LUMO '04 taiteilijat vasemmalta: Christian Tomaszewski, María Teresa García, Wojciech Prazmowski, Alessandro Bavari, Izabella Gustowska. Kuva: Heidi SaloSanomalehti Keskisuomalainen otsikoi 17.8.2004 ”Ollako vai eikö olla. Jyväskylän taidemuseo miettii olemassaoloaan Alvar Aallon murenevassa talossa”. Sari Toivakan näyttävä artikkeli isoine kuvineen osui ajankohtaan, jolloin lautakuntatasolla tehtiin päätöksiä vuoden 2005 talousarviosta. – Tällä kertaa kulttuuritoimi ja Jyväskylän taidemuseo säästyivät ennakoiduilta leikkauksilta.
Artikkelin otsikko luonnehti osuvasti toimintavuotta: sitä leimasi sisäinen huoli siitä, kuinka rahat riittävät näyttelyihin ja muuhun toimintaan sekä siitä, mitä tapahtuu peruskorjausta kipeästi kaipaavalle Valtiontalolle, jossa taidemuseon toimisto- ja arkistotilat sekä vaihtuvien näyttelyiden tila Suoja, sijaitsevat.
Näyttelytoiminnan pelastivat opetusministeriön ja Museoviraston huomattavat näyttelyavustukset (LUMO ’04, Kohtaamisia taiteessa). Oma vaikutuksensa oli myös siivouksen vähentämisestä johtuneilla pienemmillä siivouskuluilla sekä henkilövaihdoksista ja sijaisjärjestelyistä kertyneillä tilapäisillä palkkasäästöillä.
Vuoden näyttelyohjelma oli monipuolinen. Museon eri kohteissa järjestettiin 20 näyttelyä, joista isoja vaihtuvia näyttelyitä oli kuusi. Näyttelyissä oli esillä kansainvälistä ja kotimaista valokuvataidetta, keskisuomalaista kuvataidetta, taidegrafiikkaa, sarjakuvaa sekä museopedagogisia, taidekasvatuksellisia ja yhteisöllisiä teemoja. Vuoden merkittävin näyttely oli kuudennen kerran järjestetty kansainvälinen valokuvataiteen triennaali LUMO, joka keräsi ennätysyleisön, lähes 9000 kävijää. Vuoden kokonaiskävijämäärä oli noin 29.000 kävijää, mikä lukumääräisesti oli sama kuin vuosi sitten vaikka näyttelyiden määrä oli pienempi.
Ylipäätään luvuilla mitattuna vuosi 2004 oli menestyksellinen: Galleria Harmonian kävijämäärä kasvoi tuhannella, työpaja-asiakkaiden määrä kasvoi 500:lla, opetus- ja opastustilaisuuksien määrä kasvoi sadalla, Grafiikan pajan käyttöpäivien määrä kasvoi 615:lla ja kurssipäivien määrä 29:llä. Työpajojen ja opetustilaisuuksien osalta saamme kiittää kasvuluvuista yhteistyötä, jota on tehty ahkerasti ja tuloksellisesti mm. Kulttuuriaitta-hankkeen sekä taiteilijoiden kanssa.
Vuosi on ollut venymistä, haasteiden voittamista. Tästä erityiskiitoksen ansaitsevat museon koko henkilökunta sekä kaikki yhteistyökumppanit.
Tilanne Valtiontalon suhteen ei ole muuttunut.
Päivimarjut Raippalinna