PELLAVA Pellavat nyhdetään maasta juurineen ja kuivatetaan ennen rohkimista. Siemenkodat ja lehdet irrotetaan kasvin varresta rohkalla, nuijalla tai varstalla. Tämän jälkeen varret liotetaan. Varsien erilaiset liotustavat vaikuttavat pellavan väriin: vesiliotus hitaasti virtaavassa vedessä nurmiliotus jossa kaste ja sateet antavat kosteuden hankiliotuksessa pellavat jätetään talveksi lumen alle siniliotuksessa pellavat ladotaan saven, mudan tai mätänevien lehtien kanssa kerroksittain Liotuksessa pellavan puumaiset osat mätänevät - eli ne likoavat irti varsinaisesta pellavakuidusta. Liotuksen jälkeen pellavat kuivatetaan ulkona pellolla ja sen jälkeen joko saunassa tai riihessä. Kuivatun pellavan varret loukutetaan pellavaloukulla, jolloin irtoaa puumainen osa eli päistäreet. Pellavakuidun jälkipuhdistus, lihtaaminen, tapahtuu lihdalla, jolloin irtoaa loput päistäreet, sekalaiset kuidut eli tappurat sekä karkeat kuidut eli rohtimet. Lihdan kannessa oli tylsäreunainen rautakisko ja sen vastineena rungossa rautaleuat. Häkilöinti on viimeinen vaihe ennen kehruuta, jolloin pellava ns. kammataan ja saadaan erotelluksi rohtimista hienot ja pitkäkuituiset aivinat. Aivinat kehrätään sileäksi, kiiltäväksi langaksi kun taas rohtimista saatava lanka on paksumpaa ja karkeampaa. Rohtimesta kehrättiin paksua lankaa työvaatekankaisiin, kun taas valkoisesta, hienosta aivinasta tehtiin arvokkaampia liinavaate- tai paitakankaita. PELLAVAKUITUJEN OMINAISUUKSIA Pellavakuitu on puuvillakuitua kiiltävämpää. Nykyisin kiiltoa voidaan lisätä mekaanisesti. Pellavakuidut imevät hyvin ja nopeasti kosteutta ja esim. tiheä pellavakangas kastuessaan tulee vettäläpäisemättömäksi, koska kuidut turpoavat voimakkaasti. Pellavakuidut ovat jäykkiä ja tämän vuoksi ne eivät ole sitkeitä eli katkeavat sekä rypistyvät helposti. Pellavan murtokuormitus on korkea eli se ei repeä. Pellava johtaa hyvin lämpöä. KÄYTTÖALUE Hyvän lämmönjohtokyvyn ja kosteudenimemiskyvyn vuoksi pellavasta valmistetaan kesä- ja urheilupukimia sekä vuodevaatteita. Kosteudenimemiskyvyn ansiosta pellavasta saadaan erinomaisia pyyhkeitä, paloletkuja, telttoja sekä pressuja. Pellavaa käytetään kauniin ulkonäkönsä puolesta sisustustekstiileissä kuten pöytä- ja lautasliinoissa, huonekalukankaissa, verhoissa ja kangastapeteissa. Perinteisiä pitsejä valmistetaan aivinapellavasta. Purjeissa, suojapeitteissä, suutarinlangoissa, mekaanista kuormitusta vaativissa hihnoissa ja kalaverkoissa käytetään pellavaa, koska se on lujaa. Pellavasta saadaan sitkeää paperia, jota käytetään setelipapereihin. Taiteilijat käyttävät maalaustensa pohjana pellavakangasta. Pellavan siemenistä puristetaan öljyä. KANSANPERINNETTÄ Pellava sana on alunperin luultavasti tarkoittanut nokkosta. Kansa puhuessaan liinasta on tarkoittanut pellavaa. Kun öhkäkässä liinoja loukuttaissa pojat ne lystiään pittää, niin tyttöjen rinnasa saunan puolla rakkaus alkaa ittää. (Leppävirta) Pellavan viljelyn ja valmistuksen yhteydessä vietettiin juhlia, joissa syötiin, juotiin ja saunottiin. Pellavatalkoot olivat nuorison suosiossa ja niihin saavuttiin pitkänkin matkan takaa. Talkoot kestivät yömyöhään. Koska pellavaan kuuluvat eri työstövaiheet ovat raskaita, teki niitä lähinnä nuoriso. Piiat pitivät pellavatalkoita, joihin pojat tulivat loukuttamaan ja tytöt lihtaamaan. Paikkakunnittain vaihdellen työt jakautuivat miesten ja naisten tehtäviin. Kehruuta on yleensä kaikkialla pidetty naisten tehtävänä. Laskiaiseen liittyy uskomuksia pellavasta. Tällöin lakaistiin lattiat useasti ja roskat vietiin kauas, jotta pellava kasvattaisi pitkän varren ja pelto pysyisi puhtaana. Lapsille letitettiin päähän pitkät palmikot kuiduista. Nuoriso mäenlaskussa huusi kotitaloon pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä. Tytöt laskivat mäkeä hiukset hajallaan ja mitä pidemmälle kelkka liukui sitä pitempiä pellavia saatiin. Laskiaisena naiset lopettivat pellavan, hampun ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Jos seuraavana keskiviikkona laski mäkeä, pilasi se pellavan kasvun. Pellavaa saa yleensä maasta. Pellava kerätään noin 90 päivää kylvöstä, kun varren väri muuttuu vihreästä kellertäväksi. Pellavasta on ennen tehty verkkoja ja köysiä. Pellavasta on tehty myös kankaita. Pellavansiemeniä on käytetty ruokiin ja lääkkeisiin, öljymaaleihin ja puun pintakäsittelyyn. Satu pellavasta: Oli kerran verkko ja köysi. He miettivät, mistä heidät oli tehty. He kysyvät naiselta, joka heidät omisti. Nainen sanoi "Teidät on tehty pellavasta". Verkko ja köysi kestävät elämän loppuun asti. Saija