Rakennusjärjestys

Rakennusjärjestyksen käsitteitä:

Määräys
Määräys on velvoittava säännös, jota on noudatettava.

Lisätietoja
Lisätiedoissa on selostettu määräykseen liittyvää taustalainsäädäntöä ja muuta määräykseen liittyvää asiatietoa. Selostettu lainsäädäntö on velvoittavaa, muilta osin lisätiedoissa selostetut asiat eivät ole velvoittavia, vaan ohjaavia.

Viittaus
Viittauksessa on todettu edeltävään määräykseen ja lisätietoihin liittyvän keskeisen lainsäädännön nimikkeet.

Rakentamistapaohje
Rakentamistapaohjeet ovat rakennuslautakunnan antamia rakentamista ohjaavia ohjeita. Rakentamistapaohjeet eivät ole velvoittavia. Muitakin kuin ohjeissa esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, mikäli ne täyttävät rakennuslainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Rakennusjärjestyksen liitekartta
Rakennusjärjestyksen liitekartassa kuvataan Jyväskylän kaupungin eri alueille tyypillisiä ominaispiirteitä. Liitekartta koostuu kuvallisesta ja kirjallisesta aineistosta. Liitekartta on informatiivinen eikä se sisällä velvoittavia määräyksiä.
 SISÄLLYSLUETTELO

I Luku YLEISTÄ
1§ Rakennusjärjestyksen tehtävä
2§ Rakentamistapaohjeet
3§ Rakennustoimenpiteiden sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin

II Luku RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN
4§ Kaupunkikuvalliset vaatimukset
5§ Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle
6§ Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen
7§ Rakennuksen korkeusasema
8§ Mainos- ja muut vastaavat laitteet
9§ Tontin ja rakennuksen valaistus
10§ Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
11§ Rakennuksen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat
12§ Rakennuksen osoitemerkintä

III Luku PIHAMAA JA TONTTI
13§ Pihamaan rakentaminen
14§ Pihamaan korkeusasema
15§ Tukimuurit ja pengerrykset
16§ Kuivatus- ja sadevesien johtaminen
17§ Tontin liikennejärjestelyt
18§ Ajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen sekä laitteiden säilyttäminen asuntotontilla
19§ Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen
20§ Aidan rakentaminen kadun vastaiselle rajalle
21§ Tontin rannan rakentaminen

IV Luku ERITYISET MÄÄRÄYKSET PIENTALON RAKENTAMISESTA
22§ Helpotukset luvan hakemisesta pientalotontille rakennettaessa

V Luku RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO
23§ Rakennetun ympäristön kunnossapito

VI Luku ERITYISET MÄÄRÄYKSET RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA
24§ Rakennuspaikalle asetetut vaatimukset
25§ Rakennusten koko ja käyttötarkoitus
26§ Rakentaminen kellariin ja ullakolle
27§ Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella
28§ Rakennuksen korkeusasema ranta-alueella
29§ Suunnittelutarvealue

VII Luku RAKENNUKSEN ELINKAARI
30§ Rakennuksen käyttöikä
31§ Rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön
32§ Materiaalivalinnat
33§ Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen
34§ Rakennuksen tai sen osan purkaminen

VIII Luku JULKINEN KAUPUNKITILA
35§ Julkisen kaupunkitilan määritelmä
36§ Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet
37§ Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet
38§ Puistot ja muut vastaavat virkistysalueet
39§ Julkinen kaupunkitaide ja muistomerkit
40§ Julkisen kaupunkitilan rannat ja laiturit
41§ Mastojen rakentaminen
42§ Julkisen kaupunkitilan valaistus
43§ Tapahtumien järjestäminen

IX Luku TYÖMAAT
44§ Työmaan perustaminen ja hoitaminen
45§ Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen
46§ Tilapäiset työmaarakennukset
47§ Katumaan ja muun yleisen alueen kaivulupa
48§ Työmaataulu
49§ Työmaan jätehuolto
50§ Työmaan purkaminen ja siistiminen

X Luku JÄTEHUOLTO, PUIDEN KUNNON VALVONTA JA POHJAVESIASIAT
51§ Tonttien jätehuolto
52§ Alueelliset jätteiden keräilypisteet
53§ Kiinteistön puiden kunnon valvonta
54§ Pohjaveden huomioon ottaminen rakentamisessa
55§ Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla
56§ Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa
57§ Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden sekä maaperän radonin huomioon ottaminen rakentamisessa
58§ Meluntorjunta rakennuksen ja pihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa
59§ Maanalainen rakentaminen

XI Luku ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
60§ Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
61§ Rakennusjärjestyksen säännösten valvonta
62§ Poikkeusten myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä
63§ Rakennusjärjestyksen säännösten rikkominen
64§ Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen
65§ Rakennusjärjestyksen liitteet
66§ Rakennusjärjestyksen voimaantulo
 I Luku - YLEISTÄ

1§ Rakennusjärjestyksen tehtävä

Määräys
Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Jyväskylän kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä.

Lisätietoja
Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle.

Rakennusjärjestyksen kohtiin ”Lisätietoja” ja ”Viittaus” voidaan tehdä muutoksia ilman maankäyttö- ja rakennuslain 15 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 6 §:ssä edellytettyjä menettelytapoja.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 ja 15 §, maankäyttö- ja rakennus-asetus 6 §

2§ Rakentamistapaohjeet

Määräys
Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

Kun maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukainen toimenpide toteutetaan rakennusvalvontaviranomaisen asiaa koskevan rakentamistapaohjeen mukaisesti, lupaa toimenpiteeseen ei tarvita. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin edellyttää luvan hakemista.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 §, rakentamistapaohjeet

3§ Rakennustoimenpiteiden sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin

Määräys
Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luon-teeseen ja ominaispiirteisiin. Sen lisäksi tulee ottaa huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus.

Lisätietoja
Rakentaminen tapahtuu eri aikoina eri lähtökohdista. Alueiden ominaispiirteet muodostuvat kullekin rakentamisajankohdalle tyypillisistä piirteistä.

Rakennusjärjestyksen liitteeksi voidaan laatia karttoja kaupungin eri tyyppisistä, eri ajankohtina syntyneistä alueista ja niiden ominaispiirteistä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 ja 118 §
 II Luku - RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN

4§ Kaupunkikuvalliset vaatimukset

Määräys
Rakennuksen, rakennuksen laajennuksen ja rakennuksen rakentamiseen verrattavan rakentamisen tulee soveltua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan sekä tonttiin rajoittuvaan katuun ja muuhun julkiseen kaupunkitilaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen ja alueen luonnonarvot huomioon ottava kokonaisuus. Ilmanvaihtokonehuoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavistot, jäähdytysjärjestelmien lauhduttimet ja muut laitteet tulee suunnitella rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi.

Lisätietoja
Rakentamisen soveltumista ympäristöön arvioidaan tontilla voimassa olevan asemakaavan osoittamissa rajoissa. Tontin kaikkea rakennusoikeutta ei tarvitse käyttää kerralla. Rakennusta suunniteltaessa on kuitenkin hyvä selvittää, miten tontin loppurakennusoikeus voidaan myöhemmin toteuttaa kaavan mukaisella tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:ssä edellytetään, että luvanhakija tiedottaa rakennuslupahakemuksen vireillepanosta sopivalla tavalla rakennuspaikalla. Rakennusjärjestyksen 48 §:n mukaista työmaataulua voidaan käyttää hyödyksi tässä tiedottamisessa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 113, 117, 118 ja 133 §, luonnonsuo-jelulaki

5§ Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle

Määräys
Mikäli rakennus saadaan rakentaa tonttia sivuavan kadun puoleiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

1 Rakennuksen perustusrakenteet routaeristeineen maanpinnan alapuolella sekä erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat siten, ettei ylityksestä aiheudu haittaa kunnallistekniselle verkostolle.
2 Tekniset laitteet ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
3 Väestönsuojan varauloskäytävät harkinnan mukaan.

Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Mikäli ne ulottuvat tontin rajan yli jalankulkuväylälle, on kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä oltava vapaata tilaa vähintään 3,2 metriä. Ajoneuvoväylän yläpuolelle tai 50 cm lähemmäksi sitä tulee uloke rakentaa vähintään 4,6 metrin korkeudelle väylän valmiista pinnasta.

Ylitys edellyttää alueen haltijan suostumusta siihen.

Lisätietoja
Kadunpitäjä edellyttää katselmuksen suorittamista rakennuspaikalla ennen työhön ryhtymistä ja sen päättymisen jälkeen. Yleiselle alueelle ulottuvat rakennuksen osat on huollettava jatkuvasti niin, ettei niiltä johdu hallitsemattomasti sade- ja sulamisvesiä yleiselle alueelle.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 45 §:n mukaan kunta voi kadunpidon järjestämiseksi sekä katualueen ja sen ylä- ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden tilojen yhteensovittamiseksi pitää kartastoa tai tiedostoa, johon johtojen, laitteiden ja rakennelmien omistajan tai haltijan tulee toimittaa tarpeelliset tiedot.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 59 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa F2, Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus, Jyväskylän kaupungin teknisen lautakunnan ja palvelukeskuksen johtosääntö

6 § Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen

Määräys
Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti:

1 Rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolelle sekä erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat tarpeen mukaan;
2 Ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet ja muu vastaava tarpeen mukaan.

Edellä mainituista ylityksistä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapureille.

Lisätietoja
Rakennusvalvontaviranomainen voi tämän rakennusjärjestyksen 62 §:n mukaisessa menettelyssä myöntää luvan ulottaa rakennuksen osat ja tekniset laitteet tontin sisäisen rakennusrajan yli muissakin kuin edellä olevissa tapauksissa. Tämä edellyttää naapureiden kuulemista. Naapurilla tarkoitetaan maankäyttö ja rakennuslain 133 §:n mukaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 §

7§ Rakennuksen korkeusasema

Määräys
Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ottaen kuitenkin huomioon katusuunnitelman mukaiset katukorkeudet. Rakennuslupahakemuksesta tulee riittävällä tarkkuudella ilmetä rakennuspaikan ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet.

Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä.

Lisätietoja
Tonttikartan, josta käyvät ilmi tontin katu- ja viemäriliitoskorkeudet, saa Jyväskylän kaupungin teknisestä palvelukeskuksesta. Pintavaaituskartan voi tilata niiden tekemiseen erikoistuneilta ammatinharjoittajilta ja yrityksiltä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 49 ja 75 §

8§ Mainos- ja muut vastaavat laitteet

Määräys
Katu- tai muulle yleiselle alueelle näkyvän myynti-, tiedotus-, mainos- ja muun sellaisen laitteen sekä niiden valaisemiseksi tarkoitetun laitteen sijoittamisessa on noudatettava seuraavaa:

Rakennukseen kiinnitettävä laite, milloin se kiinnitetään 3,2 metriä ylemmäksi maanpinnasta ja 4,6 metriä laitteen alla olevan ajotien pinnasta, saa ulottua enintään 100 cm sekä muussa tapauksessa 20 cm julkisivun pinnasta.

Kiinteän ikkunan aurinkosuojuksen korkeus maanpinnasta katu- tai muulla yleisellä alueella tulee olla vähintään 3,2 metriä sekä ajoväylän yläpuolella tai 50 cm lähempänä sitä vähintään 4,6 metriä. Milloin suojus on helposti nostettavissa, vastaavat korkeudet ovat 2,4 metriä ja 3 metriä. Ajoväylän kohdalla tulee suojuksen tällöinkin olla 4,6 metrin korkeudella.

Laite on kiinnitettävä tukevasti, eikä se saa haitata julkisen kaupunkitilan käyttöä, eikä olla huomattavasti häiritsevä; laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sovelluttava rakennukseen ja ympäristöön; laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkoutuneet on joko korjattava tai poistettava välittömästi.

Milloin mainoslaite on vähäinen, ei sen sijoittamiseen tarvita lupaa eikä ilmoitusta. Vähäiseksi katsotaan laite, joka ei ole 400 mm korkeampi, 600 mm leveämpi, ja jossa ei ole liikkuvia osia, eikä liikkuvia valoja. Rakennustarkastajan harkinnan mukaan muukin laite voidaan katsoa vähäiseksi.

Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet. Ikkunan enempi peittäminen edellyttää toimenpidelupaa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa F2, Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus

9§ Tontin ja rakennuksen valaistus

Määräys
Tontin valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta, eivätkä haitallisesti häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Valaisinten tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan.

Lisätietoja
Jyväskylän kantakaupungin eräille alueille laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma. Mikäli tontin alue kuuluu tällaisen suunnitelman piiriin, on tontin valaistusjärjestelyjen lähtökohtana hyvä pitää yleissuunnitelmaa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 10 kohta, terveydensuojelulaki 26 §

10§ Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Määräys
Rakennustyön aikana on kerättävä kaikki ne materiaali-, rakenneratkaisu- ja sääolosuhdetiedot, jotka ovat tarpeellisia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseksi ja mahdollisesti myöhemmin ilmenevien kysymysten ratkaisemiseksi.

Lisätietoja
Kaikille uudisrakennuksille ja myös vanhoille olemassa oleville rakennuksille on suositeltavaa laatia käyttö- ja huolto-ohje. Rakennuksen omistajan on hyvä säilyttää käyttö- ja huolto-ohje ja pitää se ajan tasalla siihen asti kunnes rakennus puretaan. Asiakirjat on tarkoituksenmukaista arkistoida kiinteistöä koskevien rakennuslupaasiakirjojen yhteyteen.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 134 § 4 momentti, 153 § 2 momentti, maankäyttö- ja rakennusasetus 66 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

11§ Rakennuksen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat

Määräys
Suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien tulee olla päteviä ja ammattitaitoisia.

Lisätietoja
Ammattitaitoinen työ on perusedellytys sille, että rakennus on turvallinen, terveellinen ja kestää rakennusta suunniteltaessa rakennukselle määritellyn käyttöiän. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia selvitystä asianomaisen henkilön pätevyydestä ja ammattitaidosta. Rakennuksen seinään on suositeltavaa kiinnittää laatta, josta käy ilmi rakennushankkeeseen osallistuneet keskeiset henkilöt.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 119, 120, 122, 123 ja 151 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 48, 70, 71 ja 73 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa A1 Rakennustyön valvonta

12§ Rakennuksen osoitemerkintä

Määräys
Rakennuksen osoitemerkinnän on oltava valmis viimeistään rakennusta käyttöönotettaessa.

Lisätietoja
Rakennuksen osoitemerkinnästä on määräyksiä Jyväskylän kaupungin järjestyssäännössä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 84 §, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö
 III Luku - PIHAMAA JA TONTTI

13§ Pihamaan rakentaminen

Määräys
Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen ja viihtyisä.

Rakennuksen rakentamisen, siihen verrattavan rakentamisen, rakennuksen laajentamisen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava, kuten jäsentämällä olevia autopaikka-alueita, kohentamalla ja lisäämällä istutuksia, vähentämällä liikkumisesteitä ja rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 § ja 167 § 1 ja 4 momentti

14§ Pihamaan korkeusasema

Määräys
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat.

Rakennuksen rakentamisen ja sen laajentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pintavesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Lisätietoja
Ennen pihan tasaamista on hyvä mittauksin tarkistaa pihan korkeusasema erityisesti kadunpuoleisella tontinrajalla. Katua rakennetaan vaiheittain, joten katu ei välttämättä ole vielä tontille rakennettaessa katusuunnitelman mukaisessa korkeudessaan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §

15§ Tukimuurit ja pengerrykset

Määräys
Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,7 metriä korkeampi korkeusero. Naapuritontin rajalle rakennettu vähintään 0,7 metrin korkuinen tukimuuri on varustettava putoamisen estävällä kaiteella tai aidalla.

Pengertäminen on toteutettava niin, etteivät maaainekset ja pintavedet valu naapurin puolelle.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaan kadun reunusmuurin, vesirajalle rakennettavan muurin ja muurin, josta aiheutuu olennainen pihamaajärjestelyjen muutos, rakentaminen vaatii toimenpideluvan. Mikäli muurin päälle on tarkoitus rakentaa aita, käsitellään myös tukimuurin rakentamista koskeva kysymys aitalupahakemuksen yhteydessä. Tämän rakennusjärjestyksen 22 §:ssä on asuinpientalotonttien aidat eräin rajoituksin kuitenkin vapautettu luvan hakemisesta.
Tukimuuria rajalle suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota sen soveltumiseen maastoon, tukimuurin korkeuteen ja sen huoltamiseen sekä muihin naapurin asemaan vaikuttaviin asioihin. Ennen tontin rajalle sijoitettavan tukimuurin rakentamista on syytä keskustella asiasta naapurin kanssa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 9 kohta

16§ Kuivatus- ja sadevesien johtaminen

Määräys
Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyviä vesiä varten on tontille rakennettava sadevesijärjestelmä, josta vedet johdetaan ylei-seen sadevesiviemäriin tai maaperäolosuhteiden niin salliessa imeytetään omalla tontilla. Erityistapauksessa vedet voidaan johtaa toimivaan avo-ojajärjestelmään. Imeyttäminen tontilla edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuun-nitelmaa.

Pihamaan rakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei rakentamisella lisätä pintavesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Rakennuksen rakentamista tarkoittavaan lupahakemukseen on liitettävä selvitys salaoja- ja pintavesien johtamisesta sadevesijärjestelmään. Rakennuslautakunta voi edellyttää, että pintavesijärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti useampien tonttien kesken.

Lisätietoja
Terveydensuojelulain 23 §:n mukaan asemakaava-alueella oleva kiinteistö on liitettävä yleiseen viemäriin. Liittymisvelvollisuus ei kuitenkaan koske maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tarkoitetun ranta-asemakaavan aluetta, jollei laadittu kaava tätä edellytä. Kiinteistölle voidaan määrätä liittymisvelvollisuus myös ase-makaava-alueen ulkopuolella, jos sitä on pidettävä terveydellisistä syistä tai ympäristön suojelemiseksi tarpeellisena. Yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 9 §:n mukaan yleisen vesi- ja viemärilaitoksen tulee määrätä jokaista sen vesijohto- ja viemäriverkkoon liitettävää kiinteistöä varten erityiset liittymiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, ei liittymiskohtaa saa määrätä sataa metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta. Jyväskylän kaupungissa yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut tehtävät hoitaa Jyväskylän kaupungin vesilaitos.

Mikäli tontilla olemassa olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, on ensin syytä selvittää ojan täyttämisen vaikutukset sekä oman tontin että naapuritonttien pintavesien johtamiselle. Mikäli tontti on liittynyt alueen yleiseen avo-ojajärjestelmään, joka myöhemmin poistuu käytöstä, on tontin hoidettava vesiasiat jollain toisella tavalla. Tällöin tulisi ensisijaisesti liittyä sadevesiverkostoon, jos sellainen on alueelle rakennettu. Vesilain ojitusta koskevien säännösten valvonta kuuluu ympäristölautakunnan toimivaltaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 165 §:n mukaan, jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 momentin 6 kohta ja 165 §, vesilaki 6 luku

17§ Tontin liikennejärjestelyt

Määräys
Tontin ajoneuvoliikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon liikenneturvallisuus.

Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Välittömästi tontin sisäänajotien varteen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee kiinteistön pelastustien sijainti.
Tällaisen rakennuksen porrashuoneiden seinälle on lisäksi pysyvästi kiinnitettävä kiinteistön pelastusjärjestelyt osoittava opastekartta.

Pelastustiellä olevan vapaan aukon on oltava vähintään 3 metriä leveä ja 3,5 metriä korkea. Pelastustien leveyden on kuitenkin oltava vähintään 3,5 metriä.

Hallinto- ja palvelurakennuksissa sekä pientaloja suuremmissa asuinrakennuksissa tulee osoittaa riittävä määrä autopaikkoja liikuntaesteisille, kuitenkin vähintään 1 autopaikka.

Tontille on varattava riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten paikasta, jonne on sujuva pääsy.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 88 §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen. Lain 167 §:n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 ja 167 § 4 momentti, maankäyttö- ja rakennusasetus 53 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa G1, Asuntosuunnittelu kohdat 3.2 ja 4.2, Rakennusvalvontaviraston toimintaohje ”Tonttien pelastustiejärjestelyt ja palovaroittimet”

18§ Ajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen sekä laitteiden säilyttäminen asuntotontilla

Määräys
Asuinrakennusta varten tarkoitetulla tontilla ei saa säilyttää linja-autoa, yhdistelmäajoneuvoa, suurehkoa asuntoautoa, asuntovaunua, työkonetta tai venettä, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen ole muutoin hyväksynyt toimenpidettä.

Lisätietoja
Autojen korjaamista ja pesemistä asuintontin pihamaalla tulee välttää. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja likaa-villa töillä tai varastoimisella.

19§ Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen

Määräys
Ellei asemakaavassa ole erityisesti toisin määrätty, on vaja, katos tai muu rakennelma sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauas, että 45 asteen valokulma toteutuu tontin rajalla.

Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan, mikäli tästä ei aiheudu naapurille kohtuutonta haittaa.

Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että sellainen rakennelma, jota ei pidetä rakennuksena, saadaan erityisistä syistä sijoittaa osittain tai kokonaan sellaiselle alueelle, jolle rakentaminen ei muutoin ole sallittu. Ennen asian ratkaisemista on naapurille tarvittaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 168 §:n mukaan rakennelman tulee myös terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee soveltua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle.

Naapurin suostumuksen puuttumisen johdosta rakennusvalvontaviranomainen voi naapurin vaatimuksesta velvoittaa siirtämään ilman lupaa rakennettua rakennelmaa. Mikäli rakennelma ei muutoin täytä edellisessä kappaleessa selostettuja vaatimuksia voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä rakennelman poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan vaatimuksia.

Säilytystiloja kannattaa rakentaa rakennukseen riittävästi. Rakennelmien rakentamisessa on alueella entuudestaan vallitsevan rakennustyylin noudattaminen eduksi.

Rakennukseen kiinni tai lähemmäksi kuin 8 metriä rakennuksesta sijoitettu jätekatos edellyttää riittävää palo-osastointia. Muutoinkin jätekatoksia, samoin kuin jäteaitauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää toiminnallisten ja kaupunkikuvallisten seikkojen lisäksi erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 157 ja 168 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 56 ja 62 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E1, Rakennusten paloturvallisuus 9.1.2

20§ Aidan rakentaminen kadun vastaiselle rajalle

Määräys
Rakennuksen rakentamisen yhteydessä tontin kadun vastainen raja tulee erottaa istutuksin tai rajalle tulee istuttaa pensasaita tai rakentaa aita, jollei asemakaava muuta määrää tai jollei perustellusta syystä muuta johdu.

Lisätietoja
Tontin istutusten sijoittamisessa on otettava huomioon, etteivät istutukset täysikasvuisinakaan ulotu katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, että yleisen alueen käyttö tai huolto osaksikaan vaikeutuu.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 9 kohta ja 82 §

21§ Tontin rannan rakentaminen

Määräys
Tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää eikä tontin luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos toimenpiteen vaikutukset ovat vähäiset. Rantaan voidaan rakentaa yksi pienvenelaituri.

Lisätietoja
Vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kuten tukimuuri vaatii rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan. Luonnonkivi on perinteinen materiaali rantatukimuurin pintamateriaaliksi. Toimenpidelupaa ei tarvitse hakea yhden 15 neliömetrin suuruisen laiturin rakentamiseen. Laiturin rakentaminen saattaa kuitenkin vaatia ympäristölainsäädännön mukaisen luvan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 5 kohta, vesilaki, ympäristönsuojelulaki
 IV Luku - ERITYISET MÄÄRÄYKSET PIENTALON RAKENTAMISESTA

22§ Helpotukset luvan hakemisesta pientalotontille rakennettaessa

Määräys
Pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen:

1 Asuinpientalon, paitsi jos rakennus on asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu, ja niiden talousrakennusten julkisivujen värin sekä katon värin ja/tai materiaalin muuttaminen;
2 Yhden korkeintaan 10 neliömetrin suuruisen piharakennelman sekä tontin sisäisten aitojen ja tukimuurin rakentaminen;
3 Asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden ra-kentamisen;
4 Yhden korkeintaan 15 neliömetrin suuruisen laiturin rakentaminen tontin rantaan.

Lisätietoja
Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset kuten rakennusoikeus, rakennusjärjestyksen 19 §:n määräykset valokulmasta sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 määräykset paloturvallisuudesta, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten pientalon värityksen muutos, rumentaa ympäristöä, ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia tai ei sopeudu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi.

Tukimuurin korkeus mitataan muurin korkeimmalta sivulta. Rakennusvalvontaviranomainen ohjaa ja neuvoo näiden toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 §, 166 - 168 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 ja 63 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E1, Rakennusten paloturvallisuus, rakennusjärjestys 19 §
 V Luku - RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO

23§ Rakennetun ympäristön kunnossapito

Määräys
Rakennettu ympäristö tulee pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Tämän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen järjestää tarvittaessa tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Mikäli kysymyksessä on kaavassa suojeltu tai muutoin arvokkaaksi arvioitu alue, tulee ennen kaupunkikuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla hyvissä ajoin yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 - 170 §, jätelaki 19 - 21 §, pe-lastustoimiasetus 16 §
 VI Luku - ERITYISET MÄÄRÄYKSET RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

24§ Rakennuspaikalle asetetut vaatimukset

Määräys
Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan sovelias sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n mukaan rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 116 §

25§ Rakennusten koko ja käyttötarkoitus

Määräys
Asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa.

Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi yksikerroksista talousrakennusta.

Muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72, 136 ja 137 §

26§ Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Määräys
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huo-mioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n mukaan asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle.

27§ Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella

Määräys
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Laiturin ja venevajan, milloin venevajan rakentaminen on tarpeellista, saa rakentaa tämän määräyksen estämättä rantaviivalle.

Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 neliömetriä, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 20 metriä.

Ranta-alueelle rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n mukaan rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman naapurin suostumusta rakentaa 5 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, eikä 10 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä. Saman säännöksen mukaan palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 ja 136 §, maankäyttö- ja raken-nusasetus 57 §

28§ Rakennuksen korkeusasema ranta-alueella

Määräys
Rakennettaessa ranta-alueelle tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän ottaa huomioon vedenpinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella.

Päijänteen rannalla alin sallittu lattiataso on NN +80,40 ja Tuomiojärven rannalla NN +95,10.

Lisätietoja
Rakennuksen korkeusasemaa määriteltäessä tulee alueen arvioituun vedenkorkeuteen lisätä rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva lisä.

Veden vaikutuksille arat rakennukset ja rakennelmat on hyvä sijoittaa mahdollisimman riskittömälle korkeudelle. Vähäpätöisempiä rakennelmia voidaan niiden arvon ja vedenkestävyyden perusteella harkinnan mukaan sijoittaa myös alemmaksi.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 116 §, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön opas ”Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista”

29§ Suunnittelutarvealue

Määräys
Koko Jyväskylän kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaan suunnittelutarvealuemääräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen päätöstä rakentamisen erityisten edellytysten olemassaolosta. Erityisten edellytysten täyttymisestä hankitaan kaavoitustoimen lausunto. Ranta-alueet eivät kuulu tässä pykälässä tarkoitetun suunnittelutarvealuekäsitteen piiriin. Suunnittelutarvetta ranta-alueella sääntelee maankäyttö- ja rakennuslain 72 §. Suunnittelutarpeen piirissä olevalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää eräin poikkeuksin alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 72, 137 ja 171 § 2 momentti
 VII Luku - RAKENNUKSEN ELINKAARI

30§ Rakennuksen käyttöikä

Määräys
Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä.

Lisätietoja
Rakennusmateriaalien on hyvä olla kestäviä ja helposti kunnossapidettäviä. Rakennuksen tekninen toimivuus koko käyttöiän ajan varmistetaan kunnossapidon suunnittelulla ja taloteknisen sekä käytön muunneltavuuden huomioon ottamisella rakentamisvaiheessa.

Rakenteiden ja laitteiden korjattavuus ja vaihdettavuus ovat erityisen tärkeitä kuluvissa rakennusosissa ja mikäli rakenteessa käytetään lyhytikäisiä materiaaleja. Tilapäisten rakennusten rakenteiden ja rakennusosien suunnittelussa on syytä miettiä uusiokäyttöä. Rakennustuotteen, jonka vaihtaminen on hankalaa, on hyvä olla mahdollisimman pitkäikäinen.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 1, 12, 131 ja 152 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 50, 55 ja 66 §

31§ Rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön

Määräys
Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivujen jäsentelyn osalta. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kaupunkiku-valtaan sopusuhtainen kokonaisuus.

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.

Lisätietoja
Huolellinen ympäristöolosuhteiden, kuten pienilmaston ja valaistusolosuhteiden selvittäminen ja puuston kartoittaminen ovat perusedellytys rakennuksen onnistuneelle sijoitukselle, suunnittelulle ja rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnille.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 49 §, muinaismuistolaki

32§ Materiaalivalinnat

Määräys
Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden terveellisyydestä, kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa. Koerakentamisessa voidaan kuitenkin rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla käyttää muitakin materiaaleja edellyttäen, että niiden käyttäytymistä seurataan asiantuntijan laatimalla mittaus-, tarkkailu- ja raportointiohjelmalla.

Lisätietoja
On turvallista käyttää luokiteltuja ja ympäristölle haitattomiksi todettuja materiaaleja. Materiaalien valintaan vaikuttavat myös materiaalien kierrätettävyys ja materiaalien elinkaarten aikaiset ympäristövaikutukset, kuten materiaalin valmistukseen kulunut energia. Sisäilmayhdistys ry on ympäristöministeriön toimeksiannosta tehnyt kolmiosaisen selvityksen: ”Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus”. Luokitusta voidaan käyttää rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä laite- ja materiaalivalintojen apuna.

Tavoitteena tulisi olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset. Suositeltava lämmitysmuoto on kaukolämpö aina kun siihen on olemassa kunnallistekninen valmius.

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa varustaa poistoilman lämmöntalteenotolla. Rakennuksen käyttövesijärjestelmän laitteiden on hyvä olla testattuja ja vettä säästäviä. Rakennuksen ilmanvaihto- ja käyttövesijärjestelmän laitteiden, hissien ym. on hyvä olla mahdollisimman meluttomia.

Mikä tahansa julkisivu likaantuu. Julkisivun epätasaista likaantumista voidaan estää suunnittelemalla rakennuksen julkisivu siten, ettei julkisivuun muodostu epäjatkuvuuskohtia, joihin sadevesi valuu keskitetysti.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117, 135 ja 152 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 50 ja 55 §, terveydensuojelulaki

33§ Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen

Määräys
Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen tai historiallinen arvo siitä vähenee. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Kun rakennus on asemakaavassa suojeltu tai määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ei saa muuttaa, tyylin muuttamiseksi katsotaan rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunapuitteiden ja -karmien materiaalin, värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen.

Milloin suojelu koskee rakennuksen sisätiloja, katsotaan tyylin muuttamiseksi sisäkaton, seinien, lattian, listojen, helojen ja valaisinten sekä kiinteiden kalusteiden muuttaminen.

Mitä 31 - 33 §:ssä on säädetty rakennuksen rakentamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Korjausrakentamista suunniteltaessa tulee selvittää rakennuksen rakenteiden mahdollinen saastuneisuus.

Töhryt rakennuksen julkisivuista ja aidoista tulee poistaa niin pian kuin se on teknisesti mahdollista ja olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Lisätietoja
Rakennus vanhenee ja kuluu käytössä. Oikein ajoitettu ja tehty kunnossapito ja korjaus pidentävät rakennuksen ikää.

Rakennuksen korjaamisessa on hyvä käyttää rakennuksen alkuperäisiä ja sen rakentamisajankohdalle tyypillisiä materiaaleja. Tällä varmistetaan myös materiaalien yhteensopivuus. Korjaamisessa on myös syytä ottaa huomioon korjaustavan toimivuus pitkällä aikavälillä. Korjausaineiden valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi niiden kestoikä, huoltotarve, korjattavuus, myrkyttömyys, paloturvallisuus, valmistukseen käytetty energiamäärä ja yhteensopivuus liittyviin rakennusosiin ja -aineisiin.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 118 ja 166 §, rakennussuojelulaki

34§ Rakennuksen tai sen osan purkaminen

Määräys
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää hakijaa toimittamaan selvityksiä rakennuksen ja sen sisätilojen rakennussuojelullisesta arvosta.

Rakennusvalvontaviranomainen voi lupapäätöksessä edellyttää, että ennen purkamistyön käynnistämistä on laadittava purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen sekä paloturvallisuuteen.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n mukaan rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää tapauksesta riippuen joko purkamisluvan hakemista tai purkamisilmoituksen tekemistä. Lain 139 §:n mukaan lupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 55 §:n mukaan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä. Jos kohteen käyttöhistorian perusteella arvioituna maaperään on saattanut johtua ongelmajätettä, on syytä selvittää maaperän pilaantuneisuus.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 127, 139 ja 154 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 55 ja 67 §, rakennussuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, pelastustoimilaki 24 ja 31 §, rakennusjätteistä annettu valtioneuvoston päätös, Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräykset, Jyväskylän kaupungin jätehuolto-opas
 VIII Luku - JULKINEN KAUPUNKITILA

35§ Julkisen kaupunkitilan määritelmä

Määräys
Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty katu-, katuaukio-, tori-, puisto- tai virkistys- tai liikennealueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä.

Lisätietoja
Kaupunkilaisen näkökulmasta julkisten rakennusten tonttien ulkotilat ovat usein luonteeltaan julkisia. Tämän johdosta sekä julkista kaupunkitilaa että julkisten rakennusten tonttien ulkotiloja suunniteltaessa on syytä kiinnittää riittävästi huomiota niiden liittymiseen toisiinsa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 83, 167 §

36§ Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet

Määräys
Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan ja ominaispiirteisiin sopiviksi.

Katua rakennettaessa tulee huolehtia siitä, ettei jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla oleellisesti haittaa liikkumista.

Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä.

Jalkakäytävää kunnostettaessa liikkeiden ja muiden asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelyissä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä liikuntaesteettömyyteen.

Lisätietoja
Kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta on säännöksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa sekä Jyväskylän kaupungin järjestyssäännössä. Lisäksi on otettava huomioon kaupungin järjestyssäännön määräykset mainonnasta yleisellä paikalla ja mainosten poistamisesta.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 - 89 §, 167 § 2 momentti, maankäyttö- ja rakennusasetus 41 - 45, 62 §, laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö, teknisen palvelukeskuksen johtosääntö

37§ Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet

Määräys
Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Jakokaapit ja muut vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, ne voidaan sijoittaa katu- tai muulle yleiselle alueelle. Sijoitettaessa mainos- ja muita vastaavia laitteita julkiseen kaupunkitilaan on soveltuvin osin noudatettava tämän rakennusjärjestyksen 8 §:n määräyksiä.

Merkittävien siltojen ja meluesteiden rakentamissuunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatoimikunnan lausunto.

Lisätietoja
Julkiseen kaupunkitilaan pystytettävien tai sijoitettavien rakennelmien tai laitosten luvanvaraisuus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 126 ja asetuksen 62 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Asetuksessa on luettelo toimenpiteistä, joille lupa on haettava.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toimenpidelupa ei päällekkäisten valvontajärjestelmien välttämiseksi ole kuitenkaan tarpeen, jos toimenpide perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen katusuunnitelmaan.

Haettaessa rakennusvalvontaviranomaisen lupaa julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavalle rakennelmalle on lupahakemuksessa hyvä esittää kaikki kyseisen julkisen kaupunkitilan olemassa olevat ja suunnitellut rakennelmat, rakenteet ja laitteet.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 §

38§ Puistot ja muut vastaavat virkistysalueet

Määräys
Puistoihin ja muille vastaaville virkistysalueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston tai muun vastaavan virkistysalueen luonteeseen. Rakennelmien, laitosten ja rakenteiden tulee olla tarkoitukseensa käyttökelpoisia, turvallisia ja kestäviä.

Lisätietoja
Puistoon tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa siten kuin asemakaava ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 ja 47 § osoittavat. Myynti- ja mainoslaitteiden sijoittamisessa on, sen lisäksi mitä niiden luvanvaraisuudesta on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:ssä, noudatettava Jyväskylän kaupungin järjestyssäännön määräyksiä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 167 § 2 momentti ja 168 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 46, 47 ja 62 § 1 momentti 1 kohta, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö

39§ Julkinen kaupunkitaide ja muistomerkit

Määräys
Julkisen kaupunkitaiteen ja muistomerkkien suunnitelmista on ennen lupapäätöksen tekemistä pyydettävä Jyväskylän Taidemu-seon lausunto.

Lisätietoja
Muistomerkki on pystyttämisen yhteydessä hyvä varustaa kilvellä tai muulla merkinnällä, josta ilmenee muistomerkin pystyttämisen tarkoitus, tekijä ja pystyttämisen vuosiluku.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 4 ja 10 kohta

40§ Julkisen kaupunkitilan rannat ja laiturit

Määräys
Julkiseen kaupunkitilaan sisältyvän rannan luonnollista rantaviivaa ei saa vähäistä enempää muuttaa rantaa täyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jollei asemakaavassa tai katu- tai muun yleisen alueen suunnitelmassa ole näin määrätty tai jollei sille saada rakennusvalvontaviranomaisen ja tarvittaessa ympäristölainsäädännön mukaista lupaa.

Julkisen kaupunkitilan rantaan sijoitettavien laiturien, aallonmurtajien ja muiden vastaavien rakennelmien tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 ja 128 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 5 kohta, vesilaki 2 luku, ympäristönsuojelulaki

41§ Mastojen rakentaminen

Määräys
Mastot ja muut vastaavat pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne tarpeettomasti riko maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille.

Lisätietoja
Telemarkkinalain 8 §:n 4 kohdan mukaan teleyrityksen tulee säännöksessä mainituin edellytyksin vuokrata muille teleyrityksille vapaana olevia antennipaikkoja.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 4 kohta ja 64 §

42§ Julkisen kaupunkitilan valaistus

Määräys
Julkisen kaupunkitilan valaistusjärjestelyissä on noudatettava soveltuvin osin mitä tonttien valaistuksesta on tämän rakennusjärjestyksen 9 §:ssä määrätty.

Lisätietoja
Julkisen kaupunkitilan valaistuksessa tavoitteena on tasapainoinen valomaisema. Jyväskylän kantakaupungin eräille alueille laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma. Mikäli yleinen alue kuuluu tällaisen yleissuunnitelman piiriin, on alueen valaistusjärjestelyissä hyvä pitää lähtökohtana valaistuksen yleissuunnitelmaa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 10 kohta

43§ Tapahtumien järjestäminen

Määräys
Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Tapahtumien järjestämisellä pitää aina olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat.

Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava muun muassa riittävistä pelastusteistä, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ennalta ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen.

Lisätietoja
Meluntorjuntalain nojalla erityisen häiritsevää melua aiheuttavista tilapäisistä tapahtumista ja toimista on tehtävä ilmoitus ympäristölautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa tai tointa. Kokoontumisasioista on säännöksiä kokoontumislaissa (530/1999).

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 54 §, kokoontumislaki, meluntorjuntalaki 13, 14 ja 15 §, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö, Jyväskylän kaupungin ohje tapahtumien järjestämisestä
 IX Luku - TYÖMAAT

44§ Työmaan perustaminen ja hoitaminen

Määräys
Työmaa on, ottamalla erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Työmaa on ympäristöineen pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- eikä omaisuusvahinkoja, liikenne- eikä muita häiriöitä tai kohtuutonta haittaa ympäristölle. Rakennuspaikalla säilytettäväksi tarkoitettu puusto on suojattava asianmukaisesti rakennustyön ajaksi.

Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla. Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita, kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteiden ja muiden aineiden varastointi työmaalla on järjestettävä siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita pääse maaperään.

Lisätietoja
Ympäristösäännösten mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä tai toimista on tehtävä ilmoitus ympäristölautakunnalle. Rakennus- ym. töissä ja toimissa on huolehdittava siitä, että pölyn, savun, hajun ja muiden haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään. Mikäli rakennustöistä saattaa aiheutua terveydellistä haittaa, niistä on ilmoitettava ympäristölautakunnalle.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 83 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa A1, Rakennustyön valvonta ja osa C2 Kosteuden eristämistä koskevat määräykset, meluntorjuntalaki 3, 13, 14 ja 15 § ja 5 luku, terveydensuojelulaki 1 luku ja 51 §, ympäristönsuojelulaki, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö

45§ Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen

Määräys
Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus voi hakemuksesta myöntää oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta.

Käyttöoikeus voidaan perustellusta syystä peruuttaa tai sitä voidaan rajoittaa tai sen ehtoja muuttaa. Käyttöoikeuden hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta Jyväskylän kaupungin teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu.

Viittaus
Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö

46§ Tilapäiset työmaarakennukset

Määräys
Työmaata varten voidaan rakennettavalle tontille taikka siihen vä-littömästi liittyvälle katu- tai muulle yleiselle alueelle, jolle tekninen palvelukeskus on 45 §:n mukaisesti myöntänyt käyttöoikeuden, sijoittaa tarvittavia tilapäisiä työmaarakennuksia.

47§ Katumaan ja muun yleisen alueen kaivulupa

Määräys
Kaupungin hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen on haettava teknisen palvelukeskuksen lupa.

Kaivulupaan liitetään tarvittavat ehdot kaivutyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä. Lisäksi lupaan liitetään ehdot katselmuksen toimittamisesta ennen työn aloittamista ja alueen joutuisasta kuntoon saattamisesta. Kaivualueella sijaitsevista maanalaisista johdoista saa tiedot johtojen omistajilta.

Viittaus
Teknisen lautakunnan/palvelukeskuksen johtosääntö

48§ Työmaataulu

Määräys
Vähintään kaksi kuukautta kestävälle rakennustyömaalle on pystytettävä riittävän ajoissa ennen työn aloittamista työmaataulu tai sijoitettava muu tiedotus, josta ilmenevät työn kohde, työn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen aloittamis- ja valmistumisajankohdat.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:ssä edellytetään, että luvanhakija tiedottaa rakennuslupahakemuksen vireillepanosta sopivalla tavalla rakennuspaikalla. Työmaataulua voidaan käyttää hyväksi tässä tiedottamisessa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 133 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 65 §

49§ Työmaan jätehuolto

Määräys
Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen ja jätehuollon tulee olla suunnitelmallista.

Lisätietoja
Rakennusjätteen haltijan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa rakentaminen siten, että rakennusjätteen talteenotto ja hyödyntäminen järjestetään asianmukaisesti. Työmaan jätehuollosta on säännöksiä jätelaissa ja -asetuksessa sekä Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksissä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 154 §, jätelaki, valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (295/1977), Jyväskylän kaupungin jätehuolto-opas, ympäristönsuojelulaki

50§ Työmaan purkaminen ja siistiminen

Määräys
Rakennustyön jälkeen tilapäiset työmaarakennukset ja työmaa-aidat yms. työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue ympäristöineen siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu yleinen alue on pantava viivytyksettä kuntoon.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 83 §, Jyväskylän kaupungin järjestyssääntö
 X Luku - JÄTEHUOLTO, PUIDEN KUNNON VALVONTA JA POHJAVESIASIAT

51§ Tonttien jätehuolto

Määräys
Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätteiden keräämistä ja lajittelua sekä jätehuollon muuta järjestämistä varten.

Mikäli jätteiden keräysvälineet sijoitetaan tontin pihamaalle, on niiden suojaksi rakennettava jätehuone, -katos tai -aitaus.

Lisätietoja
Tonttien jätehuollosta on jätelain ja -asetuksen lisäksi säännöksiä Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksissä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 157 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 56 §, pelastustoimilaki

52§ Alueelliset jätteiden keräilypisteet

Määräys
Julkiseen kaupunkitilaan voidaan sijoittaa alueellisia jätteiden keräilypisteitä. Keräilypisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan.

Ennen lupapäätöksen tekemistä on suunnitelmasta tarvittaessa pyydettävä kadunpitäjän, ympäristöviraston ja kaavoitustoimiston lausunnot.

53§ Kiinteistön puiden kunnon valvonta

Määräys
Kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistönsä puiden kuntoa. Mikäli puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Mikäli puiden kaatamisesta saattaa aiheutua merkittäviä muutoksia ympäristössä, puiden kaatamisesta on pyydettävä kaupunkikuvatoimikunnan lausunto.

Lisätietoja
Puu, istutukset ja muu kasvillisuus ovat tärkeä osa tonttia ja ympäristöä. Puiden kaatamista tulee välttää. Asemakaava- ja rakennuskieltoalueilla puiden kaataminen edellyttää lupaa, ellei toimenpide ole vaikutuksiltaan vähäinen. Jo yhdenkin puun kaataminen saattaa joillakin alueilla edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää. Ympäristölleen vaarallisen puun saa kuitenkin kaataa ilman lupaa. Puun vaarallisuus on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen myös jälkeenpäin. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarpeen vaatiessa edellyttää korvaavia istutuksia. Epäselvissä tapauksissa kannattaa hyvissä ajoin ottaa yhteyttä luvan myöntävään viranomaiseen, joka on tonttialueilla rakennusvalvontaviranomainen ja muilla alueilla ympäristöviranomainen.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 ja 140 §

54§ Pohjaveden huomioon ottaminen rakentamisessa

Määräys
Rakentamista suunniteltaessa on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tämä tutkimus on liitettävä lupahakemukseen.

Pohjaveden pysyvä alentaminen edellyttää aina asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi pohjaveden alentamisen vaikutukset ympäristön rakenteisiin, kasvillisuuteen ja kunnallistekniikkaan.

Lisätietoja
Pohjaveden suojelusta on säännöksiä ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 49 §

55§ Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla

Määräys
Haettaessa lupaa rakentamiseen tärkeillä pohjavesialueilla on rakennusluvan hakemusasiakirjoihin ja tarvittaessa myös toimenpideluvan hakemusasiakirjoihin liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Edellä mainittua on noudatettava soveltuvin osin haettaessa maisematyönlupaa. Rakennustyöhön ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta ja rakennustyön valvonnasta. Rakentamisessa on muutoinkin kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen.

Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttömaaainesten oltava laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia.

Jätevesiviemärijärjestelmän tiiveydestä on varmistuttava koestamalla viemärit ennen käyttöönottamista.

Lisätietoja
Tärkeillä pohjavesialueilla tarkoitetaan tässä ohjeessa vedenhankinnalle varattuja alueita. Näitä alueita on Seppälänkankaalla ja Keljonkankaalla.

Viittaus
Ympäristönsuojelulaki 8 §

56§ Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa

Määräys
Alueilla, joilla on käytetty rakennusten perustamiseen puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, ei rakentamisella saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjavedenpinnan tasoja eikä estää pohjaveden virtausmahdollisuuksia.

Rakennustyönaikaiset pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaiset muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta.

Lisätietoja
Rakennuksia on perustettu puupaaluille kantakaupungissa ja Lutakossa. Mikäli puupaalut jäävät osaksikaan pohjaveden pinnan yläpuolelle, aiheuttaa se vaurioita paaluille. Jyväskylän kaupungin teknisestä palvelukeskuksesta saa tietoja alueista, joilla on käytetty puupaaluja rakennusten perustamiseen.

57§ Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden sekä maaperän radonin huomioon ottaminen rakentamisessa

Määräys
Mikäli tontin tai ympäröivän alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, tontin maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pilaantuneen alueen puhdistamiseen on haettava lupa Keski-Suomen ympäristökeskukselta.

Jos maaperän puhtautta ei ole pystytty tutkimusten perusteella yksiselitteisesti selvittämään, rakennuslupaviranomainen voi määrätä luvanhakijan varmistamaan rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulla, että maaperässä mahdollisesti olevat haitalliset yhdisteet eivät pääse rakennuksen sisätiloihin.

Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista suunniteltaessa on selvitettävä maaperän soveltuvuus tarkoitettuun käyttöön.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 §, ympäristönsuojelulaki, Säteilyturvakeskus: "Radonturvallisen rakentamisen ohje"

58§ Meluntorjunta rakennuksen ja pihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa

Määräys
Rakennuksen ja pihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ulkoapäin tunkeutuvan melun torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen ja pihamaan enimmäisäänitasojen osalta noudatetaan asiasta erikseen annettuja määräyksiä.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 50 § 2 momentin 5 kohta, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa C1, Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksissa, terveydensuojelulaki 26 §, meluntorjuntalaki ja -asetus, valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/92, naapuruussuhdelaki, työturvallisuuslaki

59§ Maanalainen rakentaminen

Määräys
Maan alle rakennettaessa tulee riittävässä laajuudessa selvittää rakentamisen vaikutukset ympäristöön. Erityisesti on varmistuttava, ettei rakentamisella ole vaikutusta ympäristössä jo olemassa olevien maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden turvallisuuteen. Jos maanalainen tila on tarkoitettu ihmisten pysyvään tai tilapäiseen käyttöön, on henkilöturvallisuuteen ja -terveellisyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lisätietoja
Suunniteltaessa maanalaisen tilan rakentamista on syytä ensin selvittää alueella jo olevat maanpäälliset ja maanalaiset rakenteet ja niistä aiheutuvat rajoitukset. Maanalaista tilaa toteutettaessa on hyvä varmistaa, että rakentamisella ei estetä tai rajoiteta naapureiden rakentamista.

Maanalaista tilaa suunniteltaessa on aina otettava yhteys teknisen palvelukeskuksen tonttiosastoon olemassa olevien maanalaisten tilojen sijaintitietojen tarkistamiseksi. Teknisestä palvelukeskuksesta saa tietoja maaperästä ja pohjavedestä ja keskushallinnon kaavoitustoimistolta maanalaisten tilojen tilavarauksista. Palo- ja pelastustoimen vaatimukset on otettava huomioon jo tilan suunnittelussa. Maanalaisen rakentamisen luvanvaraisuudesta saa tietoja rakennusvalvontavirastosta.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 56, 113, 117 § 2 momentti ja 128 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa B3, Pohjarakennus
 XI Luku ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

60 § Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen

Määräys
Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Jyväskylän kaupungin rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontavirasto.

Rakennusvalvonnan asiantuntijaelimenä toimii kaupunkikuvatoimikunta.

Rakennuslautakunnan, rakennusvalvontaviraston ja kaupunkikuvatoimikunnan tehtävistä määrätään rakennusvalvonnan johtosäännöissä.

Lisätietoja
Rakennussuojelun asiantuntijaviranomaisina toimivat Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 21 ja 124 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 4 §

61 § Rakennusjärjestyksen säännösten valvonta

Määräys
Tämän rakennusjärjestyksen määräysten noudattamista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen ja sen alainen rakennusvalvontavirasto lukuun ottamatta 53 §:n määräysten valvontaa tonttialueiden ulkopuolella. Niiltä osin toimivalta on ympäristöviranomaisella ja sen alaisella ympäristövirastolla.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 182, 183 ja 184 §


62 § Poikkeusten myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä

Määräys
Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksia tämän rakennusjärjestyksen säännöksistä. Poikkeamisen edellytyksistä ja poikkeamismenettelystä on voimassa mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa on asiasta säädetty.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 - 175 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 85 - 90 §

63 § Rakennusjärjestyksen säännösten rikkominen

Määräys
Rakennusjärjestyksen säännösten rikkomisen seurauksista on voimassa, mitä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 185 ja 186 §, rikoslaki 48 luku

64 § Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen

Määräys
Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista.

Tontin haltijan sekä rakennuspaikan omistajan ja haltijan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta.

65 § Rakennusjärjestyksen liitteet

Määräys
Kaupunginvaltuusto voi täydentää rakennusjärjestystä hyväksymällä asia- tai aluekohtaisia liitteitä.

66 § Rakennusjärjestyksen voimaantulo

Määräys
Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 15.10.2000 ja samalla sillä kumotaan Jyväskylän kaupunginvaltuuston tammikuun 21 päivänä 1991 hyväksymä rakennusjärjestys sekä Säynätsalon kunnan-valtuuston 19.12.1990 hyväksymä rakennusjärjestys.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 202 ja 208 § ja maankäyttö- ja rakennusasetus 105 §

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::

© Jyväskylän kaupunki 2002-2024