HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 3.11.2008/8, voimaantulo 1.1.2009 alkaen. Sääntöä sovelletaan vuonna 2008 asioihin, jotka koskevat uutta Jyväskylän kaupunkia. |
SISÄLLYS
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Säännön soveltamisala
II LUKU
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO
2 § Valtuusto
3 § Hallitus
4 § Lautakunnat
5 § Liikelaitosten johtokunnat
6 § Keskusvaalilautakunta ja muut vaalitoimielimet
III LUKU
VIRANHALTIJAORGANISAATIO
7 § Kaupunginjohtaja
8 § Apulaiskaupunginjohtajat ja kansliapäällikkö
9 § Palvelualueet
10 § Liikelaitokset
IV LUKU
KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY
11 § Luvun määräysten soveltaminen
12 § Kokousaika ja paikka
13 § Kokouksen koolle kutsuminen
14 § Jatkokokous
15 § Varajäsenen kutsuminen
16 § Kokouksen pitäminen
17 § Kokouksen johtaminen
18 § Tilapäinen puheenjohtaja
19 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa
20 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
21 § Esittely
22 § Esteellisyyden toteaminen
23 § Äänestys ja vaalit
24 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
25 § Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus
26 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
V LUKU
PALKKIOT JA KORVAUKSET
27 § Yleistä
28 § Kokouspalkkiot
29 § Samana päivänä pidetyt kokoukset
30 § Vuosipalkkiot
31 § Vaalitoimielinten palkkiot
32 § Kutsuntalautakunnan palkkiot
33 § Toimielimen sihteerin palkkio
34 § Muut palkkiot
35 § Ansionmenetyskorvaus
36 § Palkkioiden ja korvausten maksatus
37 § Muut korvaukset
38 § Erinäisiä määräyksiä palkkiosäännöstä
VI LUKU
TALOUDEN HOITO
39 § Talousarvion täytäntöönpano
40 § Talousarvion muutokset
41 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
42 § Rahatoimen hoitaminen
43 § Hankinnat
44 § Lauta- ja johtokuntien toimivalta omaisuuden hankinnassa ja myynnissä
45 § Vahingonkorvaukset
46 § Maksujen määrääminen
47 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
48 § Riskien hallinta
VII LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
49 § Tarkastuslautakunta
50 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta
51 § Tilintarkastaja
VIII LUKU
HENKILÖSTÖASIAT
52 § Luvun määräysten soveltaminen
53 § Henkilövalinnat
54 § Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot
55 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
56 § Viran haku
57 § Henkilöstön kelpoisuusehdot
58 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
59 § Henkilöstön siirrot palvelualueiden ja vastuualueiden välillä
60 § Sivutoimilupa
61 § Virantoimituksesta pidättäminen
62 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
63 § Viranhaltijan siirtyminen toiseen virkaan
IX LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
64 § Tiedottaminen
65 § Kaupungin asukkaiden aloitteet
66 § Kaupungin nimen kirjoittaminen ja asiakirjojen allekirjoittaminen
67 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen ja asiakirjoista perittävät maksut
68 § Voimaantulo
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Säännön soveltamisala
Kaupungin hallinto organisoidaan tässä hallintosäännössä määrätyllä tavalla. Hallintosäännössä on kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta koskevia määräyksiä. Säännössä määrätään myös kaupungin perusorganisaatiosta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, palkkioista, talouden hoidosta, talouden ja hallinnon tarkastuksesta sekä henkilöstöstä.
Hallintosäännön lisäksi kunnan toimintaa ohjataan valtuuston hyväksymillä seuraavilla säännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena
1) valtuuston työjärjestys
2) palvelualueiden ja liikelaitosten johtosäännöt
3) muut kaupunginvaltuuston hyväksymät säännöt.
II LUKU
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO
2 § Valtuusto
1 Yleiset tehtävät
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valtuusto valitsee kunnan luottamushenkilöt lukuun ottamatta niitä toimielimien jäseniä, joiden valinta on laissa tai valtuuston hyväksymissä säännöissä määrätty muun luottamuselimen tehtäväksi.
2 Toimivalta
Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto ratkaisee kuntalain ja erityislakien mukaiset, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat asiat, ellei niitä ole määrätty muille toimielimille tai viranhaltijoille.
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, valtuusto päättää seuraavista asioista
1) talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisestä sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta
2) kunnan tulo- ja kiinteistöveroprosentin vahvistamisesta
3) otto- ja antolainauksesta, takauksista ja vakuuksista
4) sijoitustoiminnan ja konsernin sisäisen pankin periaatteista
5) rahastoista
6) 10 milj. euron ja sitä suuremmista kunnallisteknisten hankkeiden ja talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä
7) irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta, myynnistä sekä luovuttamisesta, kun omaisuuden arvo on 3 milj. euroa tai enemmän. Valtuusto päättää aina Jyväskylän Energian osakkeiden myynnistä
8) muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta tai haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on 3 milj. euroa tai enemmän.
3 § Hallitus
1 Yleiset tehtävät
Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa.
Kaupunginhallitus tukee lautakuntien ja palvelualueiden toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Kaupunginhallituksen alaisena voi toimia liikelaitoksia ja nettoyksiköitä, joiden toiminnasta määrätään erikseen hyväksyttävissä johtosäännöissä.
2 Kokoonpano ja toimikausi
Kaupunginhallituksessa on 13-15 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee olla kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja.
Valtuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa.
Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen toimikaudeksi jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
3 Toimivalta
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallitus päättää seuraavista asioista:
1) irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankkimisesta, myynnistä sekä luovuttamisesta tai luovuttamisen perusteista, jos omaisuuden arvo on alle 3 milj. euroa, mutta on 1 milj. euroa tai enemmän
2) muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta tai haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on alle 3 milj. euroa, mutta on 1 milj. euroa tai enemmän
3) sijoitustoiminnan ja sisäisen pankin ohjeista
4) selityksen antamisesta valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin
5) talonrakennushankkeiden ja kunnallisteknisten hankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä silloin, kun hankkeen arvo on alle 10 milj. euroa, mutta on 5 milj. euroa tai enemmän
6) rakennuskiellon määräämisestä ja pidentämisestä yleis- tai asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ollessa vireillä sekä toimenpiderajoitusten määräämisestä ja pidentäminen, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille
7) maksun suorittamisesta vapauttamisesta tai helpotuksen myöntämisestä silloin, kun se on lain mukaan sallittua ja kun tehtävää ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
8) kuntalaissa tarkoitetun selvityksen antamisesta viimeistään maaliskuussa valtuustolle kunnan jäsenten edellisenä vuonna tekemistä, valtuuston toimialaan kuuluvista aloitteista
9) kaupungin antolainojen myöntämisestä talousarviossa tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla
10) kaupungin puhevallan käytön edelleen siirtämisestä
11) vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä
12) konserniohjeen antamisesta.
4 Esittely
Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat esittelee kaupunginjohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan kaupunginjohtajan sijaisena toimiva apulaiskaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.
Kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallituksen toimintaa koskevat asiat esittelee kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
5 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään
1) seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijain päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, sekä
2) päättää kaupunginjohtajan vuosilomasta.
6 Toimikunnat
Asettaessaan toimikunnan kaupunginhallituksen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä päätettävä siitä, onko toimikunta tilapäinen vai pysyväisluontoinen.
Kaupunginhallituksen on tarvittaessa päätettävä myös toimivallan antamisesta toimikunnalle tämän johtosäännön suoman päätösvallan rajoissa tai tehtävä tätä koskeva ehdotus valtuustolle. Asiat käsitellään toimikunnissa tehtävään määrättyjen viranhaltijoiden esittelystä, mikäli niin toimikuntaa asetettaessa määrätään.
4 § Lautakunnat
Lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, talouden ja organisaation kehittämisestä ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta.
Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta.
Lautakunnan tehtävänä on myös vastata yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, viranomaisten, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä vastata säännösten mukaisesti ja sopimuksenvaraisesti myös seutukunnallisten ja maakunnallisten palvelujen tuottamisesta.
Lautakunnat päättävät
1) toimialansa toimintasäännön hyväksymisestä
2) toimialansa talousarvion käyttösuunnitelmasta
3) toimikunnan asettamisesta määrätyn tehtävän hoitamista varten
4) toimialaansa kuuluvien yhteisöjen jäsenyydestä sekä nimeää kaupungin edustajan sellaiseen yhtiöön tai yhteisöön, jossa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä, ellei kaupunginhallitus ole pidättänyt nimeämistä itsellään
5) avustusten myöntämisestä toimialallaan.
Lautakuntien toimivalta talousasioissa on määrätty tämän säännön luvussa VI talouden hoito.
Lautakunnat voivat siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai monijäseniselle toimielimelle.
Lautakuntien tehtävät määritellään tarkemmin palvelualueiden johtosäännöissä. Lautakunnassa voi olla jaostoja lautakunnan johtosäännössä määrätyllä tavalla.
5 § Liikelaitosten johtokunnat
Liikelaitosten johtokuntia koskevat määräykset ovat tämän säännön lisäksi liikelaitosten johtosäännössä.
6 § Keskusvaalilautakunta ja muut vaalitoimielimet
Keskusvaalilautakunnasta ja muista vaalitoimielimistä sekä niiden tehtävistä on säädetty vaalilaissa.
III LUKU
VIRANHALTIJAORGANISATIO
7 § Kaupunginjohtaja
1 Yleiset tehtävät ja toimivalta
Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään ja muutoin määrätään
1) johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä
2) esitellä asiat kaupunginhallitukselle ja huolehtia asioiden valmistelusta
3) huolehtia kaupunginhallituksen päätösten täytäntöönpanosta
4) päättää talousarviolainojen ottamisesta sekä laina- ja sijoitussalkun suojaamisesta
5) olla läsnä tai huolehtia siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa, sekä edustaa tai määrätä joku muu edustamaan kaupunginhallitusta kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhallitus toisin päätä ja jollei toisin ole määrätty
6) seurata kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen määrättyjen kuntayhtymien, yhtiöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa sekä esitellä kaupunginhallitukselle kaupungin edustajille annettavat ohjeet
7) päättää kaupungin edustamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaan ja edustamisesta aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä
8) päättää kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluonteisten asioiden tiedoksiannosta kaupungin viranomaisille sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä
9) päättää sellaisten kaupunginhallitukselta pyydettyjen tietojen ja selvitysten antamisesta, joilla ei ole yleisempää merkitystä.
Kaupunginjohtajan poissa ollessa, ollessa esteellinen tai viran ollessa avoinna, kaupunginjohtajan tehtävät hoitaa kaupunginhallituksen määräämä apulaiskaupunginjohtaja. Jos kaupunginjohtajan virka on avoinna tai poissaolo kestää kuutta kuukautta pidemmän ajan, valtuusto voi ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan.
Kaupunginjohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaupunginjohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
8 § Apulaiskaupunginjohtajat ja kansliapäällikkö
1 Yleiset tehtävät ja toimivalta
Apulaiskaupunginjohtaja
1) vastaa palvelualueensa toiminnan tuloksellisuudesta ja suunnittelusta
2) johtaa, valvoo ja kehittää palvelualueensa hallintoa ja toimintaa
3) vastaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja raportoinnista
4) seuraa hänen tehtäväalueeseensa määrättyjen kuntayhtymien, yhtiöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa sekä valmistelee ja esittelee kaupungin edustajille annettavat ohjeet
5) suorittaa kaupunginhallituksen määräämät muut tehtävät
6) päättää toimivallan antamisesta viranhaltijalle palvelualueeseen kuuluvissa erityislainsäädännön mukaisissa asioissa, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty
7) päättää viran tai työsuhteen nimikkeen sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkkahinnoittelukohdan muuttamisesta
8) päättää palvelualueensa vastuualueiden jakautumisesta palveluyksiköihin.
Kansliapäällikön yleiset tehtävät ja toimivalta määritellään konsernihallinnon johtosäännössä.
Apulaiskaupunginjohtajien hallinnollisena esimiehenä toimii kaupunginjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtajan sijaisena toimii hänen poissa tai estyneenä ollessaan kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija. Kaupunginhallituksella on oikeus valita apulaiskaupunginjohtajan viran väliaikainen hoitaja enintään vuoden ajaksi.
Apulaiskaupunginjohtajat voivat siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
Apulaiskaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys palvelualueensa toimintaan ja hallintoon.
9 § Palvelualueet
Kaupungin viranhaltijaorganisaatio muodostuu neljästä palvelualueesta: sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta sekä konserninhallinto.
Palvelualueiden tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin palvelualueiden ja konsernihallinnon johtosäännöissä.
10 § Liikelaitokset
Liikelaitoksia koskevat määräykset ovat liikelaitosten johtosäännössä.
IV LUKU
KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY
11 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupunginvaltuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.
12 § Kokousaika ja paikka
Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti kalenterivuodeksi kerrallaan päättäminään aikoina päättämässään paikassa.
Kokous pidetään myös, kun puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.
13 § Kokouksen koolle kutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla.
14 § Jatkokokous
Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
15 § Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Jos jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
16 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
17 § Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
18 § Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.
19 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa
Kaupungin eri toimielinten kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus
1) kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
2) muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.
Toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle, silloin kuin toimielin kutsuu kokoukseen nuorison edustajia.
Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.
20 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja.
21 § Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.
22 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen.
Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.
23 § Äänestys ja vaalit
Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. Asian pöydällepanosta päätetään kuitenkin aina äänten enemmistöllä.
24 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään
1) järjestäytymistietoina:
- toimielimen nimi
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
- läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2) asian käsittelytietoina:
- asiaotsikko
- sen henkilön yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoja päätöksestä
- selostus asiasta
- päätösehdotus
- esteellisyys
- tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
- äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos
- vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
- päätöksen toteaminen
- eriävä mielipide
3) laillisuustietoina:
- oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
- puheenjohtajan allekirjoitus
- sihteerin varmennus
- merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
- merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Esityslistan ja pöytäkirjan laadinnassa sekä niiden jakelussa on otettava huomioon, mitä julkisuuslaissa ja muussa lainsäädännössä erikseen määrätään.
Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.
25 § Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus
Niissä asioissa, joissa otto-oikeus on lainsäännön perusteella mahdollista, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
1) asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja
2) asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja
3) asian ottamisesta liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi päättää johtokunta, sen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja.
26 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.
Lauta- tai johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lauta- tai johtokunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lauta- tai johtokunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.
Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.
Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksissa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.
V LUKU
PALKKIOT JA KORVAUKSET
27 § Yleistä
Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti.
28 § Kokouspalkkiot
Kaupungin toimielinten ja niiden jaostojen kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:
1) valtuusto, sen valiokunnat ja kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta ja sen jaostot 100 euroa
2) lautakunnat ja niiden jaostot sekä kaupunginhallituksen asettamat johto- ja toimikunnat 60 euroa
3) muut kuin kohdassa 2 mainitut johto- ja toimikunnat 50 euroa.
Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna laskettuna 1 momentissa mainituista peruspalkkioista.
Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin ko. toimielimen jäsenelle.
Sivistyslautakunnan puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle, joka sivistyslautakunnan valitsemana edustajana osallistuu perusopetusta antavan koulun johtokunnan tai aluejohtokunnan kokoukseen, maksetaan sama palkkio kuin ko. johtokunnan jäsenelle.
Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän 1 momentin mukaisia peruspalkkioita 50 prosentilla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla.
29 § Samana päivänä pidetyt kokoukset
Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia.
Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 28§:n 7 momentissa on määrätty.
Milloin kaupunginvaltuuston pöytäkirja tarkastetaan erillisessä toimituksessa, suoritetaan tästä kokouspalkkiota vastaava palkkio.
30 § Vuosipalkkiot
Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot:
1) Valtuuston puheenjohtaja 4 000 €/vuosi
2) Valtuuston varapuheenjohtajat 2 800 €/vuosi
3) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 4 000 €/vuosi
4) Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat 2 800 €/vuosi
5) Kaupunginhallituksen muu jäsen 2 000 €/vuosi
6) Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
7) Sivistyslautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
8) Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
9) Liikuntalautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
10) Nuorisolautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
11) Perusturvalautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
12) Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
13) Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
14) Maaseutulautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
15) Korpilahden aluelautakunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
16) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2 800 €/vuosi
17) Tarkastuslautakunnan jaoston puheenjohtaja 2 400 €/vuosi
18) Tarkastuslautakunnan muu jäsen 2 000 €/vuosi
19) Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 2 000 €/vuosi
20) Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 1 200 €/vuosi
21) Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 1 200 €/vuosi
22) Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 1 200 €/vuosi
23) Kylän Kattaus Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 1 200 €/vuosi
24) Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 1 200 €/vuosi
Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla tai jäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta.
31 § Vaalitoimielinten palkkiot
Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä:
1) keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja 200 euroa
2) lautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen sekä kotiäänestystä toimittava vaalitoimikunnan jäsen 160 euroa.
Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän säännön mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen kokouspalkkio.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettavan, vaaleista kullakin kerralla aiheutuneeseen työmäärään perustuvan kertapalkkion määrää kaupunginhallitus.
32 § Kutsuntalautakunnan palkkiot
Kutsuntalautakuntaan valitulle kaupunginhallituksen edustajalle maksetaan kaupunginhallituksen jäsenen kokouspalkkio vähennettynä hänen valtion varoista saamallaan päivärahalla ja palkkiolla.
33 § Toimielimen sihteerin palkkio
Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna.
34 § Muut palkkiot
Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 28§:n 7 momentin mukaista korotusta, jollei kaupunginhallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä.
Luottamushenkilölle, joka osallistuu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai lautakunnan iltakouluun, kokouksen muodossa järjestettyyn koulutukseen tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen, maksetaan ao. toimielimen jäsenen kokouspalkkio ilman 28§:n 7 momentin mukaista korotusta.
35 § Ansionmenetyskorvaus
Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta todellisesta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 25 euroa.
Saadakseen korvausta luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus siitä sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa.
Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista.
Milloin ansionmenetyksen korvauksen peruste tai määrä ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa, päättää kaupunginhallitus, onko ja minkä määräisen ansionmenetyksen korvauksen maksaminen katsottava kohtuulliseksi.
Luottamushenkilöille voidaan antaa luontoisetuna viestintävälineitä tai maksaa korvausta omien laitteiden käytöstä, mikäli se katsotaan toimen hoitamisen vuoksi tarpeelliseksi. Laitteista peritään voimassa olevien säännösten mukainen vero. Päätöksen viestintälaitteiden antamisesta tai korvauksen maksamisesta tekee kaupunginhallitus.
36 § Palkkioiden ja korvausten maksatus
Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuosittain.
Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on, mikäli mahdollista, esitettävä kolmen kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu laskun hyväksyminen. Korvaukset maksetaan neljännesvuosittain.
37 § Muut korvaukset
Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevat määräykset, kuitenkin siten, että kaupunginhallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksesta.
38 § Erinäisiä määräyksiä palkkiosäännöstä
Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa yksityiskohtaiset ohjeet kuntalain 42§:ssä tarkoitettujen korvausten suorittamisesta luottamushenkilöille.
Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn luottamustoimisuhteeseen perustuvan palkkion tai korvauksen suorittamisesta ratkaisee ensi asteena kaupunginhallitus.
VI LUKU
TALOUDEN HOITO
39 § Talousarvion täytäntöönpano
Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtävä- ja hankekohtaiset toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman.
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat.
40 § Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
41 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Aineellisten hyödykkeiden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.
Valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy
hyödykkeen- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.
42 § Rahatoimen hoitaminen
Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
43 § Hankinnat
Lauta- ja johtokunnat tekevät päätökset hankintalain mukaisten hankintojen periaatteista, ellei niistä ole tehty päätöstä talousarvion, investointiohjelman tai hankesuunnitelman yhteydessä tai muussa yhteydessä.
Lisäksi lauta- ja johtokunta päättää viranhaltijan oikeudesta tehdä hankintalain ja hankintaohjeen mukaiset yksittäiset hankintapäätökset.
Mikäli asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan, niin asiasta päättää kaupunginhallitus.
44 § Lauta- ja johtokuntien toimivalta omaisuuden hankinnassa ja myynnissä
Lauta- ja johtokunnat päättävät irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta, myynnistä ja luovuttamisesta, kun omaisuuden arvo alle 1 milj. euroa ja ellei toisin ole määrätty.
45 § Vahingonkorvaukset
Vahingonkorvauksista päättää
1) valtuusto, jos vahingonkorvaus on 1 milj. euroa tai enemmän
2) kaupunginhallitus, jos vahingonkorvaus on 200 000 euroa tai enemmän, mutta on alle 1 milj. euroa
3) lauta- ja johtokunnat, jos vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa
4) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa.
Kaupungin palveluksessa olevalle viranhaltijalle tai työntekijälle helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutettu vahinko päättää
1) kaupunginhallitus, jos korvaussumma on 100 000 euroa tai enemmän
2) lauta- ja johtokunnat, jos korvaussumma on alle 100 000 euroa
3) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja korvaussumma on alle 100 000 euroa.
46 § Maksujen määrääminen
Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, maksuista ja taksoista päättää kukin lauta- ja johtokunta omalla toimialallaan ja kaupunginhallitus, jos maksun ja taksan hyväksyminen ei kuulu millekään lauta- tai johtokunnalle. Maksujen ja taksojen hyväksymisessä on noudatettava valtuuston talousarviossa tai muutoin päättämiä perusteita.
47 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, kaupungille tulevan saatavan velkajärjestelystä ja saatavien tileistä poistamisesta päättää
1) kaupunginhallitus, kun saatavan suuruus on 100 000 euroa tai enemmän
2) lauta- ja johtokunta, kun saatavan suuruus on alle 100 000 euroa
3) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja saatavan suuruus on alle 100 000 euroa.
48 § Riskien hallinta
Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää
kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.
VII LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
49 § Tarkastuslautakunta
1 Yleiset tehtävät
Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 §:ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on
1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattavatilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi
2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna.
Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimista, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.
2 Kokoonpano
Lautakunnassa on 11-13 jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja.
Lautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja päättää niiden tehtävistä.
3 Lautakunnan kokoukset
Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.
Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.
Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta.
50 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta
Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.
Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.
51 § Tilintarkastaja
Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon
ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön.
Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.
Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan
tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 §:n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnanhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle.
Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 §:ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 §:n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat.
VIII LUKU
HENKILÖSTÖASIAT
52 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisessa viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa taikka muussa laissa muuta määrätä kunnalliseen palvelussuhteeseen ottamisesta taikka kunnallisesta viranhaltijasta tai työntekijästä
Niistä virkasuhteeseen tai viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty.
53 § Henkilövalinnat
Henkilövalinnoista päätetään seuraavasti ottaen huomioon, mitä tässä säännössä on erikseen määrätty:
1) Kaupunginvaltuusto valitsee
- kaupunginjohtajan
- apulaiskaupunginjohtajat
2) Kaupunginhallitus valitsee
- kansliapäällikön
3) Kaupunginjohtaja valitsee
- konsernihallinnon johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat, ellei hän ole siirtänyt tehtävää alaiselleen viranhaltijalle
4) Apulaiskaupunginjohtaja valitsee
- hallinto- ja kehittämisyksikön johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät, ellei hän ole antanut tehtävää alaiselleen viranhaltijalle
5) Konsernihallinnon vastuualueiden esimiehet valitsevat
- alueensa muun henkilökunnan, elleivät he ole siirtäneet tehtävää alaiselleen viranhaltijalle
6) Lautakunnat valitsevat
- vastuualueiden johtajat
7) Vastuualueiden johtajat valitsevat
- palveluyksiköiden esimiehet
8) Palveluyksiköiden esimiehet valitsevat
- palveluyksikkönsä henkilökunnan
- jos palveluyksikkö jakaantuu toimintayksiköihin, palveluyksiköiden esimiehet valitsevat toimintayksiköiden esimiehet
9) Toimintayksiköiden esimiehet valitsevat
- toimintayksiköiden henkilökunnan
Kuitenkin sivistyslautakunta valitsee alaistensa koulujen rehtorit ja kulttuurilautakunta orkesterin johtajan ja teatterin johtajan.
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen henkilövalinnoista määrätään pelastuslaitoksen johtosäännössä.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka valitsee henkilön palvelusuhteeseen.
54 § Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot
Viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista, virkavapauksista ja työlomista päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toisin ole määrätty tai kaupunginhallitus toisin päättänyt.
Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta asiasta päättää kaupunginhallitus.
Palkka- ja palvelussuhdeasioissa henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti. Palkka- ja palvelusuhteita koskevien ohjeiden ja periaatteiden noudattamista valvoo ja ohjaa henkilöstöjohtaja.
55 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
Valtuusto päättää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää se monijäseninen toimielin, jonka alaisuuteen viranhaltija kuuluu. Liikelaitoksen johtajan osalta päätöksen tekee kaupunginhallitus.
56 § Viran haku
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4§:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä kun kyseessä on
1) oman kaupungin sellaisen entisen viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi
2) henkilön ottaminen sellaiseen virkaan, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kaupungilla työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään 6 kuukautta
3) kuntalain 25§:ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan tai määräaikaisen kaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen
4) oman kaupungin palveluksessa olevan henkilön valitseminen virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä
5) oman kaupungin palveluksessa vakinaisessa palveluksessa olevan henkilön valitseminen muuhun kuin valtuuston täytettävään virkaan siinä tapauksessa, että siirtäminen on organisaation toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista ja, mikäli viran täyttäminen kuuluu viranhaltijalle, lähinnä ylempi monijäseninen toimielin on antanut siihen luvan.
57 § Henkilöstön kelpoisuusehdot
Henkilökunnan kelpoisuusehdot vahvistaa valinnan suorittava viranomainen, ellei viran tai työsuhteen kelpoisuutta ole säädetty laissa tai asetuksessa taikka muutoin erikseen vahvistettu.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6§:n 2 momentin mukaisesti.
58 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.
59 § Henkilöstön siirrot palvelualueiden ja vastuualueiden välillä
Henkilöstön siirroista palvelualueiden välillä päättää henkilöstöjohtaja.
Henkilöstön siirroista palvelualueen vastuualueiden välillä päättää palvelualueen apulaiskaupunginjohtaja.
60 § Sivutoimilupa
Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien osalta kaupunginhallitus. Apulaiskaupunginjohtaja päättää asiasta oman palvelualueensa henkilökunnan osalta. Muiden osalta asiasta päättää kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija.
61 § Virantoimituksesta pidättäminen
Virantoimituksesta pidättämisestä päättää kaupunginhallitus, asianomainen lautakunta tai johtokunta.
Viranhaltijan väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää kaupunginjohtaja tai asianomaisen palvelualueen apulaiskaupunginjohtaja.
62 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen, mikäli asiasta ei ole johto- tai toimintasäännössä toisin määrätty.
Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta asiasta päättää kaupunginhallitus.
63 § Viranhaltijan siirtyminen toiseen virkaan
Jos viranhaltija valitaan kaupungin toiseen virkaan, tapahtuu siirtyminen uuteen virkaan vaalin jälkeen toiseksi alkavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, elleivät asianomaiset viranomaiset yhtäpitävästi viranhaltijan suostumuksella toisin päätä. Viranhaltijan virkasuhde ei katkea hänen siirtyessään välittömästi kaupungin virasta toiseen.
IX LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
64 § Tiedottaminen
Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista. Tiedottamisessa ja viestinnässä on otettava huomioon, mitä julkisuuslainsäädännössä määrätään salassa pidettävistä asioista.
65 § Kaupungin asukkaiden aloitteet
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.
Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoa aloitteen käsittelystä.
66 § Kaupungin nimen kirjoittaminen ja asiakirjojen allekirjoittaminen
Kaupunginhallituksen puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset ja sen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa kansliapäällikkö, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja tai lakimies, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut siihen toisia henkilöitä.
Kaupunginhallituksen toimituskirjat, kirjelmät ja valtakirjat allekirjoittaa kaupunginhallituksen puolesta kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa kansliapäällikkö, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja tai lakimies tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri tai kaupunginjohtajan määräämä muu henkilö.
Todistukset, lähetepäätökset ja asian valmistelua koskevat kirjeet allekirjoitetaan kaupunginjohtajan päättämällä tavalla.
Lautakunnan päätöksen perusteella tehtävät sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa apulaiskaupunginjohtaja, ellei toimintasäännössä ole toisin määrätty. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri tai apulaiskaupunginjohtajan määräämä muu henkilö.
Muun toimielimen nimen kirjoittamisesta määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä.
Ellei toisin ole säädetty tai määrätty toimielimen puheenjohtaja tai sihteeri voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Samoin ellei toisin ole säädetty tai määrätty toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksinkin todistaa oikeaksi ja valmistelua koskevat asiakirjat voi allekirjoittaa asian valmistelija.
67 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen ja asiakirjoista perittävät maksut
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 ja 14.1§:ssä tarkoitettu toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.
Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.
Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan.
Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu.
Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna.
Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä.
68 § Voimaantulo
Tämä sääntö tulee voimaan 1.1.2009. Sitä sovelletaan vuonna 2008 asioihin, jotka koskevat uutta Jyväskylän kaupunkia.
Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::
© Jyväskylän kaupunki 2002-2024