1 Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet
Sijoitustoiminnan periaatteina määriteltäviä asioita ovat sijoittamisen luonne, sijoitustoiminnan tavoitteet, suhtautuminen riskiin ja sijoitustoiminnan organisointi.
Sijoitustoiminta jakaantuu luonteeltaan kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Sijoitustoiminnan luonteesta johtuen päämäärät ovat kaksitahoiset: kaupungin tehtäviin kuuluvaksi katsottavien tavoitteiden edistäminen ja kaupunkikonsernin kassatilanteen optimointi. Lisäksi kaupungilla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja, jotka ovat kaupungin hoidossa olevia rahoitusarvopapereja, pankkisaamisia tai rahaa. Lahjoitusvarojen sijoittamisesta päätetään rahastosäännössä.
Kaupungin sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitusten tuoton on katettava myös sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Taloudellisuusperiaatteen lisäksi kaupungin on sijoitustoiminnassaan otettava huomioon julkisyhteisöön kohdistuvat yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkishallinnossa hyväksyttävät toimintaperiaatteet. Vastuullinen sijoittaminen on huomioitu siten, että suoria osake-, joukkolaina- tai rahamarkkinasijoituksia ei tehdä ase-, tupakka- tai alkoholiteollisuuden yrityksiin. Tämän lisäksi rahasto- ja indeksisijoituksilta edellytetään YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamista.
Sijoitustoiminnassa on otettava huomioon kaupungin maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaaminen. Sijoittamisen tulee perustua hallittuihin riskeihin, mikä tarkoittaa suunnitelmallista riskien tunnistamista, mittaamista ja riskeiltä suojautumista.
Sijoitusten rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialaan liittyvissä sijoituksissa. Kassavarojen sijoittaminen on kassaylijäämän sijoittamista, millä on vain välineellistä merkitystä kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisessa. Sen vuoksi lainan ottaminen vain kassaylijäämän lisäämisen tarkoituksessa ei kuulu kunnan tehtäviin.
Kaupungin sijoitustoiminnan tulee olla kilpailutettua silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus. Tämä koskee sekä sijoituskohteen tuoton että sijoituspalvelujen kilpailuttamista.
2 Toimialasijoittaminen
Toimialaan liittyvällä sijoittamisella edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä, joita voivat olla esimerkiksi palvelutuotannon järjestäminen, asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edistäminen tai työllisyyden turvaaminen. Sijoituskohteeksi valittavalla toimialalla voi olla kaupungille yhteiskunnallista, taloudellista tai strategista merkitystä.
Toimialasijoittamista harkittaessa tulee aina arvioida, kuuluuko kyseinen toiminta kunnan toimialaan. Yksittäistapauksessa joudutaan arvioimaan, onko yhtiöjärjestyksessä toiminta määritelty siten, että sijoittaminen yhtiöön kuuluu kaupungin toimialaan.
Toimialasijoitukset ovat pääsääntöisesti pääomasijoituksia yhteisöihin sekä investointien rahoitukseen tarkoitettuja antolainoja. Antolainat voivat olla velkakirjalainoja tai pääomalainoja. Lainat voivat olla korollisia tai korottomia. Toimialasijoitus voi olla myös vaihtovelkakirjan muodossa tai sijoitus yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yleistä tuottovaatimusta ei kaupungin toimialasijoituksille aseteta, vaan tuottotavoite määritellään kohteittain. Sijoituksen reaaliarvon säilyttämistä on yleensä pidettävä vähimmäistavoitteena. Toimialasijoituksen tuottotavoitteesta päättää valtuusto erikseen sijoituspäätöksen yhteydessä tai vuosittain talousarviossa.
Toimialasijoituksen tekeminen edellyttää riskikartoitusta sijoituskohteena olevasta toimialasta, yhteisöstä ja hankkeesta. Riskikartoituksessa tulisi pyrkiä tunnistamaan mahdolliset riskikeskittymät. Keskittymisuhka voi olla tilanteessa, jossa kunnan toimialasijoitukset, lainatakaukset ja kassavarasijoitukset merkittävässä määrin kohdistuvat yhteen toimialaan tai vain muutamaan yhteisöön tai hankkeeseen. Riskikartoituksessa määritellään sijoitustoimintaa rajaavat tekijät, joita ovat riskin rahamäärä sekä sen todennäköisyys, sijoitusaika ja likviditeetti.
Välittömältä pääomariskiltä kaupunki voi suojautua vaatimalla toimialasijoitukselle pankkitakauksen tai muun likvidin vakuuden. Välitöntä suojaamista on myös sijoituksen arvon ja tuoton jatkuva ja ajantasainen seuranta sekä toimenpidesuunnitelman laatiminen riskin pienentämiseksi, kun pääomatappiovaara on lisääntynyt. Välillistä suojautumista on määräämisvallan hankkiminen sijoituskohteena olevassa yhteisössä.
Toimialaan liittyvät sijoitukset käsitellään kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa kunkin yksittäisen toimialasijoituksen edellyttämällä tavalla.
3 Kassavarojen sijoittaminen
Sijoitettavia kassavaroja ovat rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassavarat jaetaan maksuliikevaroihin ja kassaylijäämään. Maksuliikevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämällä tarkoitetaan varoja, joita ei ole sidottu maksuliikkeen ylläpitoon.
Lyhytaikaisten, alle vuoden pituisten kassaylijäämien sijoitusten tarkoituksena on turvata kaupungin maksuvalmiutta käyttötilejä paremmalla tuotolla. Lyhytaikaisia sijoitusinstrumentteja ovat määräaikaiset pankkitalletukset, rahamarkkinatalletukset, rahalaitosten sijoitustodistukset, kunta- ja yritystodistukset, valtion velkasitoumukset sekä lyhyen koron rahasto-osuudet.
Pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan yli vuoden mittaisia sijoituksia. Kassavarojen jakautuminen lyhyt- ja pitkäaikaiseen kassaylijäämään riippuu keskimääräisestä kassanriittävyydestä. Mitä suurempi kaupungin kassanriittävyys on, sitä suurempi osuus sen kassavaroista voidaan sitoa pitkäaikaisiin instrumentteihin ja sitä pitempi keskimääräinen sijoitusjakso voi olla.
Sijoitusinstrumentteina pitkäaikaisissa sijoituksissa ovat joukkovelkakirjalainat, pörssinoteeratut osakkeet, pitkän koron rahasto-osuudet, osake- ja yhdistelmärahasto-osuudet, osakeindeksi- ja muut ns. strukturoidut lainat, osakeindeksiosuudet, vakuutusyhtiöiden kapitalisaatiosopimukset ja sijoitusvakuutukset. Yleensä nämä pitkäaikaisten sijoitusten instrumentit ja erityisesti oman pääoman ehtoiset sijoitukset eivät ole käytettävissä lyhytaikaisissa, alle vuoden pituisissa sijoituksissa.
Sijoitusinstrumenttia valittaessa ja eri sijoitusinstrumentteja vertailtaessa on huomioitava eri sijoitusinstrumentteihin liittyvät välitys- ja hoitokustannukset.
Kaupungin kassavarojen sijoittamisen tarkoituksena on tukea kaupungin taloudellista tulosta alentamalla rahoituskustannuksia ja ylläpitää kaupungin maksuvalmiutta eli kykyä selviytyä kaikissa tilanteissa taloudellisista velvoitteistaan.
Likvidien kassavarojen sijoittaminen voidaan edelleen jakaa kahteen ryhmään: maksuliikevarojen optimointi ja kassaylijäämän sijoittaminen.
Maksuliikevarojen optimointi
Maksuvalmiussuunnitteluun liittyvää kassavarojen sijoittamista ja optimointia varten Jyväskylän kaupungilla on sisäinen pankki ja konsernitili. Sisäinen pankki tarjoaa jäsenilleen lyhytaikaista sijoittamista ja lyhytaikaista rahoitusta maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Konsernitili puolestaan tehostaa rahavarojen aktiivista hallintaa ja optimoi joka hetki koko kaupunkikonsernin kassavarat.
Maksuvalmiussuunnittelulla arvioidaan sijoituksiin käytettävissä oleva rahamäärä ja sijoitusaika. Konsernitilin saldo pidetään koko ajan mahdollisimman pienenä, tilapäinenkin lyhytaikainen kassaylijäämä sijoitetaan markkinatilanteen mahdollistaessa ja riskit huomioiden pankkitiliä tuottavammin. Konserniyhteisöjen lainanotot rahamarkkinoilta ajoitetaan koko konsernin kannalta mahdollisimman edullisesti.
Lyhytaikaisissa, alle vuoden pituisissa maksuliikevarojen optimointiin liittyvissä sijoituksissa tavoitetuottona on 3 kk Euribor-viitekorkoa vastaava tuottotaso. Kassaylijäämää sijoitetaan vain lyhytaikaisiin instrumentteihin, joissa sijoituksen luotto- ja hintariskit ovat vähäiset. Kaupungin hallintosäännön mukaisesti Talouskeskus-liikelaitoksen johtaja päättää kassavarojen sijoittamisesta.
Tarkemmin sisäistä pankkia ja konsernitiliä säädellään konsernijaoston hyväksymässä sisäisen pankin ohjeessa.
Kassaylijäämän sijoittaminen
Yli vuoden pituisesta pitkäaikaisesta sijoittamisesta päättää kaupunginvaltuusto kussakin tapauksessa erikseen.
Pitkäaikaisissa sijoituksissa keskimääräisenä tavoitetuottona on vähintään kaupungin pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta maksama keskikorko, koska vaihtoehtona on kassaylijäämän käyttäminen vieraan pääoman palautuksiin, esimerkiksi ylimääräisiin lainanlyhennyksiin.
Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::
© Jyväskylän kaupunki 2002-2024