Jyväskylän nuorisovaltuuston säännöt 2021

Jyväskylän nuorisovaltuuston säännöt

1 § Toiminta-ajatus ja -periaatteet

2 § Nuorisovaltuuston tehtävät

3 § Toimintakausi

4 § Nuorisovaltuutetut

5 § Nuorisovaltuuston kokoukset

6 § Huippukokous

7 § Hallitus

8 § Työryhmät


1 § Toiminta-ajatus ja -periaatteet

Organisaation nimi on Jyväskylän Nuorisovaltuusto. Organisaation kotipaikka ja toiminta-alue on Jyväskylä. Jyväskylän nuorisovaltuusto on 13–20-vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamiskanava, joka edustaa kaikkia Jyväskylän nuoria. Jäsenten tulee joko olla Jyväskylässä kirjoilla tai opiskelemassa. Nuorisovaltuusto on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Nuorisovaltuusto vastaa nuorisolain 8 §:n ja kuntalain 26 §:n mukaisesta sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä. Nuorisovaltuusto on kaupunginhallituksen alainen vaikuttamistoimielin. Kaupunginhallitus nimeää nuorisovaltuuston vuosittain nuorisovaltuuston Huippukokouksen esityksestä.

2 § Nuorisovaltuuston tehtävät

Nuorisovaltuuston tehtävänä on lisätä ja parantaa nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia, huolehtia, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa ja toimia sanansaattajana nuorten ja päättäjien välillä. Nuorisovaltuusto pyrkii kehittämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta sekä edistämään nuorten oloja myös oppilaitoksissa ja nuorisotiloilla.

Nuorisovaltuusto järjestää keskustelutilaisuuksia ja koulutuksia, ottaa kantaa, tekee esityksiä, lausuntoja ja ehdotuksia nuoria koskevissa asioissa. Se myös kannustaa kaikkia nuoria tekemään, vaikuttamaan ja ajattelemaan itse.

Nuorisovaltuusto tekee vuosittain esityksen nuorten omiin hankkeisiin varatun määrärahan jakamisesta, josta päätöksen tekee palvelupäällikkö.

3 § Toimintakausi

Nuorisovaltuuston toimintakausi on yksi vuosi. Toimintakausi vaihtuu vuosittain syksyllä. Nuorisovaltuusto kokoontuu toimintakauden aikana vähintään seitsemän (7) kertaa ja järjestää kaksi (2) huippukokousta vuosittain.

4 § Nuorisovaltuutetut

Nuorisovaltuustoon kuuluu vähintään 20 ja enintään 42 jäsentä, jotka edustavat oppilaita ja opiskelijoita yläkouluista (yksi (1) edustaja jokaisesta yläkoulusta), Jyväskylän Lyseon lukiosta (4), Jyväskylän Schildtin lukiosta (4), Jyväskylän normaalikoulun lukiosta (1), Gradia Jyväskylän ammattiopistoista (6), Jyväskylän palvelualan opistosta (1), ammattiopisto Spesiasta (1) ja kristillisestä opistosta (1). Nuorisovaltuusto varaa paikan enintään kahdeksalle (8) toiminnasta kiinnostuneelle nuorelle, jotka valitaan syksyn Huippukokouksessa. Lisäksi nuorisovaltuusto äänestää keskuudestaan kaksi (2) vanhaa jäsentä uuteen nuorisovaltuustoon.

Vapaita paikkoja jäädessä täyttämättä, nuorisovaltuustoa on mahdollista täydentää huippukokouksen jälkeen istuvan valtuuston päätöksellä.

Nuorisovaltuuston jäseneksi voidaan valita sellainen henkilö, joka täyttää nuorisovaltuuston toimikauden aikana vähintään 13, mutta ei ole valittaessa 20 vuotta vanhempi.

Nuorisovaltuutettu sitoutuu toimikautensa aikana käymään kokouksissa, olemaan aktiivinen ja noudattamaan sääntöjä. Mikäli nuorisovaltuutettu laiminlyö säännöllisesti luottamustointaan, voidaan hänet erottaa nuorisovaltuuston päätöksellä.

Mikäli edustaja luopuu paikastaan kesken kauden, hänen taustatahonsa valitsee uuden edustajan hänen tilalleen. Kesken toimikauden ei valita uutta edustajaa, vaikka edustajan opiskelupaikka vaihtuisi. Esimerkiksi jos kyse on siirtymisestä peruskoulusta toiselle asteelle, hänen tilalleen ei kuitenkaan valita uutta edustajaa.

5 § Nuorisovaltuuston kokoukset

Nuorisovaltuuston kokous on laillinen ja päätäntävaltainen, kun sen ajankohta ja kokouspaikka on ilmoitettu vähintään kahta viikkoa ennen kokousta ja paikalla on vähintään kymmenen (10) nuorisovaltuutettua. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja kutsuu nuorisovaltuuston koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava nuorisovaltuutetuille sähköisesti. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen nuorisovaltuuston kokouksen ilmoittamalla sen ajankohdan ja kokouspaikan nuorisovaltuutetuille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kyseistä ylimääräistä kokousta. Ylimääräinen kokous on tällöin laillinen ja päätäntävaltainen, kun paikalla on vähintään kymmenen (10) nuorisovaltuutettua.

Kokouksissa äänestäminen suoritetaan pääsääntöisesti käsiäänestyksellä. Äänestys suoritetaan kuitenkin suljettuna lippuäänestyksenä, jos yksikin nuorisovaltuutettu niin vaatii. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Henkilövaalien tasatilanteessa tuloksen ratkaisee kuitenkin arpa.

Kokouksille valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjantarkastajien tulee olla tarkkana kokouksen aikana ja vahvistaa pöytäkirja kokouksen jälkeen yhdessä puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Pöytäkirjan tulee olla tarkastettuna allekirjoituksineen viikon kuluessa kokouksesta. Valmiuslain ollessa voimassa, poikkeusolojen alla, tulee pöytäkirjan olla tarkastettuna allekirjoituksineen seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä.

Kokouksiin on tultava ajoissa ja siellä on käyttäydyttävä asiallisesti. Jos valtuutettu ei pääse kokoukseen, on hänen ilmoitettava poissaolostaan henkilökohtaisesti puheenjohtajistolle tai osallisuuskasvatuksen koordinaattorille.

Nuorisovaltuusto voi kokouksessaan antaa päätäntävallan yksittäisessä asiassa hallitukselle tai toimikunnalle.

Nuorisovaltuuston kokoukset ovat avoimia siten, että osallistujilla on läsnäolo-oikeus. Osallistujalle voidaan myöntää myös puheoikeus.

6 § Huippukokous

Nuorisovaltuusto järjestää toimikautensa aikana kaksi (2) Huippukokousta. Syksyn Huippukokouksessa vahvistetaan nuorisovaltuuston tulevan kauden kokoonpano. Keväällä järjestettävässä huippukokouksessa nuorisovaltuusto tekee esityksen hankerahan jaosta.

Syksyn Huippukokous on vanhan nuorisovaltuuston viimeinen kokous. Siinä äänioikeutettuja ovat vanhat nuorisovaltuutetut.

Kevään Huippukokouksessa äänioikeutettuja hankerahan jakamisesta päätettäessä ovat nuorisovaltuuston jäsenet. Nuorisovaltuutettu ei voi osallistua äänestykseen, mikäli äänestys käsittelee oman taustatahon hanketta. Keväällä pidettävässä huippukokouksessa jokaisella paikallaolijalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja kutsuu Huippukokouksen koolle. Kokouskutsu on lähetettävä nuorisovaltuutetuille, nuorisotiloille ja oppilaitoksille vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

7 § Hallitus

Nuorisovaltuustolla on hallitus, jonka ensisijaisena tehtävänä on valmistella asioita nuorisovaltuuston kokouksiin.

Nuorisovaltuusto järjestäytyy toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa ja valitsee itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, varasihteerin, tiedottajan, somevastaavan, lautakuntavastaavan sekä kaksi (2) kouluyhteistyövastaavaa. Nämä henkilöt muodostavat nuorisovaltuuston hallituksen.

Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään (9) jäsentä. Puheenjohtajaksi voi hakea sellainen nuorisovaltuuston edustaja, joka on toiminut vähintään yhden kauden nuorisovaltuustossa. Mikäli kykenevää hakijaa ei ole, tai kykeneviä hakijoita on vain yksi (1), voi puheenjohtajaksi hakea myös ensimmäistä kautta nuorisovaltuustossa toimiva nuorisovaltuutettu. Kaupunkirakennelautakunnan kokouksiin valitaan nuorisovaltuuston edustaja, joka ei ole hallituksen jäsen. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun vähintään viisi hallituksen jäsenistä on paikalla.

Nuorisovaltuusto voi erottaa hallituksen jäsenen, mikäli katsoo tämän laiminlyöneen luottamustointaan. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai hänet erotetaan hallituksesta, nuorisovaltuuston tulee valita kokouksessaan hänen tilalleen uusi henkilö hallitukseen.

Hallituksella on oikeus ottaa kantaa nuorisovaltuuston nimissä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nuorisovaltuutettuja tiedotetaan asiasta ennen kannan julkistamista ja heillä on mahdollisuus kommentoida ja esittää muutoksia kannanottoon.

Hallituksen kokouksissa on kaikilla nuorisovaltuuston jäsenillä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Hallitus voi myöntää kokouksessaan puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille.

Hallitus voi halutessaan ehdottaa valtuustolle, että yksittäiset kokoukset tai kohdat ovat salaisia, jolloin puhe- ja läsnäolo-oikeus on vain hallituksella.

8 § Työryhmät

Nuorisovaltuusto kokoontuu viikko valtuuston kokouksen jälkeen tiistaisin työskentelemään edellisessä kokouksessa päätettyjen asioiden tiimoilta. Valtuustosta valitaan kiinnostuneet valtuutetut hoitamaan tiettyä projektia tarpeen mukaan, jotka muodostavat ryhmän. Ryhmä työskentelee yhdessä niin kauan, kunnes projekti on saatu valmiiksi. Tämän jälkeen ryhmä hajoaa ja seuraavassa työryhmätiistaissa valtuutetut valitaan hoitamaan taas uusia projekteja.

9 § Nuorisovaltuuston edustajana toimiminen

Jokainen nuorisovaltuutettu edustaa omaa mahdollista taustatahoaan, nuorisovaltuustoa ja Jyväskylän kaupunkia. Nuorisovaltuusto voi tarvittaessa äänestää keskuudestaan edustajan tapahtumaan, toimielimeen tai työryhmään. Nuorisovaltuutettu sitoutuu hoitamaan edustustehtävänsä hyvin ja antaumuksella.

Kauden päätteeksi hallitus voi myöntää osallistumistodistuksen, mikäli valtuutettu on toiminut aktiivisesti kauden ajan.

10 § Osallisuuskasvatuksen koordinaattori

Nuorisovaltuuston tukena ja apuna toimii osallisuuskasvatuksen koordinaattori. Hänen tehtävänsä on auttaa nuorisovaltuustoa toimimaan. Tärkeää on kannustaa ja neuvoa, mutta osallisuuskasvatuksen koordinaattori ei ohjaile tai tee nuorisovaltuuston päätöksiä. Osallisuuskasvatuksen koordinaattori vastaa nuorisovaltuuston rahaliikenteestä, nuorisovaltuustoa avoimesti informoiden.

11 § Nuorisovaltuuston viestintä

Nuorisovaltuuston viestintä on avointa ja vuorovaikutukseen ja osallistumiseen kannustavaa. Esityslistat, pöytäkirjat, julkilausumat sekä muut asiakirjat löytyvät nuorisovaltuuston nettisivuilta. Tiedottaja tekee mediatiedotteen ennen ja jälkeen nuorisovaltuuston kokouksen sekä tarpeen vaatiessa.

12 § Sääntöjen muuttaminen

Nuorisovaltuuston säännöt vahvistaa kaupunginhallitus, jolle nuorisovaltuusto voi tehdä esityksen sääntöjen muuttamisesta. Sääntömuutosehdotuksen huippukokoukseen voi tehdä vain nuorisovaltuuston edustaja. Esitykset sääntöjen muuttamisesta on tehtävä siihen hallituksen kokoukseen, joka valmistelee seuraavan Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokouksen, tai huippukokouksessa. Esitys muutoksesta tehdään huippukokouksen päätösten pohjalta Jyväskylän kaupunginhallitukselle, jos sitä kannattaa enemmistö läsnä olevista nuorisovaltuutetuista.

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::