesistöön.
7 § Jätevesien käsittely saarissa sijaitsevilla kiinteistöillä
Vesikäymälän rakentaminen on kielletty saarilla, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen saarella (pysyvän) tieyhteyden puuttumisen takia taikka muusta syystä ei ole mahdollista.
8 § Käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto
Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (maahanimeyttämö ja maasuodattamo) ja puhdistetun jäteveden purkupaikan sijoittamisessa tulee kiinteistöllä noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:
Talousvesikaivo
- maastosta ja maaperästä riippuen 20 - 50 m
Vesistö (koskee vain pesuvesiä ja puhdistetun jäteveden purkupaikkaa) 20 - 40 m
Tie, tontin raja 5 m
Suojakerros pohjavesitason yläpuolella
- maasuodatuksessa 0,50 m
- maahanimeytyksessä 1 m
Ranta-alueilla jätevesien puhdistuslaitteisto tulee sijoittaa siten, etteivät jätevedet pääse puhdistamattomina suoraan vesistöön kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvän ylimmänkään tulvavesikorkeuden (HW50) aikana.
Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 1 metrin vuotuisen keskivedenpinnan (MHW) yläpuolelle.
Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei muista syistä johtuen ole mahdollista.
Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu
Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja vastaavia laitteita liuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä pesuvedet on johdettava viemäriverkostoon hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä ne rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa.
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty.
Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon tai muuhun rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään.
Veneiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu veneiden talvisäilytyspaikoilla, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriverkostoon tai sadevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa.
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Pesupaikan tulee olla muusta toiminnasta erotettu tila, jonne sade- ja sulamisvesien pääsy on estetty. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä.
10 § Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu
Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu on järjestettävä siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Yleiseltä pesupaikalta jätevedet on johdettava viemäriverkostoon tai käsiteltävä muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä.
Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yleisillä alueilla on kielletty.
11 § Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely
Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueille ja ranta-alueille on kielletty.
Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja niistä on huolehdittava siten, ettei käytöstä tai toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle eivätkä sulamisvedet aiheuta roskaantumista, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa naapurikiinteistöille.
Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen.
Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa siten, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista, yleistä viihtyisyyden vähenemistä tai maaperän vettymishaittaa. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen puhdistamaan alueen.
Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muuta jätettä. Alueelle kulkeutuneet muut jätteet tulee välittömästi toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
12 § Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen sekä jätevesilietteen levitys
Lietelannan, virtsan, puristenesteen ja jätevesilietteen levitys on kielletty luokitelluilla pohjavesialueilla.
3 LUKU JÄTTEET
13 § Kuivakäymäläjäte
Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittävän kauan ennen jatkokäyttöä tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Käymälää tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- eikä muutakaan haittaa ympäristölle eikä terveydelle.
14 § Maatalousjäte
Maatuva maatalousjäte, esimerkiksi pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon.
15 § Riistan käsittelyjäte
Riistan sisälmyksien jättäminen maastoon riistan suolistamispaikalle on sallittu, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Riistan käsittelypaikalla syntyvät, hyödyntämättä jäävät ruhonosat on varastoitava asianmukaisessa jäteastiassa ja toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan.
16 § Maarakentamisessa hyödynnettävät jätteet
Maarakentamisessa on jätteiden käyttö sallittu hyväksytyn ilmoituksen tai ympäristöluvan perusteella. Pienimuotoinen jätteiden käyttö maarakentamisessa on sallittu ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen perusteella. Kiinteistön haltijan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Jos ilmoittaja on joku muu kuin kiinteistön omistaja, tulee ilmoituksessa olla mukana kiinteistön omistajan kirjallinen suostumus. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelaji, alkuperä, käsittely, sijoituskohde, määrä ja sijoittamisen ajankohta. Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset analyysitulokset jätteen ympäristökelpoisuudesta, asemapiirros sijoituspaikasta sekä selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään.
Kiinteistöllä syntyvän rakennusjätteen ja ylijäämämaan käytön maarakentamiseen rakennuspaikalla hyväksyy rakennusvalvontaviranomainen purkamisilmoituksen/ purkamisluvan tai rakennusluvan yhteydessä.
Maarakentamisessa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita ja sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista. Betonijäte ei saa sisältää betoniterästä.
Pohjavesialueiden maanrakentamisessa on jätteiden käyttö pilaantumattomia ylijäämämaa-aineksia lukuun ottamatta kielletty.
17 § Kyllästetyn jätepuun käyttö
Asuinkäyttöön ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla sekä ranta-alueilla rakentamiseen ei saa käyttää kromia, kuparia ja arseenia sisältävillä suolakyllästeillä tai kreosootilla teollisesti kyllästettyä, käytöstä poistettua puutavaraa. Ammattimaisessa ja teollisessa käytössä voi käyttää CCA-kyllästettyä puuta esimerkiksi kantaviin puurakenteisiin, siltarakenteisiin tai laitureihin, mikäli puun kestävyys on välttämätöntä turvallisuuden kannalta ja käytönaikainen ihokosketus on epätodennäköistä.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun kreosootilla tai kromi-kupari-arseeni tai kromi-kupari -kyllästeellä käsitellyn jätepuun poltto ja luovuttaminen muille kuin jätelain tarkoittamille vastaanottajille on kielletty.
18 § Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet
Maalinpoistossa sekä rakennusten ja rakenteiden hiekkapuhalluksessa taikka poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita on maanpinta suojattava siten, että jätteiden pääsy maaperään, vesistöön ja viemäriin estyy. Taajaan rakennetulla alueella myös työkohde on suojattava esimerkiksi tiiviillä peitteellä siten, että jätteiden pääsy ympäristöön estyy. Syntyneet jätteet on työn jälkeen toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn.
19 § Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte
Veneiden pohjamaalin poistaminen on pohjavesialueilla kielletty.
Veneiden vesistölle, ympäristölle tai terveydelle haitallinen pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Pohjamaalin hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä.
Maalijäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä ja se on toimitettava jätteen laadun edellyttämään vastaanottopaikkaan.
20 § Vesikasvillisuuden poisto
Vesikasvillisuuden leikkausjäte on poistettava vedestä tai jäältä välittömästi kuivalle maalle joko kompostoitavaksi tai se on toimitettava asianmukaisesti hävitettäväksi. Kasvillisuusjäte on kompostoitava niin, ettei se ole tulvavesien huuhdeltavissa ja niin ettei kompostista pääse muutoinkaan valumaan ravinteita vesistöön.
4 LUKU KEMIKAALIT
21 § Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnista
Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien ja torjunta-aineiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön ja niin, että haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan on estetty. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.
Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta varustettava suoja-altaalla tai sijoitettava tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle.
Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja.
Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.
Sisätiloissa kemi
tai onnettomuustilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Sisätiloissa polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säilytettävä ja varastoitava allastetussa tilassa. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.
Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja.
22 § Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella
Pohjavesialueella käyttöön otettavien maan päälle tai maan alle sijoitettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä sekä vuodonilmaisujärjestelmällä.
Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan katettuun suoja-altaaseen.
Työmaa-alueella polttonestesäiliön täyttöyhteen ja siirtopumpun tai jakeluletkun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella. Säiliö on varustettava laponestolla. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.
Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaa-alueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla.
23 § Kemikaalisäiliötarkastukset
Maanalaisen öljy-, polttoaine- ja muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava käytössä oleva säiliö ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, ja sen jälkeen tarkastuksella saadun luokituksen mukaisesti siten kuin luokituksesta on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983.
Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja.
24 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely
Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.
Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista.
Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle.
5 LUKU ILMANSUOJELU
25 § Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta
Rakennusten julkisivuja hiekkapuhallettaessa ne on peitettävä pölyn ja hiekkapuhallusjätteiden leviämisen estämiseksi. Julkisivut on peitettävä myös, mikäli asbestipitoisella pinnoitteella käsiteltyjä julkisivuja pestään painepesulla tai pinnoite on hilseilevää.
Määräys julkisivujen peittämisestä ei koske vähäisiä ja etäällä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta olevia korjaus-, puhdistus- tai paikkaustyökohteita, joissa pölyn leviäminen on estetty riittävän tehokkaalla kohdepoistolaitteistolla.
Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä elementtisaumoja poistettaessa on hiomisessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estettävä kytkemällä hiomakone riittävän imukykyiseen kohdeimuriin.
Työstä on tiedotettava sen vaikutuspiirissä oleville asuinkiinteistöille ja muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.
26 § Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt
Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue tarvittaessa.
Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty.
27 § Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella
Kivenmurskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi ennen murskaustyön jatkamista.
Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään.
Louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteistolla, jota ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle.
6 LUKU MELUNTORJUNTA
28 § Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta
Ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Tästä poikkeuksena rakentamista tai purkamista koskeva ilmoitus tulee tehdä vähintään 14 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus vaaditaan ainakin seuraavista erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista tai tapahtumista:
1. tilapäinen kivenmurskaamo
2. louhintatyö, johon kuuluu porausta, räjäytystä, louheen lastausta ja ajoa sekä paalutus ja hydraulisen iskuvasaran käyttö, jos
- toimintaa harjoitetaan muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 - 18.00 tai
- toiminnan kesto on yli 10 työpäivää
3. muu kuin tavanomainen rakentaminen, purkaminen, korjaus, kunnossapito tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa yli 85 dB melutason 10 metrin etäisyydellä melulähteestä ja jota tehdään
- kolmena tai useampana yönä klo 22.00 - 7.00 välisenä aikana
- yli viisi päivää klo 18.00 - 22.00 välisenä aikana
- kahtena tai useampana viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin klo 7.00 - 22.00 taikka yleisenä juhlapäivänä tai
- yli 10 arkipäivänä maanantaista perjantaihin kello 7.00 - 18.00 välisenä aikana
4. tilapäinen melua aiheuttava tapahtuma, joka järjestetään muualla kuin asemakaavassa siihen varatulla alueella. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi:
- ulkoilmakonsertti, jossa käytetään äänenvahvistimia
- moottoriurheilukilpailu
- urheilu-, huvi- tai näytöstilaisuus tai muu suuri yleisötapahtuma, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua
- lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua.
5. ilotulitusnäytös, joka järjestetään klo 22.00 – 7.00 välisenä aikana. Uudenvuodenyönä järjestettävästä ilotulitusnäytöksestä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta, mikäli näytös päättyy klo 01.00 mennessä.
Toiminnanharjoittajan on etukäteen tiedotettava edellä kohdissa 1- 5 mainituista toiminnoista melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toiminnoista saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.
29 § Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa
Äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö on taajaan rakennetulla alueella kielletty yöaikaan klo 22.00 - 7.00 sekä päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Ulkotarjoilualueella tai mainostarkoituksessa päiväsaikaan käytettävät äänentoistolaitteet on säädettävä siten, ettei toistettava ääni ole selvästi kuultavissa lähimmissä asuinhuoneistoissa ikkunoiden kiinni ollessa.
Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän.
30 § Erityisen häiritsevä melu yöaikaan
Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on kielletty asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä kello 22.00 - 7.00 välisenä aikana, muutoin kuin on tarpeen välttämättömien töiden suorittamiseksi.
Mikäli yöaikaan tehtävä välttämätön työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava etukäteen melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.
7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
31 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä.
32 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä
Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa.
Ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1-4 §:ssä ja ympäristönsuojelulain rikkomisesta ympäristönsuojelulain 225 §:ssä.
8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
33 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan rakennus- ja ympäristöjaoston hyväksymisen jälkeen 1.1.2021.
Kunnallinen määräyskokoelma :: Y ::
© Jyväskylän kaupunki 2002-2024