Hallintosääntö 2019

I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/1
1 luku Kaupungin johtaminen

1 § Hallintosäännön soveltaminen
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä
3 § Esittely kaupunginhallituksessa
4 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät
5 § Valtuuston puheenjohtajan tehtävät
6 § Kaupungin viestintä

2 luku Toimielinorganisaatio
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/2
7 § Valtuusto
8 § Valtuuston tehtävät ja toimivalta
9 § Kaupunginhallitus
10 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta
11 § Konsernijaoston tehtävät ja toimivalta
12 § Tarkastuslautakunta
13 § Lautakunnat ja niiden alaiset jaostot sekä johtokunnat
14 § Lautakunta-, johtokunta- ja jaostorakenne
15 § Lautakuntien tehtävät ja toimivalta
16 § Lautakuntien sekä jaostojen erityistehtävät ja toimivalta
17 § Kaupungin liikelaitokset
18 § Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta
19 § Liikelaitosten johtokuntien erityistehtävät
20 § Kuntien yhteiset toimielimet
21 § Vaalitoimielimet
22 § Vaikuttamistoimielimet
23 § Toimikunnat

3 luku Palveluorganisaatio
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/10
24 § Kaupungin palveluorganisaatio
25 § Toimialojen organisaatio ja tehtävät

4 luku Palveluorganisaation johtaminen
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/11
26 § Kaupunginjohtaja
27 § Toimialajohtaja ja kansliapäällikkö
28 § Palvelujohtaja ja palvelupäällikkö
29 § Toimintayksikön esimies
30 § Liikelaitoksen johtaja

5 luku Otto-oikeusmenettely
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/13
31 § Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
32 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
33 § Asiat, joita ei ilmoiteta ottomenettelyyn
34 § Päätöksen täytäntöönpano

6 luku Asiakirjojen allekirjoittaminen ja henkilörekisterit
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/14
35 § Asiakirjojen allekirjoittaminen
36 § Asian saattaminen vireille sähköisesti
37 § Sähköinen allekirjoitus
38 § Asiakirjojen antamisesta ja tutkimusluvista päättäminen
39 § Todisteellisten tiedoksiantojen vastaanottaminen
40 § Henkilörekisterit

7 luku Asiakirjahallinnon järjestäminen
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/15
41 § Kaupungin asiakirjahallinto
42 § Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät
43 § Toimialan ja liikelaitoksen asiakirjahallinto

8 luku Henkilöstöasiat
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/15
44 § Luvun määräysten soveltaminen
45 § Henkilöstöjohtajan toimivalta
46 § Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen
47 § Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi
48 § Kelpoisuusvaatimukset
49 § Haettavaksi julistaminen
50 § Palvelussuhteeseen ottaminen
51 § Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen
52 § Virkaan ottaminen, jos virkaan valittu ei ota virkaa vastaan tai virkaan valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista
53 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen yli toimialarajojen
54 § Viransijaisten määrääminen ja virkatehtävien hoitaminen viranhaltijan ollessa estyneenä sekä avoimen viran hoitaminen
55 § Päätösvalta palvelussuhdeasioissa
56 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
57 § Virantoimituksesta pidättäminen
58 § Lomauttaminen
59 § Palvelussuhteen päättyminen
60 § Menetettyjen ansioiden korvaaminen
61 § Muut henkilöstöasioita koskevat määräykset

II OSA TALOUS JA VALVONTA

9 luku Taloudenhoito
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/20
62 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
63 § Talousarvion täytäntöönpano
64 § Talousarvion sitovuus ja seuranta
65 § Talousarvion muutokset
66 § Julkiset hankinnat
67 § Kehittämishankkeet
68 § Omaisuuden ostaminen ja luovuttaminen
69 § Vuokraaminen
70 § Lahjoitukset ja perinnöt
71 § Vahingonkorvaukset ja tappiontakaus
72 § Omaisuuden vakuuttaminen
73 § Laskujen hyväksyjät
74 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
75 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
76 § Rahatoimen hoitaminen
77 § Maksuista päättäminen
78 § Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

10 luku Hallinnon ja talouden tarkastus
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/25
79 § Ulkoinen tarkastus
80 § Tarkastuslautakunnan kokoukset
81 § Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi
82 § Kaupunginreviisorin tehtävät ja ratkaisuvalta
83 § Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimivalta
84 § Tilintarkastusyhteisön valinta ja tilintarkastajan tehtävät
85 § Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi

11 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/27
86 § Valtuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
87 § Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
88 § Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
89 § Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
90 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

III OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY

12 luku Kokousmenettely
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/28
91 § Määräysten soveltaminen
92 § Toimielimen päätöksentekotavat
93 § Sähköinen päätöksentekomenettely
94 § Kokousaika ja –paikka
95 § Kokouskutsu
96 § Jatkokokous
97 § Varajäsenen kutsuminen
98 § Läsnäolo kokouksessa
99 § Kokouksen julkisuus
100 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
101 § Tilapäinen puheenjohtaja
102 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot
103 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely
104 § Toimielinten esittelijät ja sihteerit
105 § Esittely
106 § Esteellisyys
107 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi
108 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
109 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen
110 § Äänestykseen otettavat ehdotukset
111 § Äänestys ja vaali
112 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
113 § Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle

13 luku Muut määräykset
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/33
114 § Aloiteoikeus
115 § Aloitteen käsittely
116 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

Hallintosäännön liite 1
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/34
Hallintosäännön liite 2
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/43
Hallintosäännön liite 3
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2844/45
 
I OSA
HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN
1 luku
Kaupungin johtaminen

1 § Hallintosäännön soveltaminen

Jyväskylän kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.

Valtuuston työjärjestys, luottamushenkilöiden palkkiosääntö sekä johtosääntö häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten ovat hallintosäännön liitteitä.

Toimielin tai viranhaltija voi siirtää sille hallintosäännössä määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle, ellei erityislainsäädännössä toisin määrätä.

Viranomaistoimivallasta voidaan tarvittaessa määrätä toimintasäännöissä.

2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä

Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin.

Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.

Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja vastaa kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä valtuuston puheenjohtajalla on mahdollisuus toimia osa-aikaisena luottamushenkilönä.

Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunkikonsernin omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, konsernijaosto ja kaupunginjohtaja.

3 § Esittely kaupunginhallituksessa

Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.

4 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

1. johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin
2. vastaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla
3. toimii kaupunginjohtajan esimiehenä ja vastaa siitä, että kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut
4. seuraa lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyy tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi (=otto-oikeus)
5. suorittaa muut kaupunginhallituksen mahdollisesti määräämät tehtävät.
 
 
5 § Valtuuston puheenjohtajan tehtävät
Valtuuston puheenjohtaja edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta tukenaan valtuustoryhmien puheenjohtajat.

6 § Kaupungin viestintä
Kaupunginhallitus johtaa viestintää kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän periaatteista. Viestintäjohtaja vastaa viestinnän periaatteiden toimeenpanosta. Viestintäjohtajalla on oikeus antaa koko kaupunkiorganisaatiota koskevia viestintäohjeita.

Toimielimet ja viranhaltijat luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat, kaupunginjohtaja, toimialojen sekä liikelaitosten johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet.

2 luku
Toimielinorganisaatio

7 § Valtuusto
Valtuustossa on 67 valtuutettua sekä kuntalain mukainen määrä varavaltuutettuja. Valtuustossa on puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajisto valitaan valtuuston toimikaudeksi, ellei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toimintaa koskevat määräykset ovat hallintosäännön liitteenä olevassa valtuuston työjärjestyksessä.

8 § Valtuuston tehtävät ja toimivalta

Kuntalain 14§:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Kuntalain mukaan valtuusto päättää

– kuntastrategiasta
– hallintosäännöstä
– talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
– omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
– liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
– varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista
– sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
– palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
– takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
– jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä
– luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
– tilintarkastajien valitsemisesta
– tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
– muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Valtuusto päättää myös

– palveluverkoista ja palveluverkkomääritelmän mukaisten toimipisteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta
– merkittävän asemakaavan muutoksesta
– kaupungin strategisten tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä
– 10 miljoonan euron ja sitä suurempien kunnallisteknisten hankkeiden ja talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä
 
Palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelua tuottavista, konkreettisista toimipisteistä (hallinnollisesti toimintayksiköistä) muodostuvaa kokonaisuutta. Perusturvan toimialalla palveluverkolla tarkoitetaan terveysasemaverkkoa, neuvolaverkkoa, hammashoitolaverkkoa sekä vanhusten päiväkeskusverkkoa. Sivistyksen toimialalla palveluverkkoja ovat kouluverkko, päiväkotiverkko sekä kirjastoverkko. Kaupunkirakenteen toimialalla tai konsernihallinnossa ei ole palveluverkkoja.

Valtuuston toimivallasta talous- ja henkilöstöasioissa määrätään tämän säännön 8 ja 9 luvuissa.

9 § Kaupunginhallitus

Valtuusto valitsee kaupunginhallitukseen 13 jäsentä, joiden keskuudesta valtuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista.

10 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta
Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin hallinnosta ja taloudesta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus voi siirtää puhevaltaansa edelleen.

Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lauta- ja johtokuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kaupunginhallituksen alaisena voi toimia liikelaitoksia.

Kaupunginhallitus toimii konsernihallinnosta vastaavana toimielimenä ja vastaa konsernihallinnon sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä.

Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallitus päättää

- taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä
- kuntayhtymien, tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä valtuuston päättämän omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen mukaisesti
- yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhteisöön, jossa kaupunki on jäsenenä, ellei nimeäminen kuulu lautakunnan, johtokunnan tai viranhaltijan tehtäviin.
- maksun suorittamisesta vapauttamisesta tai helpotuksen myöntämisestä silloin, kun se on lain mukaan sallittua ja kun tehtävää ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
- rakennuskiellon määräämisestä ja pidentämisestä yleis- tai asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ollessa vireillä sekä toimenpiderajoitusten määräämisestä ja pidentämisestä, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille
- liikelaitoksen johtokunnan valinnasta
- selityksen antamisesta valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin
- konsernihallinnon toimintasäännöstä
- konsernihallinnon avustusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia
- konsernihallinnon palveluiden tuottamistavasta
- 5 miljoonan euron ja sitä suurempien, mutta alle 10 miljoonan euron kunnallisteknisten hankkeiden ja talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen toimivallasta talous- ja henkilöstöasioissa määrätään tämän säännön
8 ja 9 luvuissa.
 
 
11 § Konsernijaoston tehtävät ja toimivalta

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii viisijäseninen konsernijaosto, jonka jäsenet kaupunginhallitus valitsee keskuudestaan. Konsernijaostossa ei ole varajäseniä. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja esittelijänä kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus valitsee jaostolle varapuheenjohtajan.

Konsernijaoston tehtävänä on

1. vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä
2. ohjata ja valvoa omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat kaupunkikonsernin kokonaisedun, valtuuston hyväksymän omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen sekä valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti
3. vastata omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan täytäntöönpanosta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden seurannasta, tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden osalta
4. arvioida valtuuston yhtiöille ja säätiöille asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista
5. valmistella tytäryhtiöiden ja säätiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet
6. valmistella osaltaan esitykset omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta sekä hyvästä hallinto- ja johtamistavasta
7. seurata ja arvioida tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyn edellyttämää asiantuntemusta, toimialatuntemusta, kokemusta ja riippumattomuutta.

Konsernijaosto päättää

1. kaupungin ehdokkaiden nimeämisestä konserniyhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden hallituksiin, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
2. kaupungin ehdokkaiden nimeämisestä konserniin kuulumattomien yhteisöjen toimielimiin, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
3. ohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöjen toimielimissä edustaville henkilöille, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
4. kaupungin edustajien nimeämisestä yhtiökokouksiin ja ohjeiden antamisesta yhtiökokouksia varten, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
5. muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta ja lakkauttamisesta
6. muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytäryhtiön osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä
7. osakkuus- tai muun yhtiön osakkeiden myynnistä, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
8. osakassopimusten hyväksymisestä sekä niiden muutoksista, ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt
9. kaupungin ennakkokäsityksen antamisesta konserniyhteisöille merkittävissä asioissa
10. konsernitililimiitin myöntämisestä
11. sisäisen pankin ohjeista
12. kaupungin takaamien lainojen hinnoittelu- ja maksuohjelmamuutoksista ja lainan nostosta
13. kaupungin antolainojen hinnoittelu- ja maksuohjelmamuutoksista
14. kaupungin tytär-, osakkuus- tai muuhun yhteisöön liittyvästä asiasta, ellei hallintosäännön nojalla ole muuta päätetty.

12 § Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnassa on valtuuston toimikaudekseen valitsemat 13 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista.

Tarkastuslautakunta voi asettaa keskuudestaan enintään kolme jaostoa ja päättää niiden tehtävistä. Tarkastuslautakunnan jaostoihin valitaan vain tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimivat henkilökohtaisina varajäseninä myös jaostossa. Tarkastuslautakunta valitsee jäseniksi valituista jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää jaoston toimikaudesta.
 
 
13 § Lautakunnat ja niiden alaiset jaostot sekä johtokunnat

Lautakunnissa on valtuuston toimikaudekseen valitsemat 9–13 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Varajäseneksi voidaan valita myös muu kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja.
Jaostoissa on 3-7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä siten, että molemmista vähintään puolet on kyseisen lautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Asianomainen lautakunta valitsee jaoston jäsenet sekä nimeää heistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Rakennus- ja ympäristöjaoston jäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Rakennus- ja ympäristöjaoston varajäsenet voivat olla myös muita kuntavaaleissa ehdolla olleita. Jäseniksi ei voi valita kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.
Yksilöasiainjaostoon perusturvalautakunta valitsee 5 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kun käsitellään sivistyksen toimialan asioita, kokoukseen kutsutaan lisäksi 3 sivistyslautakunnan nimeämää jäsentä tai heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Perusturvalautakunta nimeää lautakunnan jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kaupunginhallitus valitsee johtokuntien jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lukuun ottamatta Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokuntaa, jonka jäsenet ja varajäsenet nimeää valtuusto Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen esityksestä. Johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet lukuun ottamatta Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokuntaa, jossa on 13 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano on sama kuin konsernijaostossa. Johtokunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Jos lautakunnassa, johtokunnassa tai jaostossa on muiden kuntien edustajia, noudatetaan jäsenvalinnoissa kuntien välillä tehtyä sopimusta.

14 § Lautakunta-, johtokunta- ja jaostorakenne

Päätöksentekoeliminä valtuuston ja kaupunginhallituksen lisäksi toimivat seuraavat lauta- ja johtokunnat sekä niiden jaostot (jäsenmäärä suluissa):

Kaupunkirakennelautakunta (13)
Rakennus- ja ympäristöjaosto (7)
Joukkoliikennejaosto (7)
Tiejaosto (3) (Tiejaoston toiminta lakkaa ja merkintä poistetaan hallintosäännöstä 1.1.2020 alkaen)
Ympäristöterveysjaosto (14)
Jyväskylän seudun jätelautakunta (7)

Sivistyslautakunta (13)
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta (9)

Perusturvalautakunta (13)
Terveydenhuollon jaosto (7)
Yksilöasiainjaosto (8)

Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta (13)
Altek Aluetekniikka –liikelaitoksen johtokunta (7)
Kylän Kattaus –liikelaitoksen johtokunta (7)
Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta (5)

Lakisääteisiä ovat lisäksi tarkastuslautakunta (13) ja keskusvaalilautakunta.
 
15 § Lautakuntien tehtävät ja toimivalta

Lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi lautakunta vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä. Lautakunnan tehtävänä on varata asukkaille ja käyttäjille mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lautakunta käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä kaupunginhallituksen päätöstä.

Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai valtuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta.

Lautakunta vastaa yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, viranomaisten, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä säännösten ja sopimusten mukaisesta seutukunnallisten ja maakunnallisten palvelujen tuottamisesta.

Lautakunta päättää
- tehtäväalueensa toimintasääntöjen hyväksymisestä
- tehtäväalueensa talousarvion käyttösuunnitelmasta ja investointiohjelmasta
- tehtäväalueensa avustusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia
- tehtäväalueellaan muiden asiakaspalvelua tuottavien, konkreettisten toimipisteiden kuin palveluverkkomäärittelyn mukaisten toimipisteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta
- tehtäväalueensa palveluiden tuottamistavasta
- tehtäväalueeseensa kuuluvien yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhteisöön, jossa kaupunki on jäsenenä
- tehtäväalueeseensa kuuluvan palveluverkkomääritelmän mukaisen toimintayksikön nimen muuttamisesta.

16 § Lautakuntien sekä jaostojen erityistehtävät ja toimivalta

Tässä on kuvattu Jyväskylän kaupungin omien lautakuntien sekä niiden jaostojen erityistehtävät ja toimivalta. Kuntien yhteisten toimielinten tehtävät on lueteltu 20 §:ssä.

Kaupunkirakennelautakunta

Kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä on huolehtia maaomaisuudesta ja sen kehittämisestä, yleis- ja asemakaavoituksen valmistelusta sekä muista kaupunkiympäristön suunnittelua ja ylläpitoa koskevista tehtävistä. Lautakunnan tehtäväpiiriin kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennejaostolle kuuluvia tehtäviä. Kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä on vastata lautakunnan alaisesta asiakaspalvelusta sekä kaupunkirakennepalveluiden johdon tukipalveluista.

Lautakunta:
- toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa
- hyväksyy muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan
- päättää asemakaava-alueen yleisen alueen nimen ja numerotietojen muuttamisesta, nimeää puistot ja muut vastaavat alueet sekä tekee asemakaava-alueen ulkopuolella esillä olevia alueita koskevat päätökset
- suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:ssä tarkoitetun asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin
- hyväksyy kaavoituskatsauksen
- päättää rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta suunnittelutarvealueella ja käyttää kunnalle kuuluvaa päätösvaltaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa poikkeamishakemuksissa
- päättää rakentamiskehotuksen antamisesta ja kehittämismaksun määräämisestä
- toimii viranomaisena asioissa, jotka koskevat erillisen tonttijaon laatimistarvetta ja hyväksymistä, kiinteistönmuodostusta sekä muuta mittaustointa
- päättää talousarvion rajoissa asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta tai haltuunottokorvauksen maksamisesta
 
- päättää maankäyttösopimuksista
- päättää kunnallistekniikan hankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä, kun hankkeen arvo on alle 5 miljoonaa euroa
- huolehtii kadun pitoon, rakentamiseen ja käyttöön liittyvistä tehtävistä sekä tekee niitä koskevat päätökset
- vastaa sähkömarkkinalaissa kunnalle asetetusta tehtävästä sekä käyttää asiassa kunnan puhevaltaa
- hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
- tekee vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen päätöksen huleveden viemäröinnin järjestämisestä
- hyväksyy hulevesisuunnitelman
- toimii maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun (hulevesi) mukaisena monijäsenisenä toimielimenä
- toimii maankäyttö- ja rakennuslain 103 g §:n (hulevesi) mukaisena rajakohdan määräävänä viranomaisena
- vastaa tulvariskien hallinnasta annetussa laissa kunnalle asetetuista tehtävistä
- toimii öljyvahinkojen torjunnasta annetussa laissa tarkoitettuna, jälkivalvonnasta vastaavana torjuntaviranomaisena
- toimii viranomaisena asioissa, jotka koskevat ajoneuvojen siirtoa ja romuajoneuvojen hävittämistä siltä osin, kuin ne eivät kuulu pysäköinninvalvojan toimivaltaan
- järjestää kunnalliseen pysäköinninvalvontaan liittyvät tehtävät
- päättää yksityisille teille myönnettävistä kunnossapito- ja peruskorjausavustuksista.

Rakennus- ja ympäristöjaosto

Jaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, rakennusvalvontaviranomaisena, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena valvontaviranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna lupa- ja valvontaviranomaisena

Jaosto:
- käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä lautakunnan tai kaupunginhallituksen päätöstä.
- päättää tehtäväalueensa toimintasääntöjen hyväksymisestä
- käyttää maankäyttö- ja rakennuslain eri säännöksissä kunnalle asetettua toimivaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu valtuustolle eikä kaupunkirakennelautakunnalle
- toimii maankäyttö- ja rakennuslain103 f § mukaisena hulevesien johtamisvelvoitteesta vapauttavana viranomaisena
- käyttää kunnalle luonnonsuojelulaissa asetettua toimivaltaa
- antaa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 52 §:n mukaisen lausunnon ja on säännöksen mukainen yhteistyötaho
- tekee esitykset ja antaa kunnan lausunnot moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämisestä ja vesikulkuneuvolla liikkumisen rajoittamisesta tai kieltämisestä
- huolehtii sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 240 §:ssä kunnalle asetetuista tehtävistä
- käyttää päätösvaltaa asuntotoimeen liittyvissä laeissa kunnalliselle viranomaiselle asetetuissa tehtävissä
- käyttää maa-ainesasetuksessa kunnalle annettua toimivaltaa
- laatii ympäristönsuojelulain 152 §:n mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman.

Tiejaosto (Tiejaoston toiminta lakkaa ja merkintä poistetaan hallintosäännöstä 1.1.2020 alkaen)
- Jaosto käyttää yksityistielaissa tielautakunnalle kuuluvaa päätösvaltaa.
- jaosto käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä lautakunnan tai kaupunginhallituksen päätöstä.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Lautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä ja avustuksista.
 
Sivistyslautakunta

Lautakunta päättää varhaiskasvatuslain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettujen lakien, perusopetuslain ja nuorisolain sekä niihin liittyvän muun lainsäädännön nojalla järjestettävistä palveluista.

Lautakunta toimii kunnan varhaiskasvatuslain 50 §:n mukaisena monijäsenisenä toimielimenä muissa kuin perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yksilöasiainjaostolle määrätyissä asioissa. Lautakunta toimii varhaiskasvatuslain 55 §:n mukaisena valvontaviranomaisena.

Perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yhteisen yksilöasiainjaoston tehtävät on määritelty erikseen tässä säännössä.

Perusturvalautakunta

Lautakunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, erikoissairaanhoitolain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityislakien perusteella.

Perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yksilöasiainjaosto

Jaosto toimii
- kaupungin edustajana, valvoo sen oikeutta ja käyttää sen puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa sekä tekee sen puolesta näissä asioissa tarvittavat oikeustoimet. Yksilöasiainjaosto toimii sosiaalihuoltolain (1301/2014) 50 §:ssä tarkoitettuna kunnallisena sosiaalihuollosta vastaavana toimielimenä.
- tartuntatautilain mukaisena toimielimenä
- monijäsenisenä toimielimenä perusopetuslaissa määriteltyjen toimielimen käsittelyä vaativien kurinpidollisten toimien osalta
- monijäsenisenä toimielimenä, jonka tehtävänä on edustaa kaupunkia, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa lasten varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalvelujen yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa tarvittavat oikeustoimet
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, jolle osoitetaan oikaisuvaatimus palvelusetelin myöntämispäätöksestä.

17 § Kaupungin liikelaitokset

Kaupunginhallituksen alaisena toimii neljä liikelaitosta:

Altek Aluetekniikka -liikelaitos

Altek Aluetekniikka -liikelaitos tuottaa liikenne- ja viheralueiden rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi Altek Aluetekniikka -liikelaitos tuottaa maa- ja kiviainespalveluita, kone- ja kuljetuspalveluita sekä maastomittauspalveluita.

Kylän Kattaus –liikelaitos

Kylän Kattaus -liikelaitos tuottaa ruokapalveluja pääasiassa Jyväskylän kaupungille ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille.

Tilapalvelu-liikelaitos

Tilapalvelu-liikelaitos vastaa kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevien rakennettujen kiinteistöjen ja toimitilojen hallinnosta, käyttäjien tarvitsemista toimitilapalveluista, ylläpidosta ja vuokrauksesta sekä niihin liittyvistä omistajalle kuuluvista talonrakennusinvestointi- ja rakennuttamistehtävistä. Toimitilojen hankinta ja vuokraus kaikille kaupungin yksiköille tapahtuu Tilapalvelu-liikelaitoksen kautta.
 
 
Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitos

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tehtävänä on toiminta-alueellaan vastata pelastustoimesta ja tässä tarkoituksessa huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta.

Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista laissa sille säädetyistä tehtävistä.

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa
2. pelastustoimen valvontatehtävistä
3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä
4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.

Lisäksi pelastuslaitos:

1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella;
2. tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu;
3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä.

18 § Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta
Johtokunta vastaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä ja valvoo liikelaitoksen etua sekä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.

Johtokunnan tehtävistä säädetään kuntalaissa. Lisäksi johtokunta
- hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman noudattaen kaupungin talousarviossa olevia liikelaitoksia koskevia periaatteita
- vahvistaa liikelaitoksen toimintakertomuksen sekä erillistilinpäätöksen liitettäväksi kaupungin tilinpäätökseen
- hyväksyy tehtäväalueensa toimintasäännön
- päättää tehtäväalueensa avustusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia
- päättää liikelaitoksen asiakkaille tuotettavien tuotteiden ja palvelujen hinnoista kaupungin talousarviossa olevien ja valtuuston päättämien periaatteiden mukaisesti
- hyväksyy tarvittaessa liikelaitokselle liikenimen
- vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä.

19 § Liikelaitosten johtokuntien erityistehtävät
Tilapalvelun johtokunta

Kuntalaissa säädettyjen ja tässä säännössä määrättyjen tehtävien lisäksi Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta päättää vuotuisesta talonrakennuksen investointiohjelmasta sekä alle 5 miljoonan euron talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä.

20 § Kuntien yhteiset toimielimet

Jyväskylän seudun jätelautakunta

Lautakunta toimii jätelain mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena ja vastaa kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämisestä.
 
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta

Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta tekee päätökset pelastustoimen kehittämistä ja palvelutasoa koskevissa asioissa Keski-Suomen pelastustoimen alueella. Johtokunta toimii Keski-Suomen alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä.
Joukkoliikennejaosto
Jaosto toimii Jyväskylän kaupunkiseudun toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena joukkoliikennelain sekä kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Ympäristöterveysjaosto

Jaosto käyttää terveydenhuoltolaissa mainittujen ympäristöterveydenhuollon erityislakien mukaista kunnan toimivaltaa sekä hoitaa eläinsuojelulaissa ja eläintautilaissa mainitut kunnalle kuuluvat tehtävät. Jaosto toimii ulkoilulaissa tarkoitettuna kunnan leirintäalueviranomaisena ja lääkelaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena, joka käsittelee nikotiinivalmisteiden myyntiin liittyvät asiat.

Terveydenhuollon jaosto

Jaosto vastaa kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti
- Jyväskylän kaupungin terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueella terveydenhuoltolain mukaisten palvelujen ja toiminnan järjestämisestä lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja kotisairaanhoidon hoitotyötä
- erikoissairaanhoitolain mukaisten erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä.

21 § Vaalitoimielimet

Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa.

22 § Vaikuttamistoimielimet

Kaupunginhallituksen valtuuston toimikaudeksi nimeämät vaikuttamistoimielimet ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja veteraaniasiain neuvottelukunta. Kaupunginhallitus nimeää nuorisovaltuuston vuosittain nuorisovaltuuston huippukokouksen esityksestä. Kaupunginhallitus voi asettaa myös muita vaikuttamistoimielimiä.

Kaupunginhallitus päättää vaikuttamistoimielinten kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä.

23 § Toimikunnat

Kaupunginhallitus tai lautakunta voi nimetä enintään toimikaudekseen toimikuntia. Toimikuntaa asetettaessa toimielimen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä vahvistettava toimikunnan säännöt.

3 luku
Palveluorganisaatio

24 § Kaupungin palveluorganisaatio

Jyväskylän kaupungin organisaatio koostuu konsernihallinnosta ja kolmesta toimialasta sekä liikelaitoksista.

1. Konsernihallinto
2. Sivistys
3. Perusturva
4. Kaupunkirakenne
 
Kaupungin liikelaitokset ovat:

1. Tilapalvelu-liikelaitos
2. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos
3. Altek Aluetekniikka -liikelaitos
4. Kylän Kattaus -liikelaitos

Toimialat jakautuvat palvelualueisiin. Palvelualueet jakautuvat palveluyksiköiksi sekä mahdollisesti vielä toimintayksiköiksi.

Palveluorganisaation toimintaa koordinoivat johtoryhmät. Kaupunginjohtaja nimeää kaupungin johtoryhmän. Toimialajohtajat nimeävät toimialan johtoryhmän ja kansliapäällikkö konsernihallinnon johtoryhmän. Henkilöstöjärjestöt nimeävät edustajansa näihin johtoryhmiin. Liikelaitoksen johtaja nimeää liikelaitoksen johtoryhmän.

Kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö ja toimialajohtaja päättää kaupungin edustajien nimeämisestä sellaisiin kaupunkiorganisaation ulkopuolisiin työryhmiin, joista edellytetään päätös.

Kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö ja toimialajohtaja päättää työryhmän perustamisesta silloin, jos kaupunkiorganisaation ulkopuolinen taho edellyttää päätöstä.

25 § Toimialojen organisaatio ja tehtävät

Kaupunginhallitus päättää toimialojen välisestä tehtäväjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty.

Toimialojen ja liikelaitosten ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa asianomainen lautakunta tai johtokunta 15 ja 18 §:ssä määritellyn toimivallan mukaisesti.

4 luku
Palveluorganisaation johtaminen

26 § Kaupunginjohtaja

Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa ja sen kehittämistä kaupunginhallituksen alaisuudessa.

Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään ja muutoin määrätään

- esitellä kaupunginhallitukselle ja konsernijaostolle niiden tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat
- vastata asioiden valmistelusta kaupunginhallitukselle ja konsernijaostolle sekä päätösten täytäntöönpanosta
- vastata kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta
- vastata hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kaupunkiorganisaatiossa
- vastata kaupungin edunvalvonnasta sekä yhteydenpidosta eri sidosryhmiin
- asettaa konserniohjausryhmä, jonka tehtävänä on valmistella konsernijaostolle tämän toimivaltaan kuuluvia asioita, antaa lausuntoja ja kannanottoja hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia omistajaohjaukseen liittyviä selvityksiä ja ohjeita.
- asettaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmän

Kaupunginjohtaja päättää kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen kuuluvien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille.

Kaupunginjohtajan henkilöstöhallinnollisena esimiehenä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupunginjohtajan tehtävistä ja toimivallasta henkilöstö- ja talousasioissa määrätään luvuissa 8 ja 9.
 
27 § Toimialajohtaja ja kansliapäällikkö

Toimialajohtaja vastaa toimialansa johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta lautakunnalle. Toimialajohtaja vastaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten täytäntöönpanosta. Toimialajohtaja päättää toimialaa koskevien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille.

Kansliapäällikkö vastaa konsernihallinnon johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta kaupunginhallitukselle. Kansliapäällikkö rinnastetaan toimialajohtajaan. Kansliapäälliköllä on ohjausvalta koko kaupunkia koskeviin hallinnon tehtäviin.

Toimialajohtaja ja kansliapäällikkö päättävät toimialansa jakautumisesta palvelualueiksi sekä palveluyksiköiksi ja niiden nimistä.

Toimialajohtajan ja kansliapäällikön esimies on kaupunginjohtaja.

Toimialajohtajan ja kansliapäällikön tehtävistä ja toimivallasta henkilöstö- ja talousasioissa määrätään luvuissa 8 ja 9.

28 § Palvelujohtaja ja palvelupäällikkö

Palvelualuetta johtaa palvelujohtaja ja palveluyksikköä palvelupäällikkö.

Palvelujohtaja päättää palveluyksiköiden jakautumisesta toimintayksiköihin ja niiden nimistä, mikäli kyseessä ei ole hallintosäännön luvun 2 palveluverkkomääritelmän mukaiset toimintayksiköt. Palvelualueella voi olla toiminnan laajuuden tai luonteen perusteella myös muita merkittäviä osakokonaisuuksia, joille on määritelty esimiesvastuuta.

Palvelujohtaja päättää palvelusetelirekisteriin hyväksymisestä ja siitä poistamisesta.

Palvelujohtaja tai palvelupäällikkö antaa vastauksen tehtäväalueelleen osoitettuihin kanteluihin ja selvityspyyntöihin, ellei asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä toimielimen käsittelyä.

Palvelujohtajan ja palvelupäällikön tehtävistä ja toimivallasta henkilöstö- ja talousasioissa määrätään luvuissa 8 ja 9.

29 § Toimintayksikön esimies

Toimintayksikön esimies vastaa toimintayksikön toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa palvelujohtajan ja palvelupäällikön alaisuudessa.

Toimintayksikön esimiehen tehtävistä ja toimivallasta henkilöstö- ja talousasioissa määrätään luvuissa 8 ja 9.

30 § Liikelaitoksen johtaja

Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja huolehtii johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta sekä informoi johtokuntaa liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Liikelaitoksen johtaja johtaa liikelaitoksen viestintää.

Liikelaitoksen johtajan esimiehenä toimii kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä.

Liikelaitoksen johtajan tehtävistä ja toimivallasta henkilöstö- ja talousasioissa määrätään luvuissa 8 ja 9.
 
5 luku
Otto-oikeusmenettely

31 § Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Niissä asioissa, joissa otto-oikeus on kuntalain 92 §:n perusteella mahdollista, noudatetaan seuraavaa menettelyä:

1. Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja.
2. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai esittelijä.
3. Asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi päättää johtokunta, johtokunnan puheenjohtaja tai esittelijä.

Asia voidaan ottaa lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi on päätettävä ennen kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsittelyä. Otto-oikeutta on käytettävä viimeistään sen ajan kuluessa, jossa päätöksestä on tehtävä kuntalain tarkoittama oikaisuvaatimus.

Päätös, jonka kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta on tehnyt otto-oikeuden nojalla käsiteltäväkseen ottamassaan asiassa, on viipymättä toimitettava asianomaiselle toimielimelle tai viranhaltijalle.

32 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupunginhallituksen alaisen toimielimen ja viranhaltijan tulee ilmoittaa tekemistään ottokelpoisista päätöksistä kaupunginhallitukselle lukuun ottamatta päätöksiä niistä asioista tai asiaryhmistä, jotka on kuvattu hallintosäännön 33 §:ssä, tai joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan alaisen toimielimen ja viranhaltijan tulee ilmoittaa tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lautakunnalle lukuun ottamatta päätöksiä niistä asioista tai asiaryhmistä, jotka on kuvattu hallintosäännön 33 §:ssä, tai joista lautakunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Johtokunnan alaisen toimielimen ja viranhaltijan tulee ilmoittaa tekemistään ottokelpoisista päätöksistä johtokunnalle lukuun ottamatta päätöksiä niistä asioista tai asiaryhmistä, jotka on kuvattu hallintosäännön 33 §:ssä, tai joista johtokunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Ilmoitus otto-oikeuden alaisista päätöksistä on annettava oikaisuaikana.

Ottokelpoiset päätökset annetaan tiedoksi toimielimille kokouksessa. Mikäli toimielimellä ei ole kokousta otto-oikeusaikana, päätös annetaan sähköisesti tiedoksi toimielimen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä esittelijälle. Lisäksi päätös tuodaan tiedoksi toimielimelle sen seuraavassa kokouksessa.

33 § Asiat, joita ei ilmoiteta ottomenettelyyn
Ylemmälle toimielimelle ei ilmoiteta seuraavia päätöksiä:

- henkilöstöä koskevat päätökset, lukuun ottamatta valintaa vakinaiseen virkasuhteeseen
- tilojen vuokraaminen ulkopuolisille tilapäiseen käyttöön
- hankintapäätökset, joiden kokonaisarvo jää alle kansallisen kynnysarvon
- alle 2000 euron vahingonkorvaukset
- operatiiviset päätökset, joilla ei ole välittömiä talousvaikutuksia

Otto-oikeutta ei ole kuntien yhteisten toimielinten tekemiin päätöksiin lukuun ottamatta päätösten laillisuusvalvonnan edellyttämää otto-oikeutta.
 
34 § Päätöksen täytäntöönpano
Jos otto-oikeutta ei käytetä 14 päivän oikaisuvaatimusaikana, voidaan kuntalain nojalla tehty päätös panna täytäntöön.

Kuntalain nojalla tehdyt päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna heti täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi.

6 luku
Asiakirjojen allekirjoittaminen ja henkilörekisterit

35 § Asiakirjojen allekirjoittaminen

Valtuuston ja kaupunginhallituksen päättämät ja sen puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset ja sitoumukset sekä kirjelmät ja valtakirjat allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, toimialajohtaja tai kansliapäällikkö ja varmentaa kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, kaupungin talousjohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja tai lakimies tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Lautakunnan, johtokunnan tai jaoston päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa asianomainen palvelujohtaja tai liikelaitoksen johtaja. Mikäli asia koskee useaa palvelualuetta, asiakirjat allekirjoittaa toimialajohtaja tai konsernihallinnossa kansliapäällikkö.

Tarkastuslautakunnan päätöksiin perustuvat sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varmentaa kaupunginreviisori, jollei tarkastuslautakunta ole tapauskohtaisesti muuta päättänyt.

Puheenjohtaja tai sihteeri voi toimielimen määräämissä rajoissa yksin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan.

Palvelualuetta sekä sen kahta tai useampaa palveluyksikköä koskevat sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa palvelujohtaja. Palveluyksikköä tai useampaa toimintayksikköä koskevat sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa palvelupäällikkö. Toimintayksikön esimies allekirjoittaa asiakirjat toimintayksikkönsä osalta.

Asian valmistelija allekirjoittaa valmistelua koskevat asiakirjat.

Julkisten kuulutusten julkipanoa koskevat todistukset allekirjoittaa ilmoitustaulun hoitaja tai hänen sijaisensa.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi toimielimen sihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty tai kaupunginjohtajan määräämä muu henkilö.

Toimielinten kokousten pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi toimielimen sihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty tai toimialajohtajan tai liikelaitoksen johtajan määräämä muu henkilö.

Viranhaltijan päätöksen sekä jäljenteet päätöksen perusteena olevista asiakirjoista todistaa oikeaksi päätöksentekijä, asianomaisen yksikön esimies, hänen sijaisensa tai esimiehen määräämä muu henkilö.

36 § Asian saattaminen vireille sähköisesti

Mikäli asiakas saattaa asiansa vireille sähköisesti, kaupunki voi antaa päätöksen tiedoksi tietosuoja-asiat huomioiden sähköisessä muodossa ilman, että asian vireille saattaneelta henkilöltä pyydetään tähän erillistä suostumusta.

37 § Sähköinen allekirjoitus
Viranhaltijapäätökset ja toimielinten pöytäkirjat sekä muut mahdolliset asiakirjat voidaan allekirjoittaa dokumentoinnin osalta allekirjoituksen edellytykset täyttävässä järjestelmässä.
 
38 § Asiakirjojen antamisesta ja tutkimusluvista päättäminen

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 ja 28 §:ssä tarkoitettua toimivaltaa asiakirjan antamisesta käyttää asianomainen toimialajohtaja tai kaupunginlakimies.

Tehtäväalueensa tutkimusluvista päättää asianomainen palvelujohtaja.

39 § Todisteellisten tiedoksiantojen vastaanottaminen

Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta vastaanottaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, kaupunginlakimies tai kaupunginsihteeri.

Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta toimialalla vastaanottaa lautakunnan puheenjohtaja, toimialajohtaja tai lakimies sekä liikelaitoksessa johtokunnan puheenjohtaja tai liikelaitoksen johtaja.

40 § Henkilörekisterit

Henkilörekisterien vastuuhenkilö on asianomainen palvelujohtaja tai liikelaitoksen johtaja.

7 luku
Asiakirjahallinnon järjestäminen

41 § Kaupungin asiakirjahallinto

Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupunkiorganisaatiossa sekä

1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta
2. määrää kaupungin asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan.

42 § Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät

Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä
1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta
2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa
3. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelman
4. vastaa kaupungin arkistosta
5. vastaa kaupungin asiakirjaohjeistuksen laatimisesta ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annetun ohjeistuksen mukaisesti
6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.

43 § Toimialan ja liikelaitoksen asiakirjahallinto

Lautakunta ja johtokunta vastaavat tehtäväalueensa asiakirjatietojen hoitamisesta kaupungin asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeävät asiakirjahallinnon vastuuhenkilön tehtäväalueellaan.

8 luku
Henkilöstöasiat

44 § Luvun määräysten soveltaminen

Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella.
 
45 § Henkilöstöjohtajan toimivalta

Sen lisäksi mitä hallintosäännössä on muutoin määrätty, henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöpolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta. Henkilöstöjohtajalla on oikeus antaa kaupunkiorganisaatiota koskevia henkilöstöohjeita ja -linjauksia, hyväksyä henkilöstöä koskevia suunnitelmia sekä päättää henkilöstöeduista.

Henkilöstöjohtaja päättää:
- kaupungin henkilöstöltä perittävien maksujen linjauksista
- aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnän kohtuullistamisesta tai siitä luopumisesta sekä riitatilanteessa takaisinperinnästä
- ryhmäeläkevakuutukseen perustuvista lisäeläkkeistä.

46 § Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen

Valtuusto päättää kaupunginjohtajan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Kaupunginhallitus päättää kansliapäällikön ja toimialajohtajan virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä näiden virkanimikkeiden muuttamisesta.

Muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta tehtäväalueellaan päättää kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.

Virkanimikkeen muuttamisesta silloin, kun viran sisältö ei olennaisesti muutu, päättää toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja alaisensa organisaation virkojen osalta. Virkatehtävien olennaisesti muuttuessa virka lakkautetaan ja perustetaan uusi virka.

47 § Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi

Virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi tehtäväalueellaan päättää kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.

48 § Kelpoisuusvaatimukset

Kaupunginjohtajan viran kelpoisuuksista päättää kaupunginvaltuusto.

Muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista päätetään virkaa perustettaessa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää viran kelpoisuusvaatimuksista, jos niistä ei ole päätetty virkaa perustettaessa.

Jos henkilö otetaan kuntalain säädösten mukaisesti virkasuhteeseen ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa, kelpoisuusvaatimuksista päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen.

Työsuhteen kelpoisuusehdot määrittelee työsuhteeseen ottava, ellei kelpoisuuksista ole säädetty laissa.

49 § Haettavaksi julistaminen

Viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Viran tai virkasuhteen, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa tai kuntalain 43 §:ssä säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä, kun kyseessä on

1) oman kaupungin palveluksessa olevan henkilön valitseminen virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä
2) työsuhteessa olevan henkilön tehtävien lakkaaminen tai siirtäminen kokonaan tai pääosin virassa hoidettavaksi toiminnan uudelleen järjestelyn tai muun perustellun syyn vuoksi edellyttäen, että siirtoon on erityinen syy ja että työntekijä täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Henkilöstöjohtaja hyväksyy siirtämisen edellytykset.
 
50 § Palvelussuhteeseen ottaminen

Henkilövalinnoista päätetään seuraavasti:

1) Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan.

2) Kaupunginhallitus valitsee kansliapäällikön ja toimialajohtajan.

3) Lautakunta valitsee alaisensa palvelujohtajan. Tarkastuslautakunta valitsee kaupunginreviisorin. Jyväskylä Sinfonian intendentin ja Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan valitsee asianomainen lautakunta.

4) Liikelaitoksen johtokunta valitsee liikelaitoksen johtajan.

5) Kaupunginjohtaja valitsee konsernihallinnon palvelujohtajat ja kaupunginlakimiehen.

6) Sivistyksen toimialajohtaja valitsee perusopetuksen rehtorit sekä apulaisrehtorit ja päiväkodin johtajat.

7) Liikelaitoksen johtaja valitsee liikelaitoksen henkilöstön.

8) Muuten esimies valitsee alaisensa henkilöstön ja alaisensa yksikön esimiehen. Jos valinnasta tehdään viranhaltijapäätös, sen tekee lähin virassa oleva esimies.

51 § Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen

Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa virkasuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Kaupunginvaltuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin kaupunginhallitus.

Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään virkasuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen.

52 § Virkaan ottaminen, jos virkaan valittu ei ota virkaa vastaan tai virkaan valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista

Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu ei ota virkaa vastaan tai
irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa.

53 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen yli toimialarajojen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n nojalla päättää se toimialajohtaja tai kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, jonka alaiseen organisaatioon viranhaltija siirretään.

54 § Viransijaisten määrääminen ja virkatehtävien hoitaminen viranhaltijan ollessa estyneenä sekä avoimen viran hoitaminen

Kaupunginjohtajan ollessa virkavapaalla tai estyneenä hoitamaan virkatehtäviään tai viran ollessa avoinna, kaupunginjohtajan tehtävät hoitaa toimialajohtaja tai kansliapäällikkö kaupunginhallituksen määräämässä järjestyksessä. Jos kaupunginhallituksen määräämät viranhaltijat ovat virkavapaalla tai estyneitä hoitamasta kaupunginjohtajan tehtäviä, kaupunginjohtaja voi määrätä tilapäisen virkatehtävien hoitajan enintään yhden kuukauden ajaksi. Jos kaupunginjohtajan poissaolo kestää tai virka on avoinna kuutta kuukautta pidemmän ajan, valtuusto päättää viransijaisesta tai mahdollisesta avoimen viran hoitajasta.

Toimialajohtajan tai kansliapäällikön ollessa virkavapaalla tai estyneenä hoitamaan virkatehtäviään, virkatehtävät hoitaa kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija. Liikelaitoksen johtajan viransijaisen määrää kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja voi toimialajohtajan, kansliapäällikön tai liikelaitoksen johtajan viran ollessa avoinna määrätä avoimen viran hoitajan enintään kuuden kuukauden ajaksi.
 
Palvelujohtajan, Jyväskylän Sinfonian intendentin ja Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan ollessa virkavapaalla, tehtävät hoitaa toimialajohtajan määräämä viransijainen. Konsernihallinnon palvelujohtajien ja kaupunginlakimiehen ollessa virkavapaalla, tehtävät hoitaa kansliapäällikön määräämä viransijainen. Edellä mainittujen virkojen ollessa avoinna, voi toimialajohtaja tai kansliapäällikkö määrätä avoimen viran hoitajan enintään vuoden ajaksi.

Kaupunginreviisorin ollessa virkavapaalla tai viran ollessa avoinna, virkatehtävät hoitaa tarkastuslautakunnan määräämä sijainen.

Muiden viranhaltijoiden ollessa virkavapaalla tai viran ollessa avoinna, viransijaisen tai avoimen viran hoitajan nimeää se viranhaltija, joka valitsee sijaistettavan viranhaltijan.

55 § Päätösvalta palvelussuhdeasioissa

Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan tehtävään sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta sekä Jyväskylän kaupungin linjauksia.

Henkilöstöjohtaja käyttää virka- ja työehtosopimuksen soveltamisessa kunnille annettua harkintavaltaa, neuvottelee, päättää ja allekirjoittaa paikalliset virka- ja työehtosopimukset, antaa palvelussuhdeasioita koskevat kaupungin keskitetyt ohjeet sekä linjaa palkanmääritysten yleiset perusteet ja valvoo niistä tehtäviä päätöksiä.

Kaupunginjohtajan palkkauksesta päättää kaupunginhallitus. Kansliapäällikön ja toimialajohtajan palkkauksesta päättää virkasuhteeseen valittaessa sekä palvelussuhteen aikana kaupunginhallitus.

Liikelaitoksen johtajan palkkauksesta päättää virkasuhteeseen valittaessa johtokunta, virkasuhteen aikana päätöksen tekee kaupunginjohtaja.

Kaupunginreviisorin palkkauksesta päättää virkasuhteeseen valittaessa sekä palvelussuhteen aikana tarkastuslautakunta.

Muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksesta päättää se, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toisin ole määrätty tai kaupunginhallitus toisin päättänyt. Virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkkauksen muutoksista palvelussuhteen aikana päättää lähiesimiehen esimies, myös silloin jos valinnan tekee toimielin.

Kuitenkin palvelusaikaan liittyvistä lisistä päättää henkilöstöjohtaja.

Toimialajohtaja, kansliapäällikkö ja liikelaitoksen johtaja päättää henkilöstöään koskevista keskitetyistä palkkaratkaisuista, tulos- tai kannustepalkkioista tai niihin verrattavista ratkaisuista.

Lähiesimies päättää lakien, virka- ja työehtosopimusten sekä kaupungin ohjeiden ja linjausten mukaisesti myöntämisestä, keskeyttämisestä tai peruuttamisesta

- vuosiloma ja sairausloma
- lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityö sekä varallaolo
- virka- ja työvapaa
- kotimaan virka-, virantoimitus- ja työmatka
- koulutukseen osallistuminen

Lähiesimies määrää viranhaltijan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 19 §:n mukaiseen terveystietojen antamiseen.

Työsuhteisten osalta nimikemuutoksista päättää esimiehen esimies. Toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja päättää nimikemuutoksista suorassa alaisuudessaan olevien työsuhteisten osalta.
 
Työtehtäviin liittyvistä ulkomaanmatkoista päättää toimialajohtaja, kansliapäällikkö ja liikelaitoksen johtaja esimiehen puollon jälkeen. Toimialajohtajan ja kansliapäällikön ulkomaanmatkoista päättää kaupunginjohtaja. Liikelaitoksen johtajan ulkomaanmatkoista päättää liikelaitoksen johtajan esimies.

56 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus

Viranhaltijan sivutoimiluvasta tai sen kieltämisestä tai peruuttamisesta päättää

- kaupunginjohtajan osalta kaupunginhallitus
- toimialajohtajan, kansliapäällikön ja liikelaitoksen johtajan osalta kaupunginjohtaja
- toimialojen, konsernihallinnon ja liikelaitosten muun henkilöstön osalta asianomainen toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja.

Sivutoimen hoitamiseen on saatava lupa, mikäli siihen kuuluvien tehtävien suorittaminen edellyttää työajan käyttämistä.

Sivutoimi-ilmoitus muusta kuin työaikana tehtävästä sivutoimesta tehdään lähimmälle esimiehelle. Päätöksen viranhaltijan sivutoimen kieltämisestä tai peruuttamisesta liittyen sivutoimi-ilmoitukseen tekee vastaava viranomainen kuin sivutoimiluvasta.

57 § Virantoimituksesta pidättäminen

Virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranhaltijan esimies. Toimielimen valitseman viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää ao. toimielin. Jos lähiesimies ei ole virassa, viranhaltijapäätöksen tekee lähin virassa oleva esimies.

Kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä määrätään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa.

58 § Lomauttaminen

Kaupunginhallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Lomauttamisen toimeenpanosta päättää se, joka päättää palvelussuhteeseen ottamisesta. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja kansliapäällikön lomautuksesta päättää kaupunginhallitus.

59 § Palvelussuhteen päättyminen

Virka- ja työsuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja työsuhteisen osalta purkautuneena pitämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan virkasuhteeseen tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

Kaupunginhallitus päättää mahdollisuudesta käyttää irtisanomisia tai/ja osa-aikaistamisia tuotannollisin ja/tai taloudellisin perustein. Irtisanomisen ja osa-aikaistamisen toimeenpanosta päättää se, joka päättää palvelussuhteeseen ottamisesta.

Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottaneen tietoon.

60 § Menetettyjen ansioiden korvaaminen

Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain 45 §:n nojalla maksettavasta korvauksesta päättää henkilöstöjohtaja.

61 § Muut henkilöstöasioita koskevat määräykset

Kaupunginjohtaja päättää yhteistoimintajärjestelmästä ja yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta.

Yksittäisen henkilön palvelussuhdetta koskevan lausunnon tai vastineen toiselle viranomaiselle antaa kaupunginlakimies tai henkilöstöasioista vastaava lakimies.

Henkilöstöasioihin liittyvät kantelut, muut lausunnot tai vastineet sekä vireillä olevaan riitaan liittyvät sopimukset allekirjoittaa kaupunginlakimies, henkilöstöasioista vastaava lakimies tai henkilöstöjohtaja.
 
 
II OSA TALOUS JA VALVONTA

9 luku
Taloudenhoito

62 § Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus hyväksyy talouden suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä.

Kaupungin talousjohtajalla on oikeus antaa koko kaupunkiorganisaatiota koskevia taloushallinnon ohjeita.

63 § Talousarvion täytäntöönpano

Lauta- ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginjohtaja päättää konsernihallinnon käyttösuunnitelmasta hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Palvelujohtaja hyväksyy palvelualueen palveluyksiköiden mahdolliset tarkemmat käyttösuunnitelmat.

Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan liikelaitoksen talousarvion.

Valtuusto voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.

64 § Talousarvion sitovuus ja seuranta

Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnalliset tavoitteet.

Kaupunginhallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.

Talouden toteutumisesta raportoidaan kuukausittain ja toiminnasta kolmannesvuosittain.

65 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että se ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin.

Valtuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.

66 § Julkiset hankinnat

Hankintojen tulee perustua valtuuston hyväksymään talousarvioon.

Hankinnoista, joihin sovelletaan hankintalakia, päättää tehtäväalueellaan:

- kaupunginjohtaja ilman euromääräistä rajaa, kun kyse on kaupungin strategisesti merkittävistä ja useampaa kuin yhtä toimialaa tai liikelaitosta koskevista hankinnoista
 
- toimialajohtaja tai kansliapäällikkö kun hankinnan ennakoitu arvo on 2 miljoonaa euroa tai enemmän tai jos hankinta koskee useampaa kuin yhtä palvelualuetta toimialalla
- palvelujohtaja kun hankinnan ennakoitu arvo on alle 2 miljoonaa euroa mutta vähintään yhtä suuri kuin kansallinen kynnysarvo
- liikelaitoksen johtaja ilman euromääräistä rajaa
- hankintapäällikkö ilman euromääräistä rajaa, kun kysymys on yhteishankinnoista. Yhteishankinnoilla tarkoitetaan sellaisia hankintoja, joita käyttää useampi kuin yksi toimiala ja/tai liikelaitos ja jotka maksetaan useamman kuin yhden toimialan ja/tai liikelaitoksen budjetista.

Hankinnat, joihin ei sovelleta hankintalakia:

Pienhankinnat (hankinnan ennakoitu arvo alittaa kansallisen kynnysarvon)

Pienhankinnoista päättää kaupunginhallituksen hyväksymien hankintalinjausten ja hankintaohjeen mukaisesti tehtäväalueellaan:

- palvelupäällikkö tai vastaava virassa oleva esimies
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun pienhankinta koskee useampaa kuin yhtä palvelualuetta toimialalla
- hankintapäällikkö, kun pienhankinta koskee useampaa kuin yhtä toimialaa ja/tai liikelaitosta

Sidosyksikköhankinnat

Sidosyksikköhankinnoista päättää tehtäväalueellaan:

- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun hankinnan vuosittainen arvo on 2 miljoonaa euroa tai alle
- hankintapäällikkö, kun hankinnan vuosittainen arvo on 2 miljoonaa euroa tai alle ja hankinta koskee useampaa kuin yhtä toimialaa ja/tai liikelaitosta
- lautakunta, johtokunta tai kaupunginhallitus, kun hankinnan vuosittainen arvo on yli 2 miljoonaa euroa

Muut hankintoja koskevat määräykset:

- Kaupunginhallitus päättää kaupunkistrategiaan perustuvista hankintalinjauksista ja hankintaohjeesta.
- Hankintasopimuksen ja siihen tehtävät muutokset ja lisäykset sekä ilmoituksen hankintasopimuksen päättymisestä allekirjoittaa hankinnasta päättävä.
- Tuomioistuimelle tai valvontaviranomaiselle tehtyyn valitukseen tai toimenpidepyyntöön antaa vastineen, selityksen tai lausunnon hankintapäätöksen tekijä.
- Hankintayksikön omasta aloitteesta tehtävästä hankintaoikaisusta (itseoikaisu) päättää hankintapäätöksen tekijä.
- Asianosaisen tekemästä hankintaoikaisusta päättää alaisensa viranhaltijan osalta kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.
- Toimivalta yhteishankintayksikön kilpailutuksiin liittymisessä sekä muissa hankintayksiköiden välisissä yhteishankinnoissa määräytyy edellä mainitun mukaisesti.
- Ellei hallintosäännössä ole muuta todettu, niissä hankinnoissa, joihin ei sovelleta hankintalakia, noudatetaan toimivallan määräytymisen osalta soveltuvin osin edellä mainittuja määräyksiä.

67 § Kehittämishankkeet

Toiminnan kehittämishankkeista kaupunkiorganisaation ulkopuolisten tahojen kanssa päättää

- lautakunta, johtokunta tai kaupunginjohtaja konsernihallinnon osalta, kun kaupungin kustannukset ovat 500 000 euroa tai enemmän
- toimialajohtaja ja kansliapäällikkö, kun kaupungin kustannukset ovat alle 500 000 euroa, mutta vähintään 100 000 euroa
- liikelaitoksen johtaja, kun kaupungin kustannukset ovat alle 500 000 euroa
- palvelujohtaja, kun kaupungin kustannukset ovat alle 100 000 euroa, mutta vähintään 20 000 euroa.

Kun kaupungin kustannukset jäävät alle 20 000 euron, osallistumisen hankkeeseen ratkaisee palvelupäällikkö.
 
 
68 § Omaisuuden ostaminen ja luovuttaminen
Omaisuudella tarkoitetaan irtainta omaisuutta, kiinteää omaisuutta (esimerkiksi tilat, tontit ja määräalat), rakennuksia, sijoitusomaisuutta (esimerkiksi arvopaperit), aineettomia hyödykkeitä (esimerkiksi patentit, lisenssit, tavaramerkit ja toimiluvat) sekä muita vastaavia omaisuuseriä. Omaisuuden ostamisella tarkoitetaan muuta kuin hankintalain ja erityisalojen hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvaa hankinnan tekemistä. Omaisuuden luovuttamisella tarkoitetaan omaisuuden myyntiä, lahjoittamista ja vaihtoa.

Omaisuuden ostamisesta ja luovuttamisesta päättää
- kaupunginvaltuusto, kun omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, kun omaisuuden arvo on alle 3 miljoonaa euroa, mutta vähintään 1 miljoona euroa
- lautakunta, johtokunta tai kaupunginjohtaja, kun omaisuuden arvo on alle 1 miljoona euroa, mutta vähintään 200 000 euroa
- kansliapäällikkö, toimialajohtaja tai liikelaitoksen johtaja, kun omaisuuden arvo on alle 200 000 euroa

Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, konsernijaosto tai se viranomainen, jolle kaupunginhallitus on myöntänyt omistajaohjauksen toimivallan käytön päättää kuitenkin tytär-, osakkuus- ja muiden yhtiöiden osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä.

Yhtiöiden osakkeiden ostosta ja merkitsemisestä päättää
- kaupunginvaltuusto, kun osakkeiden kauppa- tai merkintähinta on 3 miljoonaa euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, kun osakkeiden kauppa- tai merkintähinta on alle 3 miljoonaa euroa, mutta vähintään 1 miljoona euroa
- konsernijaosto, kun osakkeiden kauppa- tai merkintähinta on alle 1 miljoona euroa

Lisäksi kaupunkirakennelautakunta päättää talousarvion rajoissa asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta tai haltuunottokorvauksen maksamisesta sekä metsäohjelman mukaisesta puunmyynnistä.

Kaupungin etuosto-oikeuden käyttämisestä tai omaisuuden ostamisesta pakkohuutokaupassa päättää kaupunginhallitus.

69 § Vuokraaminen

Vuokralle ottaminen

Rakennusten, toimitilojen ja niihin mahdollisesti liittyvien maa-alueiden vuokralle ottamisesta omaan käyttöön päättää
- kaupunginhallitus, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli miljoona euroa vuodessa.
- Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta tai pelastustoimen kiinteistöjen osalta Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli 300 000 euroa, mutta alle miljoona euroa vuodessa.
- Tilapalvelu-liikelaitoksen tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtaja, kun vuokra-aika on 10 vuotta tai vähemmän ja/tai vuokran vuotuinen määrä 300 000 euroa tai vähemmän.

Maa- ja vesialueiden (esimerkiksi tilat, tontit, määräalat) vuokralle ottamisesta päättää
- kaupunginhallitus, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli miljoona euroa vuodessa.
- Kaupunkirakennelautakunta tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli 300 000 euroa, mutta alle miljoona euroa vuodessa.
- Kaupunkirakenteen toimialajohtaja tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtaja, kun vuokra-aika on 10 vuotta tai vähemmän ja/tai vuokran vuotuinen määrä 300 000 euroa tai vähemmän.
 
 
Vuokralle antaminen

Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta päättää vuokralle antamisen periaatteista ja vuokrien hinnoitteluperiaatteesta Tilapalvelun hallinnoimien rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen sekä niihin liittyvien maa-alueiden osalta. Tilapalvelu-liikelaitoksen johtaja päättää toimitilojen vuokralle antamisesta sekä vuokrien hinnoittelusta periaatteiden mukaan.

Kaupunkirakennelautakunta päättää vuokralle antamisen periaatteista ja vuokrien hinnoitteluperiaatteesta kaupungin omistamien maa-alueiden vuokraamisessa.

Liikuntapalveluiden hallinnassa olevien tilojen ja maa-alueiden vuokralle antamisesta, vuokralle antamisen periaatteista ja vuokrien hinnoitteluperiaatteesta päättää kuitenkin kulttuuri- ja liikuntalautakunta.

Lyhytaikainen käyttöoikeuden luovuttaminen

Lyhytaikaisen käyttöoikeuden luovuttamisesta päättää se, jolla on hallintaoikeus maa-alueeseen (tila, tontti, määräala tai niiden osa), rakennukseen, toimitilaan, huoneistoon tai irtaimeen omaisuuteen.

70 § Lahjoitukset ja perinnöt

Lahjoituksen ja perinnön vastaanottamisesta ja käytöstä lahjaan tai perintösaantoon liitetyn tarkoitemääräyksen mukaisesti päättää

- kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, kun lahjoitus tai perintö on vähintään 200 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun lahjoitus tai perintö on alle 200 000 euroa

Kaupunginhallitus päättää lahjoituksen tai perinnön kohdentamisesta tietylle toimialalle tai liikelaitokseen, mikäli kohdetta ei ole yksilöity ja lahjoitus tai perintö on arvoltaan vähintään 20 000 euroa. Alle 20 000 euron lahjoituksen tai perinnön osalta päätöksen kohdentamisesta tekee kaupunginjohtaja.

71 § Vahingonkorvaukset ja tappiontakaus

Vahingonkorvausvelvollisuudesta ja vahingonkorvaussaatavasta päättää

- valtuusto, jos vahingonkorvaus on 1 miljoona euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, jos vahingonkorvaus on alle 1 miljoona euroa, mutta vähintään 200 000 euroa
- lautakunta, johtokunta tai konsernihallinnon osalta kaupunginjohtaja, jos vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa, mutta vähintään 20 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, jos korvaus on alle 20 000 euroa, mutta vähintään 1 000 euroa
- palvelujohtaja, palvelupäällikkö tai lähin virassa oleva esimies, jos korvaus on alle 1 000 euroa.

Viranhaltijalle tai työntekijälle maksettavaksi määrätyn korvauksen alentamisesta tai siitä vapauttamisesta päättää

- kaupunginhallitus, jos korvaussumma on 100 000 euroa tai enemmän
- lautakunta, johtokunta tai kaupunginjohtaja, jos korvaussumma on alle 100 000 euroa, mutta vähintään 10 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun korvaussumma on alle 10 000 euroa

Tappiontakauksesta päättää kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.

72 § Omaisuuden vakuuttaminen

Kaupunginhallitus päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.
 
 
73 § Laskujen hyväksyjät

Laskujen hyväksyjistä sekä maksukorttien ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja.

Toimialajohtajan, kansliapäällikön ja liikelaitoksen johtajan laskujen hyväksymisestä sekä maksukorteista ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää kaupunginjohtaja.

Kaupunginjohtajan laskut hyväksyy kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

74 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, kaupungille tulevan saatavan velkajärjestelystä päättää

- kaupunginhallitus, kun saatavan suuruus on 100 000 euroa tai enemmän
- lautakunta tai johtokunta tai konsernihallinnon osalta kaupunginjohtaja, kun saatavan suuruus on alle 100 000 euroa, mutta vähintään 10 000 euroa
- palvelujohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun saatavan suuruus on alle 10 000 euroa.

Kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa konkurssi-, pakkohuutokauppa-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioissa. Kaupunginlakimies voi siirtää puhevallan käyttöä edelleen.

Saatavien tileistä poistamisesta päättää kaupungin talousjohtaja.

75 § Poistosuunnitelman hyväksyminen

Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.

Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta.

Talousjohtaja vahvistaa poistolaskennan pohjan määrittämistä varten kuluksi kirjattavan hankinnan enimmäismäärän.

76 § Rahatoimen hoitaminen

Kaupungin rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.

Valtuusto päättää kaupungin kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista.

Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä tai erikseen antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

Kaupunginjohtaja päättää lainan ottamisesta valtuuston talousarviopäätöksen mukaisesti sekä lainasalkun suojaamisesta.

Muutoin kaupungin rahatoimesta vastaa kaupunginhallitus.

Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja.

Lisäksi kaupungin talousjohtajalla on koko kaupunkikonsernia koskevia erityistehtäviä, joiden mukaisesti hän päättää

- kaupungin talousarvion mukaisten lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen ja sijoitusten kilpailuttamisesta
- laina- ja sijoitussalkun sekä energia- ja hyödykemarkkinoiden hintojen suojausinstrumenttien kilpailuttamisesta
- energia- ja hyödykemarkkinasuojauksista
- kaupungin kassavarojen sijoittamisesta
 
- tilittäjien pohjakassavarojen myöntämisestä
- tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi
- kaupungin laskuttamien saatavien maksujärjestelyjen myöntämisestä
- sisäisen pankin lyhytaikaisen maksuvalmiusluoton myöntämisestä
- konserni- ja pankkitilien allekirjoittamisoikeuksista
- kaupungin pankki- ja arvo-osuustilien avaamisesta ja sulkemisesta
- kaupungille osoitettujen rahanmääräisten lahjoitusten ja perintöjen hallinnoinnista
- kaupungin maksuliikenteeseen liittyvistä operatiivisista sopimuksista
- maksuvälineisiin liittyvän määräaikaisen erityislimiitin myöntämisestä
- välirahoitettavien hankkeiden antolaina- ja luottolimiitin puitteissa myönnettävistä lainoista

77 § Maksuista päättäminen

Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Lautakunta, johtokunta ja jaosto päättävät tehtäväalueellaan tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Mikäli maksun hyväksyminen ei kuulu millekään lautakunnalle, johtokunnalle eikä jaostolle tai se koskee useita toimialoja, siitä päättää kaupunginhallitus.

78 § Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä.

10 luku
Hallinnon ja talouden tarkastus

79 § Ulkoinen tarkastus

Ulkoinen tarkastus (hallinnon ja talouden tarkastus) on riippumaton toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta. Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, kaupunginreviisori ja tilintarkastaja.

Ulkoisella tarkastuksella on oikeus saada käyttöönsä tarkastustyönsä suorittamisen kannalta tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

80 § Tarkastuslautakunnan kokoukset

Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Lautakunta voi kutsua myös kaupunkikonserniin kuuluvan yhteisön toimielimen jäsenen sekä palveluksessa olevan henkilön kuultavaksi lautakunnan kokoukseen.

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin.

Lautakunnan kokouksessa asiat esittelee kaupunginreviisori tai hänen estyneenä ollessa lautakunnan puheenjohtaja.

Kokousmenettelyssä noudatetaan muutoin 12 luvun määräyksiä.
 
 
81 § Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi

Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalaissa. Laissa säädettyjen tehtävien lisäksi lautakunta:

1. Seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista sekä tekee tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi
2. Tekee esityksiä siitä, että tilintarkastusta varten on osoitettu tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän julkishallinnon tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
3. Tekee aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, kaupunginreviisorin, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla
4. Valvoo kuntalaissa tarkoitettujen sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi vuosittain
5. Ylläpitää sidonnaisuusrekisteriä ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla
6. Antaa arviointikertomuksessa valtuustolle arvionsa valtuuston edellisenä vuonna asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä siitä, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointikertomus annetaan vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä noudattaen tilinpäätöksen käsittelyaikataulua.
7. Tekee ehdotuksen valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja voidaanko vastuuvapaus myöntää tilivelvollisille.
8. Esittää kannanottonsa myös tilintarkastajan kertomuksessaan esittämistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selvityksistä sekä kaupunginhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää ehdotuksensa toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta
9. Valmistelee valtuustolle esityksen tilintarkastajan valinnasta sekä valinnan yhteydessä määrittelee tilintarkastajan toimikauden pituuden, joka voi olla enintään kuusi vuotta.

82 § Kaupunginreviisorin tehtävät ja ratkaisuvalta

Tarkastuslautakunnan alaisuudessa työskentelee kaupunginreviisori. Kaupunginreviisori vastaa tarkastuslautakunnan tehtäviin liittyvästä valmistelusta sekä niihin liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sisältäen muun muassa lautakunnassa ja sen jaostoissa käsiteltävien asioiden valmistelun ja koordinoinnin. Kaupunginreviisori toimii tarkastuslautakunnan esittelijänä sekä huolehtii lautakunnan päätösten toimeenpanosta. Kaupunginreviisori on oikeutettu tarpeellisessa määrin tarkastamaan kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta. Kaupunginreviisori päättää ulkoisen tarkastuksen palvelu- ja tarvikehankinnoista lautakunnan talousarvion ja kaupungin määrittelemien hankintavaltuuksien rajoissa sekä hyväksyy lautakuntaa ja ulkoisen tarkastuksen yksikköä koskevat laskut.

83 § Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimivalta

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja päättää kaupunginreviisorin osalta virkaehtosopimuksen mukaisista palvelussuhteen ehdoista ja työnantajan päätösvaltaan kuuluvista asioista lukuun ottamatta palkkausta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii tarvittaessa hyväksyjänä laskuissa, joiden sisällön kaupunginreviisori tarkistaa.

84 § Tilintarkastusyhteisön valinta ja tilintarkastajan tehtävät

Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön kuntalain määräysten mukaisesti.

Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tilintarkastajat toimivat tehtävissään virkavastuulla. Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisessa, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa.

85 § Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi

Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelma. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla.
 
 
Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalaissa. Lisäksi tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle kirjallisesti annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

11 luku
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

86 § Valtuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät

Kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan, hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet määrittelevät linjaukset, tavoitteet ja osa-alueet sekä toimeenpano-, seuranta- ja arviointimenettelyt. Päättäessään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista valtuusto edellyttää, että tehtävät on järjestettävä siten että kaikilla kaupungin ja kaupunkikonsernin tasoilla ja kaikissa toiminnoissa toteutuu riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

87 § Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta sekä:

1. Hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat
2. Valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeiden mukaisesti ja tuloksellisesti
3. Antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
4. Hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen

88 § Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät

Lautakunnat ja johtokunnat vastaavat tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Lautakunnat ja johtokunnat raportoivat kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

89 § Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät

Kaupunginjohtaja, toimialojen johtavat viranhaltijat ja liikelaitosten johtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta omalla vastuualueellaan. He ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Esimiehet vastaavat tehtäväalueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

90 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Se on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea tavoitteiden saavuttamista, toiminnan tuloksellisuutta ja lainmukaisuutta sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän hallinto- ja johtamistavan toteutumista.

Sisäinen tarkastus esittää suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa.
  
III OSA
PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY

12 luku
Kokousmenettely

91 § Määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.

92 § Toimielimen päätöksentekotavat

Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta.

93 § Sähköinen päätöksentekomenettely

Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain 100 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

94 § Kokousaika ja –paikka

Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan.

Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan.

Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.

95 § Kokouskutsu

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti.

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai –velvollisuus. Esityslista lähetetään varajäsenille tiedoksi.

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Erityisestä syystä esityslista tai osa siitä voidaan toimittaa kokouskutsun jälkeen, kuitenkin ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään sähköisesti. Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla.

96 § Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta.
 
97 § Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn.

Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voivat toimittaa kutsun varajäsenelle.

98 § Läsnäolo kokouksessa

Toimielimen jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus seuraavasti:

1. kaupunginhallituksen kokouksessa
– kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
– toimialajohtajilla, kansliapäälliköllä, kaupunginlakimiehellä, kaupungin talousjohtajalla ja viestintäjohtajalla

2. muun toimielimen kokouksessa
– kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
– kaupunginhallituksen toimielimeen määräämällä edustajalla. Edustajaksi voidaan määrätä kaupunginhallituksen varsinainen jäsen tai kaupunginjohtaja.
– kaupunginjohtajalla
– asianomaisella toimialajohtajalla
– viestinnästä vastaavalla

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla sekä varapuheenjohtajilla ja kaupunginjohtajalla ei kuitenkaan ole läsnäolo- ja puheoikeutta tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksissa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa.

Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunkirakennelautakunnan, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan, sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan kokouksissa lautakunnan päättämässä laajuudessa. Edustajan tulee olla 15 vuotta täyttänyt henkilö. Läsnäolo-oikeutta ei kuitenkaan voida antaa silloin, kun käsiteltäviin asioihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja.

Toimielin päättää muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin päättää henkilöistä, joilla on läsnäolo-oikeus käsiteltäessä salaisia asioita.

Puheenjohtaja tai esittelijä voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti, mutta hänen on poistuttava ennen päätöksentekoa.

99 § Kokouksen julkisuus

Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 §:ssä.

100 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

101 § Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman jäsenen johdolla tilapäinen puheenjohtaja kokousta tai asian käsittelyä varten.

102 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot

Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 §:ssä.
 
Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Jos kokouksessa läsnä oleva henkilö käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

103 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely

Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä.

104 § Toimielinten esittelijät ja sihteerit

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijää koskevat asiat esittelee toimielimen puheenjohtaja. Toimielimen toimintaa koskevissa asioissa esittelyoikeus on myös toimielimen puheenjohtajalla. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta.

Kaupunginhallituksen esittelijästä määrätään 3 §:ssä.

Lautakunnan kokouksessa asiat esittelee toimialajohtaja. Jyväskylän seudun jätelautakunnassa esittelijänä toimii jätehuollon järjestämisestä vastaava viranhaltija.

Johtokunnan kokouksessa asiat esittelee liikelaitoksen johtaja.

Jaoston kokouksessa asiat esittelee asianomaisen lautakunnan nimeämä viranhaltija.

Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty tai muu toimielimen määräämä viranhaltija.

Esittelystä tarkastuslautakunnassa määrätään 80 §:ssä.

Toimielimen sihteerinä toimii sen nimeämä viranhaltija tai työntekijä.

Jos toimielimessä on muiden kuntien edustajia, noudatetaan kuntien välillä tehtyä sopimusta.

105 § Esittely

Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Valmistelu toteutetaan hyvää hallintotapaa noudattaen ja ottaen huomioon julkisuuslainsäädäntö, yhteistoimintamenettely, viestintä ja yhteistyö päätöksentekijöiden kanssa. Keskeisten asioiden valmistelua käsitellään tarvittaessa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistossa sekä luottamuselinten yhteisissä tilaisuuksissa.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus.

Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan.

Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.
 
106 § Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta.

Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa.

Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

107 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

Pöydällepanoehdotuksella tarkoitetaan esitystä, jolla asian käsittely siirretään sellaisenaan seuraavaan toimielimen kokoukseen ilman, että asiaa valmistellaan uudelleen.

Palauttaminen merkitsee asian uudelleen valmistelua.

108 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

Ehdotus on annettava kirjallisena. Tästä poiketen asian pöydälle panemista tai asian palauttamista koskeva ehdotus voidaan tehdä suullisesti.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.

109 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.

Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.

110 § Äänestykseen otettavat ehdotukset

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu.

Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.

111 § Äänestys ja vaali

Äänestykseen sovelletaan muilta osin, mitä liitteessä 1, kaupunginvaltuuston työjärjestys, määrätään äänestysmenettelystä valtuustossa. Vaalin toimittamista koskevat määräykset ovat hallintosäännön liitteenä olevassa kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 pykälässä.
 
112 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja sihteeri ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan.

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, ellei toimielin erityisestä syystä toisin päätä.

Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin:

Järjestäytymistietoina
- toimielimen nimi
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
- kokouspaikka
- läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Asian käsittelytietoina
- asiaotsikko
- asian järjestysnumero esityslistalla
- selostus asiasta
- esittelijän päätösehdotus
- esteellisyys ja perustelut
- tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
- äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta
- vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
- asiassa tehty päätös
- eriävä mielipide

Muina tietoina
- salassapitomerkinnät
- puheenjohtajan allekirjoitus
- sihteerin varmennus
- merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä
- merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä

Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot.

Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä.

Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta.

Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa.

113 § Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin säädetään.

Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
 
Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.

13 luku
Muut määräykset

114 § Aloiteoikeus

Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.

Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.

115 § Aloitteen käsittely

Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa.

Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.

Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä.

Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

116 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.

Sen jälkeen, kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.
 
 
Hallintosäännön liite 1

Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys

1 § Kaupunginvaltuuston toiminnan järjestelyt

Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhal¬lituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja vara¬puheenjohtajat on valittu.

Valtuusto valitsee puheenjohtajan lisäksi ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Puheenjohtajisto valitaan valtuuston toimikaudeksi, ellei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmiste¬lua johtaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihtee¬rintehtävistä huolehtii kaupunginsihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty.

2 § Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryh¬miä.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annet¬tava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjoh¬tajalle.

Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2. momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.

3 § Valtuustoryhmien puheenjohtajien toimikunta

Kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat muodostavat toimikunnan, joka kokoontuu toimikunnan puheenjohtajan kutsusta valtuuston kokouspäivinä ja tarvittaessa muulloinkin. Toimikunta käsittelee ajankohtaisia valtuustossa päätettäviä asioita. Toimikuntaan kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja valtuustoryhmien puheenjohtajat, joiden henkilökohtaisia varajäseniä ovat asianomaisten valtuustoryhmien varapuheenjohtajat. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai hänen poissa ollessaan valtuuston varapuheenjohtaja. Sihteerinä toimii kaupunginsihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty. Puheenjohtaja voi kutsua toimikunnan kuultavaksi asiantuntijoita. Kokouspalkkiot maksetaan luottamushenkilöiden palkkiosäännön kaupunginhallituksen asettamaa toimikuntaa koskevan kohdan mukaan.

4 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoi¬tettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asian¬omaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitet¬tava tästä kirjallisesti valtuustolle.

5 § Istumajärjestys

Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväk¬symän istumajärjestyksen mukaisesti.
 
 
6 § Valtuuston koolle kutsuminen

Valtuusto käsittelee ja päättää asiat varsinaisissa kokouksissaan, joissa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Kokouksissa käytetään sähköistä asianhallintajärjestelmää ja äänestyslaitteita.

Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskut¬sussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kutsu kaupunginvaltuuston kokoukseen on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kaupungin verkkosivuilla.

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yh¬teydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista toimitetaan varsinaisten valtuutettujen lisäksi kunkin valtuustoryhmän 5. ensimmäiselle varavaltuutetulle. Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla.

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti.

7 § Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta.

8 § Varavaltuutetun kutsuminen

Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tehtävää tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä tehtävä puheenjohtajalle osoitettu ilmoitus kaupunginkansliaan. Ilmoitus on tehtävä kokouspäivänä viimeistään kello 11. Kokouksen aikana ilmoitus on tehtävä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle tai sihteerille.

Saatuaan valtuutetulta tai valtuustoryhmän puheenjohtajalta tiedon esteestä tai esteelli¬syydestä kaupunginkanslia kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimeksiannosta valtuutetun sijaan kuntalain 17 §:n 1. momentissa tarkoitetun varavaltuutetun. Varavaltuutetut kutsutaan kokoukseen noudattaen heidän sijaantulojärjestystään.

9 § Muiden kuin valtuutettujen läsnäolo kokouksessa

Kaupunginhallituksen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksessa. Kaupunginhallituksen jäsen ei saa osallistua päätöksen tekemiseen, jollei hän ole valtuutettu.

Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, kansliapäällikkö, kaupunginlakimies, talousjohtaja ja viestintäjohtaja ovat läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissa¬olonsa ei estä asioiden käsittelyä.

Puheenjohtaja voi kutsua valtuuston kokoukseen kuultavaksi myös muun asiantuntijan.

10 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouksen alussa todetaan läsnä olevat valtuutetut äänestyslaitteella tai aakkosjärjestyksessä nimenhuudolla. Sen jälkeen puheenjohtaja tai kokouksen sihteeri toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja heidän tilalleen tulevat varavaltuutetut.

Nimenhuudon jälkeen puheenjohtajan on todettava, onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Valtuusto on päätösvaltainen, jos saapuvilla on vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista.

Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle.
 
Jos kokouksesta poistunut valtuutettu saapuu uudelleen kokoukseen, hänen on tällöinkin välittömästi ilmoittauduttava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja asianomainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle.

Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat ilmoittautuneet äänestyslaitteella tai aakkosjärjestyksessä nimenhuudossa eivätkä ole ilmoittautuneet puheenjohtajalle asianmukaisesti poistuvansa kokouksesta.

Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat.

Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

11 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja

Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa säädetään kuntalain 102 §:ssä.

Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa.

Mikäli valtuutettu tai muu kokouksessa läsnä oleva henkilö käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi sopimattomasti käyttäytyvän henkilön. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa pu¬heenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa kokouksesta taikka esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman läsnä olevan valtuutetun puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja ja tilapäinen varapuheenjohtaja kokousta varten.

12 § Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta puheenjohtajalle sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Esteellisyyden syy kirjataan pöytäkirjaan.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan.

Henkilö, jonka esteellisyyden valtuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa.

Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2. ja 3. momentissa tarkoitettua läheistään.

Muun kokouksessa läsnä olevan luottamushenkilön, viranhaltijan taikka tilintarkastajan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

13 § Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.

Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus.
 
Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus, tai jos ehdotus on kokonaan peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

Valtuuston puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeytyksistä. Kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta voi kokoontua kokoustauolla ja käsitellä uudelleen valtuuston esityslistalla olevaa asiaa, josta valtuusto ei ole vielä tehnyt päätöstä. Toimielin voi tällöin päättää muuttaa esityslistalla olevaa päätösehdotustaan tai se voi päättää peruuttaa päätösehdotuksensa.

14 § Puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro pyydetään äänestyslaitteella. Mikäli se ei ole käytettävissä, puheenvuoro pyydetään muulla selvästi havaittavalla tavalla.

- Ryhmäpuheenvuoro on valtuustoryhmän nimissä pidettävä puheenvuoro.
- Kannatuspuheenvuorolla kannatetaan aikaisemmassa puheenvuorossa tehtyä ehdotusta sellaisenaan.
- Kommenttipuheenvuoro sisältää selvityksen tai oikaisun käytetyn puheenvuoron johdosta tai vastineen puheenvuorossa esitettyyn väitteeseen.
- Palautuspuheenvuoro on ehdotus asia palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi.
- Pöydällepanoehdotuksella tarkoitetaan esitystä, jolla asian käsittely siirretään sellaisenaan seuraavaan valtuuston kokoukseen ilman, että asiaa valmistellaan uudelleen.
- Työjärjestyspuheenvuoro on puheenjohtajalle tehty kokouksen kulkua koskeva ehdotus.

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa

1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin val¬tuustoryhmän edustajalle ryhmien varsinaisten valtuutettujen senhetkisen määrän mukaisessa järjestyksessä. Samansuuruisten ryhmien puheenvuorojen järjestys ratkaistaan arvalla kalenterivuodeksi kerrallaan.
2) puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kau¬punginjohtajal¬le, toimialajohtajille ja kansliapäällikölle sekä tar¬kas¬tuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohta¬jalle, jos käsitellään näiden toimielinten valmiste¬lemia asioita
3) vastaus- tai kannatuspuheenvuoron.

Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.

Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään 7 minuuttia, muu puheenvuoro enintään 3 minuuttia ja vastaus- tai kannatuspuheenvuoro enintään yhden minuutin.

Valtuutetulla on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Hänen on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata kehotusta tai ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta.

Jos puhuja käyttää loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kieltä eikä noudata puheenjohtajan antamaa huomautusta, puheenjohtaja voi kieltää puhujaa jatkamasta puhettaan.

Puheenvuoron saaneen on puhuttava puhujakorokkeelta, ellei puheenjohtaja salli puhumista paikaltaan seisten.

15 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
 
Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran valtuustossa eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmistöpäätöksellä.

16 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

Keskustelun kuluessa tehty pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus on annettava kirjallisena. Tästä poiketen pöydälle panemista tai asian palauttamista koskeva ehdotus voidaan tehdä suullisesti.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.

17 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi.

Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi.

18 § Äänestykseen otettavat ehdotukset

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Pohjaehdotus otetaan kuiten¬kin äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu.

Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.

19 § Äänestystapa ja äänestysjärjestys

Äänestys on toimitettava avoimesti äänestyslaitteella tai nimenhuudolla. Äänestys on vaadittaessa ja puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen.

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväk¬syttäväksi äänestysjärjestyksen. Valtuusto päättää noudatettavasta äänestysjärjestyksestä, jota laadittaessa on otettava huomioon seuraavaa.

1) Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos on tehty kannatettu ehdotus pohjaehdotuksen hylkäämiseksi kokonaan, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi kaikista muista (pohjaehdotus mukaan lukien) ehdotuksista voittanutta vastaan.
2) Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi ilman vastakkainasettelua määrältään suurimman ehdotuksen hyväk¬syminen tai hyl¬kääminen ja näin jatketaan ehdotus¬ten suu-ruuden mukai¬sessa järjestyk¬sessä, kunnes jokin ehdotus hyväksy¬tään, minkä jälkeen pienem¬mistä ehdotuk¬sista ei enää äänestetä, sekä
3) Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hyl¬kääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

20 § Äänestyksen tuloksen toteaminen

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimitta¬mista.
 
21 § Eriävä mielipide

Päätöksentekoon osallistuneella valtuutetulla on oikeus ilmoittaa päätökseen eriävä mielipide, jos hän on asian käsittelyvaiheiden aikana tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on aina ilmoitettava heti, kun päätös on tehty. Eriävän mielipiteen perustelut liitetään pöytäkirjaan, jos ne on toimitettu kirjallisina kokouksen sihteerille ennen pöytäkirjan tarkastamista.

Eriävän mielipiteen esittämiseen ei ole oikeutta valtuutetulla, joka estyneenä tai esteellisenä ei ole voinut osallistua päätöksen tekemiseen.

22 § Toivomusponsi

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jolla tarkoitetaan valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaa toivomusta tai muuta kannanottoa. Ponnen tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan eikä ponsi saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Valtuuston hyväksymä ponsi merkitään pöytäkirjaan.

23 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

Valtuuston pöytäkirjaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjan laatimisesta hallintosäännön 110 §:ssä määrätään.

Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jossain asiassa toisin päätä.

24 § Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille

Valtuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä säädetään, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

25 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset

Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.

Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.

Kaupungin viranhaltija ja työntekijä valitaan aina enemmistövaalilla. Varalle valittavasta on suoritettava eri vaali.

Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä.

Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa.

26 § Enemmistövaali

Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina.

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää.
 
Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikka häntä ei olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuutettu voi myös nimetä itselleen henkilökohtaisen avustajan vaalitoimituksen ajaksi. Ennen vaalitoimitusta avustajan nimi on ilmoitettava puheenjohtajalle.

27 § Valtuuston vaalilautakunta

Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimit¬tamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii kaupunginsihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty, jollei valtuusto toisin päätä.

Suhteellisessa vaalissa ääni annetaan ehdokaslistalle.

28 § Ehdokaslistojen laatiminen

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 30 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

29 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annet¬tava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

30 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston pu¬heenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamie¬helle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

31 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten kun edellä 30 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen valtuustolle.

32 § Suhteellisen vaalin toimittaminen

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänes¬tämänsä ehdokaslistan numeron.
  
33 § Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen

Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista sääde-tään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

34 § Äänestyslippujen säilyttäminen

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytetty¬jä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

35 § Valtuutettujen aloitteet

Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Aloite on annettava kirjallisena puheenjohtajalle valtuuston kokouksen aikana kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen. Aloite voidaan antaa myös valtuustoryhmän nimissä. Aloitteen allekirjoituksiin on liitettävä nimenselvennys.

Aloite lähetetään kaupunginhallituk¬sen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että käy¬dään lähetekeskustelu siitä, miten aloite on valmisteltava.

Mikäli aloitteella laajennetaan palveluja tai sillä on talousvaikutuksia, se siirretään käsiteltäväksi talousarvion valmistelun yhteydessä. Toukokuun loppuun mennessä esitetyt määrärahoihin vaikuttavat aloitteet käsitellään seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Muuten vastaus valtuustoaloitteeseen annetaan viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua aloitteen jättämisestä.

Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitet¬tävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista, joita valtuusto tai kaupunginhallitus ei edellisen vuoden loppuun mennes-sä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

36 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys

Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä val¬tuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään yhden kuukauden kuluttua kysymyksen jättämisestä.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

37 § Kyselytunti

Valtuuston varsinaisten kokousten jälkeen on mahdollista järjestää enintään tunnin kestävä kyselytunti, jonka aikana valtuutetuilla on tilaisuus esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle, asianomaiselle toimialajohtajalle, kansliapäällikölle, kaupunginlakimiehelle, talousjohtajalle ja viestintäjohtajalle kohdistuvia kysymyksiä näiden tehtäväalueelle kuuluvissa kaupungin toimintaa koskevissa asioissa.

Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginkansliaan viimeistään seitsemän päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ratkaisee valtuuston kokouspäivänä kysymyksen ajankohtaisuus ja merkittävyys huomioon ottaen, mitkä kysymykset esitetään kyselytunnilla ja missä järjestyksessä esitettävät kysymykset esitetään.
 
Kun kysymykseen on vastattu, kysymyksen esittäjällä on oikeus saada ensimmäinen puheenvuoro. Vastauksen enimmäiskesto on kolme minuuttia ja puheenvuoron enimmäiskesto on kaksi minuuttia. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan rajoittaa keskustelua. Valtuusto ei tee päätöstä keskustelussa käsitellyistä asioista.

Kyselytunti on julkinen.

38 § Valtuustokysymys

Varsinaisella valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle, asianomaiselle toimialajohtajalle ja kansliapäällikölle vastattavaksi lyhyitä enintään kahden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista.

Valtuustokysymys käsitellään valtuuston kokouksen päättymisen jälkeen.

Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginkansliaan viimeistään seitsemän päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei ehditä vastata, siirtyvät käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys.

Saatuaan vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.

Puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja. Valtuustokysymys käsitellään julkisesti.

39 § Tiedonantotilaisuus

Kaupunginhallitus järjestää valtuustolle tiedonantotilaisuuksia seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1) Tiedonantotilaisuuksia järjestetään kaupunginhallituksen harkinnan mukaan valtuuston puheenjohtajan määräämänä aikana valtuuston kokouspäivänä.
2) Tilaisuudessa annetaan selvityksiä ja tietoja keskeisistä vireillä olevista asioista ja keskustellaan niistä.
3) Tilaisuuden puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja ja sihteerinä valtuuston pöytäkirjanpitäjä. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja.
4) Tilaisuudet ovat julkisia, ellei niitä erityisestä syystä järjestetä suljettuna.

 
Hallintosäännön liite 2

Toimivalta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

1 § Hallintosääntöliitteen soveltaminen

Tätä hallintosääntöliitettä sovelletaan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa.

2 § Vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot

Vakavilla häiriötilanteilla tarkoitetaan tässä hallintosääntöliitteessä tapahtumia ja tilanteita, jotka edellyttävät kaupungin johtamisessa tai palvelutuotannossa normaalioloista poikkeavia toimenpiteitä, tehtäviä ja toimivaltuuksia.

Poikkeusolojen käyttöönoton säätää valtioneuvosto asetuksella, enintään kuudeksi kuukaudeksi. Käyttöönottoasetus saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, jääkö asetus voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan.

Valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ovat:
1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila
2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista
3. väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat
4. erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila sekä
5. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti

3 § Valmius- ja pelastussuunnitelmat
Valmiuslain mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muiden toimenpiteiden avulla varmistaa kaupungin elintärkeiden tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Valmiussuunnitelmissa voimavarojen käyttö ja toiminta suunnitellaan ja priorisoidaan häiriötilanteiden vaatimusten mukaisesti ottamalla huomioon myös valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan prosesseilla, joissa tunnistetaan toiminnan uhat ja niiden vaikutukset sekä luodaan kattava toimintamalli toimintakyvyn hallinnalle.

Suunnitelmissa kuvataan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät yhteistoimintamallit konsernin, viranomaisten, naapurikuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

Kokonaisvarautuminen vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin muodostuu koko kaupunkia koskevasta valmiussuunnitelmasta sekä toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden valmiussuunnitelmista.

Valmiussuunnittelua johtaa ja valvoo kaupunginhallitus. Valmiussuunnittelun johtamisesta vastaa kaupunginjohtaja sekä kansliapäällikkö ja toimialajohtajat tehtäväjakonsa mukaisesti.

Toimialat ja liikelaitokset laativat ja päivittävät valmiussuunnitelmansa kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän ohjeistuksen mukaisesti. Valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein ja aina kun turvallisuusympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Kaupungin varautumisen valmiusryhmän tehtävänä on valmiussuunnittelun yhteensovittaminen sekä kaupunkikonsernin sisällä, että viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kesken.

Kaupungin toimitilojen ja rakennuksien pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat päivitetään vuosittain ja aina palotarkastuksien yhteydessä. Niiden laatimisvastuu on tilojen haltijalla.
 
Valmius- ja pelastussuunnitelmien laatimisvastuiden tulee sisältyä myös alihankinta- ja ostopalvelusopimuksiin.

Jyväskylän kaupungin varautumista ja valmiussuunnittelua koordinoi kansliapäällikkö.

4 § Hallintosäännön toimivuus häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Voimassa olevaa hallintosääntöä noudatetaan myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ellei
5 §:stä tai valmiuslaista muuta johdu.

5 § Erityistoimivallan käyttöön ottaminen

Vakavien häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa kaupunginjohtaja voi käyttää normaaliolojen hallintosäännön määrittelemästä toimivallasta poiketen päätösvaltaa peruspalvelujen turvaamiseksi ja häiriötilanteen normalisoimiseksi, milloin asia koskee toimenpiteiden yhteensovittamista eri toimialojen välillä, taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamista, tiedottamista tai muuta häiriötilanteen hoitamiseksi välttämätöntä päätöstä.

Tämä erityistoimivalta otetaan käyttöön Jyväskylän kaupungissa vakavissa häiriötilanteissa ja tarvittaessa valtioneuvoston määrittelemissä poikkeusoloissa. Erityistoimivallan käyttöön ottamisesta päättää kaupunginhallitus tai kiireellisessä tapauksessa kaupunginjohtaja kaupungin poikkeusolojen johtoryhmässä. Erityistoimivallan käyttämisen lakkaamisesta päättää kaupunginhallitus.

Kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee vakavien häiriötilanteiden ja poik-keusolojen aikaiseen toimivaltaansa kuuluvat päätökset kaupungin poikkeusolojen johtoryhmässä johtoryhmän jäsenen tai kokoukseen osallistuvan asiantuntijan esittelystä.

6 § Kaupungin hallinto

Valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot sekä johtokunnat toimivat mahdollisuuksien mukaan kuten normaalioloissa ottaen huomioon kuitenkin 5 §:n mukaisen kaupunginjohtajan toimivallan.

Valtioneuvosto voi valmiuslain perusteella asetuksella säätää valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja niiden jaostojen sekä johtokuntien toimintaan tehtävistä muutoksista.

7 § Kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä

Vakavien häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa kaupungin toimintaa johtaa kaupunginjohtaja ja hänen johtamansa poikkeusolojen johtoryhmä.

Kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja ja jäseninä kansliapäällikkö, toimialajohtajat, viestintäjohtaja, tietohallintojohtaja, laskentapäällikkö, ylilääkäri (lääkintäpäällikkö), pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö, Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja sekä sihteerinä riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö. Kaupunginjohtaja täydentää tarpeen mukaan poikkeusolojen johtoryhmää tarvittavilla asiantuntijoilla.

Kaupunginjohtajan sijaisena kaupungin poikkeusolojen johtoryhmässä toimii kansliapäällikkö.

Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kaupunginjohtaja ja poikkeusolojen johtoryhmä vastaavat häiriötilanteen ja poikkeusolojen edellyttämistä toimenpiteistä ja ohjaavat voimavaroja eri toimialueille häiriötilanteen ja poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti.

8 § Muut häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaiset johtoryhmät ja työryhmät

Kaupungin varautumisen valmiusryhmä vastaa valmiussuunnitelmien ajantasaisuudesta ja toimii tarpeen mukaan kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän tukena tilannekuvan muodostamisessa ja ylläpidossa.

Toimialoilla, liikelaitoksissa ja tytäryhtiöissä toimivat valmiussuunnitelmien mukaiset johtoryhmät.
Johtoryhmien ja työryhmien toiminnasta informoidaan kaupunginjohtajaa ja kansliapäällikköä välittömästi toiminnan käynnistyttyä.

9 § Viestintä

Kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päätettyä tämän hallintosäännön liitteen mukaisen erityistoimivallan käyttöön ottamisesta kaikki kaupungin tiedotteet, lausunnot ja haastattelut annetaan viestintäjohtajan koordinoimana kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän kautta, ellei kaupunginjohtaja kaupungin poikkeusolojen johtoryhmässä toisin päätä.
 
Hallintosäännön liite 3

Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset

Sisällys

1 § Yleistä
2 § Kokouspalkkiot
3 § Vuosipalkkiot
4 § Osa-aikaiset luottamushenkilöt
5 § Valtuustoryhmien työskentelyn tukeminen ja ryhmäpuheenjohtajapalkkio
6 § Vaalitoimielinten palkkiot
7 § Erillispalkkiot
8 § Kokouksen peruuntuminen
9 § Toimielimen sihteerin palkkio
10 § Muut palkkiot
11 § Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaus
12 § Palkkioiden ja korvausten maksatus
13 § Muut korvaukset
14 § Erinäisiä määräyksiä

1 § Yleistä

Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkaa tai palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.
Palkkiosääntöä ei sovelleta nuorisovaltuuston luottamushenkilötoimintaan. Nimetyille nuorisovaltuuston edustajille maksetaan kuitenkin lautakunnan jäsenen kokouspalkkio ja matkakustannusten korvaus lautakuntatyöskentelyyn osallistumisesta.

2 § Kokouspalkkiot

Kaupungin luottamushenkilötoimielinten kokouksista sekä osallistumisesta sähköiseen päätöksentekomenettelyyn suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

Kaupunginvaltuusto
- puheenjohtaja 280 euroa/kokous
- varapuheenjohtajat 180 euroa/kokous
- jäsen 160 euroa/kokous
- valtuuston asettaman valiokunnan jäsen 140 euroa/kokous
- valtuustoryhmien puheenjohtajien toimikunnan puheenjohtaja 140 euroa/kokous
- valtuustoryhmien puheenjohtajien toimikunnan jäsen 100 euroa/kokous

Kaupunginhallitus
- puheenjohtaja 280 euroa/kokous
- varapuheenjohtajat 180 euroa/kokous
- jäsen 160 euroa/kokous
- konsernijaoston puheenjohtaja 280 euroa/kokous
- konsernijaoston varapuheenjohtaja 180 euroa/kokous
- konsernijaoston jäsen 160 euroa/kokous
- kaupunginhallituksen asettaman toimikunnan puheenjohtaja 140 euroa/kokous
- kaupunginhallituksen asettaman toimikunnan jäsen 100 euroa/kokous
 
Lautakunnat
- puheenjohtaja 180 euroa/kokous
- varapuheenjohtajat 140 euroa/kokous
- jäsen 120 euroa/kokous
- lautakunnan jaoston puheenjohtaja 140 euroa/kokous
- tarkastuslautakunnan jaoston puheenjohtaja 140 euroa/kokous
- lautakunnan jaoston jäsen 100 euroa/kokous
- lautakunnan nimeämän toimikunnan jäsen 50 euroa/kokous

Liikelaitosten johtokunnat
- puheenjohtaja 180 euroa/kokous
- varapuheenjohtajat 120 euroa/kokous
- jäsen 120 euroa/kokous

Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle.

Toimielimen kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toimielimeen määräämälle edustajalle maksetaan sama palkkio kuin tämän toimielimen jäsenelle.

Mikäli lautakunnan puheenjohtaja osallistuu ko. lautakunnan alaisen jaoston kokouksiin
jaoston päätöksen perusteella, lautakunnan puheenjohtajalle maksetaan
sama kokouspalkkio kuin jaoston jäsenelle.

Jos saman vuorokauden aikana pidetään useampi kuin yksi saman toimielimen kokous, katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli kahta tuntia.

Jos kaupunginvaltuuston pöytäkirja tarkastetaan erillisessä toimituksessa, suoritetaan siitä toimenpidepalkkiona 50 euroa.

3 § Vuosipalkkiot

Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot:

Kaupunginvaltuusto
- puheenjohtaja 7 500 euroa/vuosi
- varapuheenjohtajat 3 500 euroa/vuosi

Kaupunginhallitus
- puheenjohtaja 9 000 euroa/vuosi
- varapuheenjohtajat 3 500 euroa/vuosi
- jäsen 3 000 euroa/vuosi
- konsernijaoston puheenjohtaja 4 500 euroa/vuosi
- konsernijaoston varapuheenjohtajat 1 750 euroa/vuosi
- konsernijaoston jäsen 1 500 euroa/vuosi

Lautakunnat
- puheenjohtaja 3 500 euroa/vuosi
- tarkastuslautakunnan jaoston puheenjohtaja 2 400 euroa/vuosi
- tarkastuslautakunnan jäsen 2 000 euroa/vuosi
 
 
Liikelaitosten johtokunnat ja neuvostot
- Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 2 000 euroa/vuosi
- muiden liikelaitosten johtokuntien puheenjohtajat 1 200 euroa/vuosi
- vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston puheenjohtaja 1 200 euroa/vuosi

Kun vuosipalkkioon oikeutettu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai -jäsenellä on oikeus saada suhteellinen osuus vuosipalkkiosta.

Kaupunginhallituksen erikseen määrittelemille vuosipalkkioon oikeutetuille puheenjohtajille laaditaan tehtävänkuvaus.

4 § Osa-aikaiset luottamushenkilöt

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voivat hoitaa tehtäväänsä osa-aikaisesti. Luottamustoimen hoitamiseen käytettävä enimmäisaika ja siitä suoritettava korvaus määritellään seuraavasti:
- kaupunginhallituksen puheenjohtaja enintään 50 prosenttia, enintään 2 500 euroa kuukaudessa
- kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat enintään 20 prosenttia, enintään 1 000 euroa kuukaudessa
- kaupunginvaltuuston puheenjohtaja enintään 40 prosenttia, enintään 2 000 euroa kuukaudessa.
Osa-aikaisuuden perusteella maksettavan kuukausipalkkion laskentaperuste on 5 000 euroa
Osa-aikaisuuden valinneelle puheenjohtajalle/varapuheenjohtajalle laaditaan tehtäväkuvaus, jonka hyväksyy kaupunginhallitus.
Osa-aikaisella puheenjohtajalla/varapuheenjohtajalla ei ole oikeutta erillisiin vuosipalkkioihin (3 §), erillispalkkioihin (6 §) tai ansionmenetyskorvaukseen (10 §/kohta 1).
Osa-aikaiselle puheenjohtajalle/varapuheenjohtajalle maksettava kokouspalkkio on vastaavan suuruinen kuin jäsenen kokouspalkkio.
Kun osa-aikainen luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa hänen oikeutensa palkkaan, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta sijaisella on oikeus saada suhteellinen osuus palkasta.

5 § Valtuustoryhmien työskentelyn tukeminen ja
ryhmäpuheenjohtajapalkkio

Valtuustoryhmien työskentelyä tuetaan vuosittain talousarviossa päätetyllä euromäärällä. Tuki määräytyy maaliskuun 31. päivän ja syyskuun 30. päivän mukaisen valtuustoryhmän varsinaisten valtuutettujen määrän perusteella ja se maksetaan kaksi kertaa vuodessa kunnallisjärjestön esittämän laskun mukaisesti.

Valtuustoryhmän puheenjohtajalle maksetaan vuosittain palkkio, joka on 100 euroa/valtuutettu/vuosi. Kokonaissumma määräytyy maaliskuun 31. päivän ja syyskuun 30. päivän mukaisen valtuustoryhmän varsinaisten valtuutettujen määrän perusteella. Palkkio maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

6 § Vaalitoimielinten palkkiot

Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan kultakin kokoukselta/toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä:
1) keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja 200 euroa
2) keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan jäsen 160 euroa.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan kullakin kerralla vaalista kertapalkkiona
3 000 euroa.
 
7 § Erillispalkkiot

Jos luottamushenkilö osallistuu toimielimen valitsemana sellaiseen toimielimeen, kokoukseen, neuvotteluun, toimitukseen tai tehtävään,
- jossa hän edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa ja
- josta ei tässä säännössä ole mainittu,
maksetaan hänelle enintään kerran vuorokaudessa sen toimielimen palkkio, joka hänet on määrännyt kuitenkin korkeintaan lautakunnan jäsenen kokouspalkkio. Erillispalkkiota ei makseta, mikäli kokouksesta maksetaan muu palkkio tai korvaus.
8 § Kokouksen peruuntuminen
Jos toimielimen kokous ei ole laillinen ja päätösvaltainen, eikä kokousta voida pitää, maksetaan paikalle tulleille luottamushenkilöille kokouspalkkio.

9 § Toimielimen sihteerin palkkio

Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna.

10 § Muut palkkiot

Luottamushenkilölle, joka osallistuu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai lautakunnan iltakouluun, kokouksen muodossa järjestettyyn koulutukseen tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen, maksetaan ao. toimielimen jäsenen kokouspalkkio. Palkkiota iltakoulusta ei makseta erikseen, jos se pidetään toimielimen kokouksen yhteydessä.

11 § Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaus

Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta todellisesta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä. Korvausta maksetaan osallistumisesta
- kaupungin toimielimen kokoukseen
- kaupungin toimielimen seminaariin tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen
- kaupungin järjestämään luottamushenkilöiden koulutus- tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen
- kaupungin toimielimen tekemään päätökseen perustuvaan muuhun tilaisuuteen tai matkaan.

Korvausta maksetaan tilaisuuteen tai siihen liittyvään matkaan käytetyltä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Korvattavaksi ajaksi lasketaan kokoukseen käytetty aika sekä matkoihin työpaikan tai kodin ja kokouspaikan välillä enintään (1) tunti matka-aikaa kumpaankin suuntaan.

1 Ansionmenetyskorvaus

Saadakseen ansionmenetyskorvausta luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus ansionmenetyksestä sekä hyväksyttävä selvitys kustannuksista. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut korvauksen hakijan työaikaa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Ansionmenetyskorvaus voidaan maksaa suoraan luottamushenkilön työnantajalle, jos luottamushenkilö sitä pyytää.

Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Edellä mainittua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 15 euroa/tunti. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista.
 
Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärä on 50 euroa/tunti.

Ansionmenetyskorvausta koskevia määräyksiä ei sovelleta palvelussuhteessa Jyväskylän kaupunkiin oleviin luottamushenkilöihin.

2 Muiden kustannusten korvaaminen

Saadakseen korvausta muista tässä pykälässä tarkoitetuista kustannuksista luottamushenkilön tulee esittää kirjallinen selvitys kustannusten perusteesta ja määrästä. Ulkopuoliselle suorittamistaan kustannuksista (esim. lapsenhoitopalkkio) tulee esittää tosite. Luottamushenkilön tulee anomuksessaan vakuuttaa, että kustannus on ollut tarpeellinen luottamustoimen hoitamisen vuoksi. Korvauksen enimmäismäärä näistä kustannuksista on 30 euroa/tunti.

Konsernihallinto antaa tarkemmat ohjeet tässä pykälässä mainittujen korvausten hakemisesta ja maksamisesta.

12 § Palkkioiden ja korvausten maksatus

Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tulee tehdä palkkioista tarpeelliset ilmoitukset.

Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on, mikäli mahdollista, esitettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu laskun hyväksyminen.

Palkkiot ja korvaukset maksetaan neljännesvuosittain. Osa-aikaisten luottamushenkilöiden palkka voidaan maksaa myös kuukausittain.

13 § Muut korvaukset

Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevat määräykset, kuitenkin siten, että kaupunginhallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksesta.

Kokousmatkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta auton kilometrikorvauksen mukaisesti niille kaupungin luottamushenkilölle, joiden yhdensuuntainen matka vakinaisesta asunnosta luottamustehtävän hoitamispaikkaan on 10 kilometriä tai enemmän. Yhdensuuntaisen matkan ollessa alle 10 kilometriä, korvataan matka linja-autotaksan mukaisesti.

14 § Erinäisiä määräyksiä

Kaupunginjohtaja tai kansliapäällikkö voi tarvittaessa tehdä yksityiskohtaisia päätöksiä palkkiosäännön soveltamisesta.
Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn luottamustoimisuhteeseen perustuvan palkkion tai korvauksen suorittamisesta ratkaisee ensi asteena kaupunginhallitus.

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::

© Jyväskylän kaupunki 2002-2024