Vanha huopahattu (mieluimmin miesten) ratkotaan, leikataan keskeltä halki, ja puoliskot latistetaan sileiksi.

Pohjiin tarvittavien villahuopapohjallisten mukaan leikataan kirkkaanvärisestä velvetonista tai jostain muusta yksivärisestä, esim. aamutakkikankaasta noin 1,5 cm pohjallisia suuremmat kappaleet, joitten kaareviin sisäreunoihin tulee kolme halkiota (piirros 1).

Tämän jälkeen sivellään maitoliimaa runsaasti n. 1 cm:n leveydeltä villapohjallisten reunoihin, annetaan hetken kuivahtaa, ja käännetään päälliskangas reunojen yli laskostaen mutkakohdissa tiheään, että ulkoreunasta saadaan tasainen (piirros2). Kaikki laskokset leikataan huolellisesti pois, jotta pohja saadaan sileäksi.

Pohjallisen alapuoli sivellään nyt maitoliimalla reunoja myöten ja painetaan kappale huovan päälle piirroksen 3 osoittamalla tavalla ja asetetaan joksikin aikaa painon alle.

Päällisen kaavan mukaan leikataan huovan kapeammasta päästä samansuuruinen osa (piirros 3), jonka jälkeen leikataan pohja jättäen huopa päällisen kiinnityskohdasta vajaan senttimetrin levyiseksi, takaosan näkyessä vain hieman pohjallisen alta (piirros 4).

Päälliskappaleet kirjaillaan halutulla tavalla. Koristeluun voi käyttää kirkasta huopaa, nahkaa tai lankakirjailua. Kuvio sommitellaan päälliselle ja irralliset kappaleet nostetaan yksitellen, sivellään alapuoleltaan maitoliimalla ja painetaan takaisin paikoilleen.

Kun koristelu on valmis, liimataan päälliskappaleet vaalealle huopakankaalle ja leikataan kappaleen reunojen mukaan irti. Tämä vuoriosa tekee päällisen tukevaksi ja estää värjäämisen, mikäli huopa sattuu olemaan tumma.

Nyt merkitään päällisen kiinnitysväli pohjalliseen liidulla (piirros 5) ja liituvälit sekä päällisen sivureunat alapuoleltaan sivellään maitoliimalla (piirros 6).

Kun liima taas on hetken kuivahtanut, painetaan päällinen pohjaosan reunoihin kiinni. Päälliskappaleen nurkkiin voi asettaa nuppineulat, kunnes liima on kokonaan kuivunut (piirros 7).

Kiinnitysvälit rei'itetään nyt nahanrei'ityssaksilla (piirros 8), reikien väli on ½ cm. (Kyseessä olevia saksia saa mm. Askartelukeskuksesta, mutta jos näiden hankkimista pitää kalliina, voi suutari suorittaa tämän työvaiheen).

Reuna ommellaan kiinni pellavaisella pohjanompelulangalla n:o 8 (piirroksent 9 ja 10) takaisinpäin tultaessa pistetään neula rei'istä vuorotellen edellisen langan ylä- ja alapuolelta, jotta ommel tulisi tasainen. Päät solmitaan lujasti pohjapuolelle.

Pohjan alle voi vielä liimata galonin tai nahan, tällöin ei tomu tartu pohjiin ja tossuista tulee kestävät käytössä.

Jos maitoliimaa on työn aikana tipahtanut sopimattomaan paikkaan, voi tahran poistaa puhdistetulla bensiinillä.

Rauni Pystö