Jätehuoltomääräykset (2013)


Selvennys: Jyväskylän kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset
Tunniste: 2013



Nämä jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu jätelain (646/2011) 91 §:n nojalla. Kaupunkirakennelautakunta on ne hyväksynyt 11.12.2012/425 http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2012/11121630.0/frmtxt425.htm
ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2013.



YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 § Yleistä

Jätelain 91§ mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä.

2 § Tavoitteet

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa tavalla, joka vähentää loppukäsiteltävän jätteen määrää sekä jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Syntyvät jätteet tulee lajitella huolellisesti ja kaikki hyödynnettävät jätteet toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Hyödyntämiskelvottoman jätteen tulee soveltua käsiteltäväksi käsittelylaitoksella tai loppusijoituspaikalla.

Näitä jätehuoltomääräyksiä on noudatettava kaikessa jätehuollossa Jyväskylän kaupungin alueella. Lisäksi on noudatettava mitä muualla on säädetty tai määrätty.


3 § Määritelmiä

Jätehuoltomääräyksissä esiintyvät termit ja niiden merkityssisällöt:


1) Biojäte
= kompostointiin soveltuvaa, biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä, kuten ruokajätettä ja muuta elintarvikejätettä.

2) Elintarvikejäte
= ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita, sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä.

3) Eläinperäinen jäte
= sivutuoteasetuksen määrittelemiä eläinperäisiä sivutuotteita tai jätteitä

4) Energiajäte
= polttokelpoista jätettä, jota ei voida hyödyntää materiaalina

5) Erityisjäte
= jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella, mutta joka ei ole vaarallista jätettä. Erityisjätteitä ovat mm. asbestijäte, teuras- ja eläinjäte, käymälä- ja välppäjäte, suurehkot pakatut elintarvike-erät, saostus- ja umpisäiliöliete, maasuodattimien suodinkerrokset, pienpuhdistamojen suotimet ja riskijäte sekä erityisen haiseva tai pölyävä jäte.

6) Hyötyjäte
= hyötykäyttöä varten lajiteltuja jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja joille on osoitettu vastaanottopiste. Hyötyjakeita ovat mm. keräyspaperi ja – pahvi, - kartonki, -lasi, -metalli, biojäte, tekstiilijäte ja jätepuu.

7) Hyötykeräyspiste
= kaupungin ylläpitämä keräyspiste, jossa kerätään hyötyjätteitä.

8) Isokokoinen jäte
= jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovi kuljetettavaksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa. Isokokoisia jätteitä ovat esimerkiksi kierrätykseen soveltumattomat huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet.

9) Kunnan järjestämä jätehuolto
= jätelain 32 §:n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta. Sako- ja umpikaivolietteen tyhjennykset hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä

10) Jätehuollon järjestävä taho
= Jyväskylän kaupungissa jätehuoltoa järjestävänä tahona on kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikka. Jätehuollon käytännön asiakaspalvelusta ja neuvonnasta vastaa Palvelupiste Hannikainen.

11) Jätehuollon valvova viranomainen
= Jyväskylän kaupungissa jätehuollon valvontatehtävistä huolehtii kaupunkirakennepalvelujen ympäristötoimi.

12) Jätehuolto
= jätteiden keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja käsittelyä sekä näiden toimintojen tarkkailua ja käsittelypaikan jälkihoitoa.

13) Jätteiden keräysväline
= pintakeräysastia, syväkeräysastia, säiliö, lava ja muu hyväksytty väline, johon jätteet kerätään kuljetusta varten.


14) Jätteen lajittelu
= vaarallisten jätteiden ja hyödyntämiskelpoisten raaka-aineiden kuten paperin, pahvin, metallin, lasin ja biojätteen erottamista muusta jätteestä.

15) Kaatopaikkajäte
= jätettä, josta hyötyjätteet ja vaaralliset jätteet on lajiteltu erilleen joko syntypaikalla tai käsittelyalueella/ -laitoksessa.

16) Kivi- ja kivennäisperäinen jäte
= rakennustoiminnan jätettä, joka koostuu betonista, tiilestä, laastista, keraamisista laatoista tai niiden yhdistelmästä, on puhdistettu muista ainesosista ja toimitetaan hyötykäyttöön muista jätteistä eroteltuna. Lisäksi kiviperäistä jätettä on kvartsi- ja kromiittihiekasta muodostunut valimo-hiekka.

17) Keräyskartonki
= puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa, keräyskelpoista pahvia sekä kuitu- ja kartonkipakkauksia.

18) Keräyslasi
= käytöstä poistettuja, uusiokäyttöön kelpaavia ja tyhjiä lasipakkauksia, ei kuitenkaan tasolasia.

19) Keräysmetalli
= käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallia, joka kokonsa sekä laatunsa puolesta voidaan laittaa kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen.

20) Keräyspahvi
= puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa, keräyskelpoista pahvia. Keräyspahvin sekaan ei saa laittaa kartonkipakkauksia.

21) Keräyspaperi
= puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa, keräyskelpoista paperia. Keräyspaperiksi ei sovellu pahvi, kartonki, wc-, talous- ja tapettipaperi eikä likainen paperi.

22) Kuivajäte
= yhdyskuntajätettä, joka on syntypaikalla lajiteltu siten, että se ei sisällä biojätettä, vaarallista jätettä, hyötyjätteitä eikä lietteitä.

23) Käymäläjäte
= kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä

24) Liete
= sako- ja umpikaivolietteitä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä, puhdistamolietteitä ja muita, käsittelyn kannalta vastaavia, juoksevassa muodossa olevia jätteitä.

25) Maa-ainesjäte
= puhtaita maa- ja kiviaineksia tai niiden kaltaisina pidettäviä aineksia.


26) Puujäte
= rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kierrätyskelvottomia kuormalavoja ja pienpuuta.

27) Puutarhajäte
= ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja niihin verrattavaa, puutarhan hoidossa syntyvää, biologisesti hajoavaa jätettä.

28) Rakennus- ja purkujäte
= rakentamisessa, korjaamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä rakennus- ja purkujätteitä sekä käyttämättä jääneitä aineksia.

29) Risujäte
= karsittuja puiden latvuksia, oksia ja risuja sekä mm. joulukuusia.

30) Sekajäte
= lajittelematonta yhdyskunta-, rakennus-, teollisuus- ja erityisjätettä, joka sisältää hyöty- ja kaatopaikkajätettä.

31) Toimistokeräyspaperi
= vaaleata kopio-, tulostus- ja lomakepaperia

32) Tuottajavastuu
= jätehuoltoa, jossa tuottajan on järjestettävä käytöstä poistettavien tuotteiden vastaanottopaikkoja siten, että tuotteen voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa näin järjestettyyn vastaanottoon. Vastaanottopaikkojen määrä tuoteryhmittäin ja alueittain voi olla erilainen.

33) Vaarallinen jäte
= jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.

34) Yhdyskuntajäte
= vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

35) Yhteinen jäteastia
= on kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämä, yksityinen jätteiden keräysväline kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa

36) Yleinen jätteen vastaanottopaikka
= jätteenkäsittelykeskus, hyötykeräyspiste, vaarallisten jätteiden vastaanottopaikka, tuottajayhteisön järjestämä keräyspaikka, kunnallinen jätevedenpuhdistamo sekä maankaatopaikka ja puutarhajätteiden vastaanotto-paikka.

37) Öljyinen jäte
= jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä sekä jätteitä, joihin on sekoittunut öljyä siinä määrin, että niiden käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa terveydelle tai ympäristölle sekä öljysäiliöiden puhdistuksessa syntyvää sakkaa, öljynerotuskaivojen lietettä ja muuta vastaavaa öljyistä maata.
 

JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖILLÄ

4 § Yleinen lajitteluvelvoite

Jätteen haltijan tulee huolehtia jätteidensä lajittelusta. Jätteiden lajitteluvelvoite on yleinen ja koskee kaikkia Jyväskylässä asuvia ja toimivia. Lajitellut hyöty- ja erityisjätteet sekä vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan. Jätteet toimitetaan niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin tämän luvun määräysten mukaisesti. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet toimitetaan tuottajayhteisön osoittamiin vastaanottopaikkoihin.


5 § Asumisessa syntyvät jätteet

Kiinteistöillä on oltava jätteille erilliset, jätteenkeräykseen tarkoitetut keräysvälineet. Biojätteelle ei kuitenkaan tarvita keräysvälinettä, mikäli se kompostoidaan 23 §:n mukaisesti kiinteistöillä.

Keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä muut tuottajavastuulle kuuluvat jätteet lajitellaan erikseen. Ne toimitetaan joko kiinteistön omiin keräysastioihin tai toimitetaan tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

1. Asuinkiinteistöjen jätteenkeräysvälineet
a) Huoneistoja 1–4:
- keräysastia biojätteelle
- keräysastia kuivajätteelle
- keräyskartongille, -lasille ja -metallille on järjestetty kaupungin ylläpitämiä hyötykeräyspisteitä, joihin jätteet on kuljetettava omatoimisesti

b) Huoneistoja 5–9:
- keräysastia biojätteelle
- keräysastia kuivajätteelle
- keräysastia keräyslasille
- keräysastia keräysmetallille
- keräyskartongille on järjestetty kaupungin ylläpitämiä hyötykeräyspisteitä, joihin jätteet on kuljetettava omatoimisesti

c) Huoneistoja 10 tai enemmän:
- keräysastia biojätteelle
- keräysastia kuivajätteelle
- keräysastia keräyslasille
- keräysastia keräysmetallille
- keräysastia keräyskartongille

2. Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteenkeräysvälineet (toimisto-, liike-, kou-lu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt)
- keräysastia biojätteelle
- keräysastia kuivajätteelle
- keräysastia lasille
- keräysastia metallille
- keräysastia keräyskartongille tai -pahville
- keräysastiat muille mahdollisille hyödyntämiskelpoisille jätelajeille

Edellä mainitut keräysvälineet on oltava kohdan 2 mukaisilla kiinteistöillä, mikäli kyseisiä jätteitä siellä syntyy. Mikäli jotain mainittua jätettä ei kiinteistöillä synny lainkaan, ei sille myöskään tarvitse järjestää keräystä.


6 § Vaaralliset jätteet

1) Asuinkiinteistöt
Kotitalouksien vaaralliset jätteet on kerättävä erikseen ja pidettävä erillään toisistaan sekä muista jätteistä. Vaaralliset jätteet tulee ensisijaisesti säilyttää alkuperäispakkauksissaan. Ne on pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä, jotta niistä ilmenee tarpeelliset tiedot kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa kaupungin ylläpitämään vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaarallisista jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle.

Kotitalouksien yleisempiä vaarallisia jätteitä ovat:

- raskasmetalliparistot
- käynnistysakut, nikkeli-kadmium-akut (ladattavat pienoisakut)
- loisteputket ja elohopealamput
- eräät puhdistusaineet
- maalit, liuottimet, liimat ja lakat
- kyllästysaineet ja niillä käsitelty puu
- kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet
- jäteöljyt, öljynsuodattimet, öljyiset rätit

Lääkkeet ja elohopeamittarit tulee toimittaa apteekkiin. Paristot ja pienoisakut tulee toimittaa niitä myyviin liikkeisiin. Loisteputket ja elohopealamput toimitetaan sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopaikkoihin.


2) Yritykset ja muut kuin asuinkiinteistöt
Yritykset toimittavat vaaralliset jätteet omalla kustannuksellaan ympäristöluvitettuun, muun toimijan kuin kaupungin ylläpitämään vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden määristä, laadusta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjaa tulee pitää myös öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä. Kirjanpito tulee säilyttää vähintään 12 kuukauden ajalta.

Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräys vaarallisille jätteille tai niitä joudutaan siellä varastoimaan, siihen on varattava erillinen lukittu tila. Vaarallisia jätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta. Keräyspisteen on oltava katettu ja siinä on oltava tiivis alusta. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa vaarallisen jätteen lajia varten tulee olla erillinen, selvästi merkitty keräysväline. Keräyspisteen käyttäjiä tulee ohjeistaa siitä, miten vaarallisia jätteitä kiinteistöllä kerätään ja keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet on sijoitettava paikkaan, jossa ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistöllä ei saa varastoida räjähteitä, ilotulitteita tai ammuksia. Niiden hävittämiseen saa ohjeet poliisilta.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä nestettä läpäisemättömällä, altaalla varustetulla alustalla. Jätettä ei saa joutua maaperään tai viemäriin, joten se on säilytettävä tiiviisti suljetussa, sille tarkoitetussa ja tarpeellisin merkinnöin varustetuissa astioissa.

Käytöstä poistetut akut on varastoitava lämpimässä tilassa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan. Jos akkuja varastoidaan ulkona, ne tulee sijoittaa hapon-kestävään, tiiviiseen astiaan.

 
7 § Rakennus- ja purkujätteet
Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin jäteryhmiin:

1) Maa-ainesjäte
2) Kivi- ja kivennäisperäinen jäte
3) Kipsijäte
4) Puujäte
5) Kannot
6) Metallijäte
7) Keräyspahvi
8) Kaatopaikkajäte
9) Vaarallinen jäte
10) Asfalttijäte

Rakennusjätteiden lajitteluohjeita saa Palvelupiste Hannikaisesta ja valvontaviranomaiselta. Rakennuksen tai sen osan purkamiseen on haettava lupa kaupungin rakennusvalvonnasta.

Rakennus- ja purkutyömaan sosiaalitilojen jätehuolto järjestetään jätehuoltomääräysten 5 §:n ja 19 §:n määräysten mukaisesti.


8 § Tiedottaminen kiinteistön asukkaille ja muille toimijoille

Kiinteistön omistajan tai isännöitsijän on pidettävä kiinteistön haltija, asukkaat ja muut kiinteistön käyttäjät ajan tasalla voimassa olevista jätteiden lajittelu- ja keräysjärjestelyistä. Samoin isännöitsijän tai yhteis-keräyksen vastuuhenkilön on välitettävä kunnan lähettämät tiedotteet ja ohjeet asukkaille.


9 § Keräysvälineet kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytetään keräysvälineenä järjestelmään soveltuvia pinta- tai syväkeräysastioita. Jätteiden keräysvälineiden tulee olla tiiviitä ja kestää kuormauskäsittelyä. Keräyspahvin keräyksessä voidaan käyttää myös rullakoita, mikäli ne sijoitetaan katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan.
Käsin liikuteltavien jäteastioiden on oltava pyörällisiä ja kannellisia. Pyörällisten pintakeräysastioiden on täytettävä Suomen Standardoimisliiton SFS ry:n standardien vaatimukset.

Standardit:

- SFS-EN 840-1 Liikuteltavat jäteastiat. Osa 1: 2-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 400 l. Kampatartuntalaitteella

- SFS-EN 840-2 Liikuteltavat jäteastiat. Osa 2: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1300 l. Tasakannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella

- SFS-EN 840-3 Liikuteltavat jäteastiat. Osa 3: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1300 l. Kupukannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella

- SFS-EN 840-4 Liikuteltavat jäteastiat. Osa 4: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1700 l. Tasakannelliset, leveällä kippitapilla tai BG- ja/tai kampatartuntalaitteella

Biojätteen keräysastioissa on käytettävä likaantumisen ehkäisemiseksi maatuvaa sisäsäkkiä jätehuoltomääräysten 5 §:n kohdissa 1 b ja c sekä 2 mainituilla kiinteistöillä.


10 § Keräysvälineiden värit ja merkitseminen

Keräysvälineissä tulee olla keräyksestä vastaavan yrityksen yhteystiedot. Jätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan jätteen nimellä ja/tai värillä. Eri jätelajeille tarkoitettujen keräysvälineiden ohjeelliset värit ovat:

- vaarallinen jäte: punainen
- biojäte: ruskea
- kuivajäte: harmaa/musta
- keräyspaperi: vihreä
- keräyskartonki: vihreä
- keräyspahvi: vihreä
- keräyslasi: sininen
- keräysmetalli: musta
- tekstiilit: keltainen


Ellei sopivan väristä keräysvälinettä ole saatavilla, jätelaji voidaan osoittaa astian lisäksi myös värikoodin mukaisella kannella tai keräysvälineeseen kiinnitettävällä, noin 20 x 50 cm:n kokoisella tarralla.

Mikäli jäteastiaa ei ole sijoitettu selkeästi kiinteistön alueelle tai useiden kiinteistöjen astioita on sijoitettu lähekkäin, on astioiden tunnistamisen varmistamiseksi astioiden kylkeen merkittävä selvästi kiinteistön osoite: tien tai kadun nimi ja numero. Astioiden merkitseminen on tarpeen kunkin kiinteistön astioiden tyhjennysrytmin ja laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

 

11 § Keräysvälineiden täyttö

Jätteet saa sijoittaa vain niille varattuihin keräysvälineisiin. Jätteet laitetaan keräysvälineeseen niin, ettei keräysväline likaannu tai rikkoonnu. Keräysvälineen kannen tulee mahtua kiinni.

Käsin liikuteltavaa keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen aiheuttaa sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen tai jätteen painon vuoksi tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Keräysvälinettä ei saa täyttää niin, että astian rakenne ei sisällön painon vuoksi kestä koneellista kuormausta. Jätettä sisältävien astioiden enimmäispainot ovat seuraavat:

- 140 litraa: 70 kiloa
- 240 litraa: 110 kiloa
- 360 litraa: 160 kiloa
- 660 litraa: 310 kiloa


Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan läheisyyteen. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksinkin turvallisesti ja helposti kuormattua. Jätteen on tässäkin tapauksessa kokonsa, määränsä tai laatunsa puolesta sovelluttava normaaliin kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Muu kuin jätesäkissä tai -pussissa oleva, kerättäväksi tarkoitettu jäte on merkittävä irtojätteeksi. Irtojätesäkin enimmäispaino on 15 kiloa.

Jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen.


12 § Keräysvälineiden tyhjentäminen

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti siten, että tyhjennysväli on enintään:

[t]
Jätelaji |Tyhjennysväli enintään •
Biojäte | •
1-4 huoneistoa| 2 viikkoa •
|4 viikkoa, 1.11.- 30.4. välisenä aikana •
5-9 huoneistoa |1 viikko •
|2 viikkoa, 1.11.- 30.4. välisenä aikana •
10 ja yli huoneistoa| 1 viikko •
syväkeräys| 3 viikkoa •

Kuivajäte | •
kaikki kiinteistöt| 4 viikkoa •
omakotitalo| 8 viikkoa, pidennetty tyhjennysväli hakemuksesta •
vapaa-ajan kiinteistö| 8 viikkoa •
Hyötyjätteet| 16 viikkoa•
Keräyskartonki| 8 viikkoa [t.]


Sako- ja umpikaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tosite tyhjennyksestä on pyydettäessä esitettävä jätehuollon valvontaviranomaiselle. Sako- ja umpikaivolietteen tyhjennykset hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä.

Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä kiinteistön omistajan tai jätteen haltijan on pidettävä kirjaa. Tosite tyhjennyksestä on pyydettäessä esitettävä jätehuollon valvontaviranomaiselle.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa ja vaaraa on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn.

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötyjätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä ole seurauksena hyötyjätteiden joutuminen kuivajätteen joukkoon. Tarvittaessa kiinteistö voidaan velvoittaa siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin.

Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten keräysvälineiden käyttö ei oikeuta tyhjennysvälien pidennykseen.

Kiinteistökohtaiseen keräykseen kuuluvan vapaa-ajan kiinteistön jäteastia tulee tyhjentää tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi (2) kertaa kesäaikaan korkeintaan 8 viikon tyhjennysvälin mukaisesti. Mikäli vapaa-ajan kiinteistö on käytössä ympäri vuoden, tulee jäteastian tyhjennyksetkin järjestää ympärivuotisesti.


13 § Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistaminen

Keräysvälineiden haltijan on huolehdittava niiden kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, eivät myöskään ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineiden käytöstä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.

120-660 litran pinta-astioissa bio- ja kuivajäteastiat on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jätehuoltomääräysten 5 §:n kohtien 1 b ja c sekä 2 mukaisilla kiinteistöillä hyötyjäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa.

Kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvilla, 5 §:n kohtien 1 b ja c sekä 2 mukaisilla kiinteistöillä bio- ja kuivajäteastiat pestään automaattisesti joka kevät ja syksy, hyötyjäteastiat kerran vuodessa. 5 §:n kohdan 1a mukaiset kiinteistöt huolehtivat jäteastioidensa pesusta itse.

Syväkeräys- ja pintasäiliöistä biojätesäiliöt on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kuiva- sekä hyötyjätesäiliöt on pestävä vähintään kerran vuodessa.

Kunnan järjestämän kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuoliset kiinteistöt sopivat jäteastioidensa pesuista itse.

14 § Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin ei saa laittaa

- vaarallisia jätteitä ja paristoja
- lääkejätteitä ja injektioneuloja
- sähkö- ja elektroniikkaromua
- ajoneuvojen renkaita
- rakennus- ja remonttijätettä
- suuria ja painavia esineitä
- nestemäisiä jätteitä ja lietteitä
- erityisjätteitä
- hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia
- palon ja räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä. Tuhka voidaan kuitenkin laittaa kuivajätteen sekaan huolellisesti jäähdytettynä ja tiiviisti pakattuna.
- esineitä ja aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, kerääjää, jäteautoa tai jätteen keräysvälinettä, käsittelypaikan työntekijöitä tai laitteita

Nämä jätteet on jätteen haltijan itse toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.
 

KIINTEISTÖJEN KERÄYSPISTEET

15 § Keräysvälineiden sijoittaminen

Keräysvälineet sijoitetaan kiinteistön alueelle tai maanomistajan luvalla muulle tasaiselle, vaakasuoralle, kulutusta ja keräysvälineen painoa kestävälle alustalle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikaltaan ja astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.

Käsin siirreltävät, pyörälliset keräysvälineet on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön ja turvallinen pääsy vähintään kymmenen (10) metrin päähän niistä. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jäteautoon voidaan tehdä suoraan astian sijaintipaikalta.

Keräysvälineiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätteenkuljetusajoneuvon paino: ajoväylän tulee olla kantavuudeltaan sellainen, että se kestää tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Ajoväylän tulee olla raskaalle ajokalustolle esteetön, riittävän leveä ja kantava. Mikäli keräysvälineet on sijoitettu päättyvän ajoväylän varteen, on jäteautolle oltava kääntömahdollisuus keräysvälineiden läheisyydessä.

Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia urakoitsijan kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu.

Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Jotta jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän pyydettäessä antaa mahdollisten painorajoitusten aikana kirjallinen lupa kuljetusten suorittamiseen.



16 § Jätetilat

Alle 1 m3 kokoiset keräysastiat tulee 5 §:n kohtien 1 b ja c sekä 2 mukaisilla kiinteistöillä sijoittaa erilliseen jätetilaan, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan jätekatosta tai -huonetta.

Jätteiden keräykselle varattuun tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Tarkemmat jätetilaa koskevat vaatimukset esitetään rakennusvalvonnan jätetilojen rakentamista koskevassa ohjeessa. Jätetilassa on oltava valaistus ja ovissa mekanismi, jolla ne saa pysymään auki tyhjennystyön aikana. Tila on mitoitettava siten, että kukin keräysväline voidaan ottaa tyhjennettäväksi muita keräysvälineitä siirtämättä. Jätehuoneessa on lisäksi oltava ilmanvaihto, viemäröinti sekä käsien pesumahdollisuus.

Lukittavaan jätetilaan tulee olla pääsy jätteenkuljetuksen yleisavaimella (kaksoislukko). Lukituksen kustannuksista vastaa kiinteistö. Ellei lukittavaan jätetilaan pääse jätteenkuljetuksen yleisavaimella, kiinteistöltä peritään Jyväskylän kaupungin jätetaksan mukainen avainmaksu.

Kiinteistön on huolehdittava jätetilan sekä sen ympäristön siisteydestä ja puhtaanapidosta. Jätetilan sijoittamisessa kiinteistölle on otettava huomioon paloturvallisuusmääräykset sekä kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmät.

Jos jätteiden keräysvälineet suojataan näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksilla, tulee
suojauksen olla riittävän väljä keräysvälineiden esteetöntä tyhjennystä varten.


17 § Kulkuväylien kunnossapito

Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta sekä kiinteistölle johtavan väylän varrella olevien puiden karsimisesta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Keräyspaikan haltija vastaa tarvittaessa asian sopimisesta maanomistajan kanssa.


18 § Yhteiset keräysvälineet

Kiinteistöt voivat halutessaan ja keskinäiseen sopimukseensa perustuen hakea lupaa käyttää yhteisiä keräysastioita. Yhteisen keräysastian koko on mitoitettava riittävän suureksi ja yhteiskeräyksen osakkaiden lukumäärään nähden sopivaksi.

Lupaa yhteisen keräysastian käyttöön on kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa haettava etukäteen ja kirjallisesti, tarkoitukseen varattua Yhteiset jätteenkeräysastiat -hakemuskaavaketta käyttäen. Yhteiselle keräysastialle tulee olla nimettynä vastuuhenkilö, joka huolehtii tarvittavasta tiedotuksesta muille yhteiskeräyksen osakkaille sekä jätteenkuljetusurakoitsijalle. Yhteiskeräykseen ei voi liittyä jäseneksi ilman muiden osakkaiden suostumusta. Vastuuhenkilö ilmoittaa muutoksista kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntatekniikkaan. Yhteisestä keräysastiasta luopumisesta tai osakkaiden
tiedoissa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava alueen jätteenkuljetusurakoitsijalle sekä jätehuollon järjestävälle taholle.

Jätehuollon valvova viranomainen voi tarvittaessa kieltää yhteisen keräysvälineen käytön jäteastioiden toistuvan ylitäytön tai muiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi.


19 § Käymälät

Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. Käymäläjäte tulee toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan tai esikompostoida erityisesti sitä varten suunnitellussa kompostointilaitteessa (kompostikäymälässä), josta valuma-vesien pääsy maaperään on estetty ja joka on suojattu haittaeläimiltä. Huolellisen ja riittävän pitkän jälkikompostoinnin jälkeen kompostikäymäläjäte voidaan sijoittaa kiinteistön oman tontin maaperään.

Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä, tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen ympäristöluvitettuun vastaanottopaikkaan. Kuivakäymäläastiaksi soveltuu myös vedenpitävä, imutyhjennettävä astia, mikäli se päästään tyhjentämään kuorma-autolla.
 

JÄTTEIDEN KULJETUS

20 § Kunnan järjestämä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus

Kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessa jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyvä jäte sekä muu jätelain 32 §:ssä tarkoitettu yhdyskuntajäte, lukuun ottamatta vaarallista jätettä sekä sako- ja umpikaivolietettä.

Kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisvelvollisuus koskee koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Siihen liitytään perustamalla yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtainen jätteen keräyspaikka.

Myös muut kiinteistöt voivat halutessaan liittyä kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistön on sijaittava kuljetusreitin varrella.

Mikäli kiinteistö huolehtii itse biojätteen asianmukaisesta kompostoinnista, ei kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tarvitse biojätteen osalta liittyä. Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kohdan 23 § mukaisesti.

Jyväskylän kaupunki pitää jätehuollon järjestäjänä yllä kunnan järjestämän kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakasrekisteriä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan asiakasrekisteriin vaikuttavista muutoksista urakoitsijalle. Muutokset huomioidaan ilmoituspäivästä alkaen.


21 § Kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden kuljetus

Jätteen haltijan on huolehdittava, että jätehuoltomääräysten 14 §:n mukaiset jätteet toimitetaan asianmukaisesti vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaikat määrittelevät kukin jätteen vastaanottoehtonsa. Lajittelusta ja erilliskeräyksestä on tällöinkin voimassa se, mitä jätehuoltomääräysten 4-7 §:ssä on määrätty.

Kiinteistön puutarhajätteen, risujen ja oksien vieminen yleisille puisto- tai maa-alueille on kiellettyä. Nämä jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanotto-paikkoihin tai kompostoida kiinteistöllä jätehuoltomääräysten 23 §:n määräysten mukaisesti.


22 § Jätteiden kuormaaminen ja kuljettaminen

Kiinteistöjen jätteitä on lupa kerätä ja kuljettaa maanantaista perjantaihin kello 6.00–22.00. Poikkeustapauksissa, kuten arkipyhien yhteydessä, kerääminen ja kuljettaminen on mahdollista myös lauantaina klo 7.00–18.00 tai useamman arkipyhän sattuessa peräkkäin poikkeuksellisesti myös arkipyhänä.


JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

23 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida elintarvikejätettä, puutarhajätettä sekä käymäläjätettä. Biojätteen ympärivuotinen kompostointi on sallittu vain lämpöeristetyssä, tiiviissä ja jyrsijäsuojatussa kompostisäiliössä eli kompostorissa. Vapaa-ajan kiinteistöjen kesäaikainen (1.5.–31.10.) kompostointi ei edellytä lämpöeristettyä kompostoria. Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostoriakin, esimerkiksi kompostikehikossa.

Käymäläjäte tulee kompostoida tarkoitukseen valmistetussa kompostorissa (kompostikäymälä), josta valumavesien pääsy maaperään on estetty.

Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu eläin- tai hajuhaittoja, roskaantumista, vesien pilaantumista eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoijan on huolehdittava, että komposti saa riittävästi ilmaa, kosteutta ja sopivasti ravinteita sekä saavuttaa kompostoitumiseen tarvittavan lämpötilan. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia ja kompostituotteen käyttöä. Kompostoituneiden elintarvikejätteiden tulee olla selvästi kompostoituneita ennen niiden poistamista kompostorista.

Kompostia ja kompostoria ei saa sijoittaa kymmentä (10) metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Haittaeläinten pääsy kompostoriin on estettävä.

Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta on aina tehtävä jätehuollon järjestävälle taholle kirjallinen kompostointi-ilmoitus, josta käy ilmi kiinteistön omistaja ja haltija, osoite, kompostoinnin vastuuhenkilö ja kompostointiin osallistuvien huoneistojen lukumäärä. Myös biojätteen kompostoinnin lopettamisesta tulee ilmoittaa.

Mikäli kompostointi tapahtuu sisätiloissa, tulee tarkoitukseen varattu tila varustaa pesumahdollisuudella ja viemäröinnillä sekä riittävällä, muusta ilmanvaihdosta erotetulla ilmanvaihdolla.


24 § Jätteen polttaminen, hautaaminen tai johtaminen viemäriverkkoon

Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä tulipesässä saa polttaa puhdasta, kuivaa ja käsittelemätöntä puutavaraa, risuja ja oksia. Muu jätteen poltto kiinteistöllä on kielletty.

Jätteen hävittäminen maahan hautaamalla on kielletty. Kuolleiden eläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään.

Jätteen johtaminen viemäriverkkoon on kielletty.
 

YLEISÖTILAISUUDET

25 § Ulkotilaisuuksien jätehuolto

Ulkona pidettävien yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma ja se on hyväksytettävä jätehuollon valvontaviranomaisella ennen tilaisuuden järjestämistä.

Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että alueella on riittävästi keräysvälineitä ja ne on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti. Tilaisuuden järjestäjä on vastuussa alueen puhdistuksesta ja jätteiden keräysvälineiden tyhjennyksestä. Keräysvälineet tulee tyhjentää päivittäin tai viimeistään niiden täyttyessä.

Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia.


ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

26 § Jäteneuvonta

Tietoa jätteiden lajittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä saa jäte-huollon järjestävältä taholta, jätehuollon valvontaviranomaiselta, jätteenkäsittelykeskuksesta ja jätteenkuljetusurakoitsijoilta sekä tuottajayhteisöiltä.


27 § Tuottajavastuun alaiset jätteet

Tuottajavastuulle kuuluvat jätteet, tulee toimittaa tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopaikkoihin.


28 § Pakkokeinot ja seuraamukset

Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa.


29 § Poikkeusvalta

Näistä jätehuoltomääräyksistä voidaan poiketa viranhaltijapäätöksellä yksittäis-tapauksissa ja erityisestä syystä kaupunkirakennelautakunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti.


30 § Määräysten voimaantulo

Nämä määräykset tulevat voimaan 1.1.2013.

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::

© Jyväskylän kaupunki 2002-2021