Koskematonta luontoa ei enää juurikaan löydy, maan lähes kaikki kolkat on mitattu ja kartoitettu tarkkaan. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, lähiöissä tai muissa asutuskeskuksissa, mutta silti moni tuntee olevansa vielä luonnon läheisyydessä. Usein metsään, sieniä ja marjoja keräämään, matkataan autolla. Ja jos ei ole rantakoivua, josta voisi tehdä itselleen metsäntuoksuisen saunavihdan, sellaisen saa pakastettuna tavaratalon pakastealtaasta. Asian voi ilmaista näinkin: Jouluna on ihana ihailla luonnosta jouluvaloja.
Maailma on teknistynyt valtavasti sadan vuoden kuluessa. Uudet keksinnöt ovat helpottaneet työtä - ja vapaa-aikaa. Tietokoneohjelmoitavat ompelukonekuviot auttavat kovasti niitä, joilla on peukalo keskellä kämmentä.	Kuinkahan monella bussipysäkillä seisoskelevista on yllään jotain itse tehtyä? Tai kuinkahan monella on kotonaan omin käsin tehty huonekalu tai jokin muu käyttöesine? Itse tekeminen ei ole enää elinehto, vaan siitä on monelle tullut harrastus. Mummot neulovat edelleen lapasia lapsenlapsilleen joululahjaksi, olohuoneeseen suunnitellaan itsetehtyä cd-hyllyä ja moni isä näyttää kesämökillä, kuinka jousipyssy tai ritsa tehdään. Lankoja ei enää kehrätä itse, vaan niitä saa monenvärisinä ja -merkkisinä tavarataloista ja puukin haetaan metritavarana kaupasta. Monessa tapauksessa tulee halvemmaksi ostaa valmis tuote kuin sen raaka-aineet. Mitä muuta vuosituhannen vaihteessa: 1990-luvulla kotitietokoneiden yleistyminen ja internet, digitaalitelevisio