Teimme tämän sinulle lämmöllä
- Johdanto -
Kaksi sataa vuotta sitten Euroopassa virisi filantrooppisten aatteiden pohjalta yksityinen yhdistysmuotoinen hyväntekeväisyys. Filantropian aatesisällöksi määritellään vapaaehtoisen rahan, tavaroiden, palvelujen tai aatteiden antamisen vähempiosaisille usein ilman vaatimusta vastapalveluksista. Alusta asti hyväntekeväisyystyössä naiset ovat olleet pääosassa ja se on ollut naisille keino osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan.
Autonomian aikana Suomessa venäläiset vallanpitäjät hyväksyivät yksityisen hyväntekeväisyystyön, koska se tavallaan tuki vallanpitäjien toimia väestön elinolosuhteiden parantamisessa. Pyrkimyksenä oli pitää väestö tyytyväisenä ja lojaaleina alistumaan. Toisaalta hyväntekeväisyysaate sopi myös heräävään kansallisuustietoisuuteen, joka pyrki sivistämään rahvasta ja tyydyttämään sen taloudellisia tarpeita.
1840-luvulta lähtien Suomeen perustettiin Rouvasväenyhdistyksiä, joihin yleensä kuului korkeiden virkamiesten sekä yliopistoväen rouvia ja tyttäriä. Yhdistykset jakoivat köyhille ruokaa, vaatteita tai maksoivat palkkaa työtä vastaan. Köyhät naiset saattoivat tekemällä käsitöitä - esimerkiksi neulomalla sukkia - saada elantonsa perheelleen.
Kautta aikojen naiset on opetettu käsitöiden avulla osoittamaan lämpöä ja hoivaa sekä huolenpitoa. Käsitöillä hoidetaan ihmissuhteita: tekemällä käsitöitä yhdessä sekä antamalla käsitöitä lahjaksi. Ihannenaiseuteen ikään kuin kuuluu käsitöiden tekeminen muille vapaaehtoisesti, ilman erillistä korvausta. Käsitöiden tekeminen yhdessä yhdistää erilaisia yksilöitä ja eri sukupolvia. Lähelle tai kauas lähetetyt hyväntekeväisyyskäsityöt ovat merkki, että joku vielä välittää.
Käsitöihin kuluu paljon aikaa ja sen vuoksi länsimaissa käsintehtyä arvostetaan. Ajasta on aina vaan pulaa ja hyväntekeväisyyskäsitöihin tekijä uhraa omaa aikaansa. Hyväntekeväisyyttä tekevä ja tutkiva järjestö Charities Aid Foundation, joka toimii Britanniassa, on selvittänyt eri valtioiden asukkaiden halukkuuden hyväntekeväisyyteen. Tutkimuksessa oli kolme hyväntekeväisyyden osa-aluetta. Ensimmäinen osa-alue oli ihmisten määrä, jotka osallistuivat hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla rahaa. Toinen oli oman ajan käytön halukkuus hyväntekeväisyyteen, ja kolmantena valmius auttaa tuntemattomia, jotka olivat pulassa. Suomi sijoittui sijalle 45 kuten Ruotsikin. 42 prosenttia suomalaisista ilmoitti antaneensa rahaa ja auttaneensa tuntemattomia. Aikaa hyväntekeväisyyteen oli käyttänyt 28 prosenttia.
Lähteet: