Tämän lukuvuoden teemana koulumme työskentelyssä oli puutarha, joka Keski-Suomen museossa pidetyssä kevätnäyttelyssämme Puutarhakutsut puhkesi koko komeuteensa. Näkyi väriä ja tekemisen iloa, mutta myös kasvua ja oppimista.Puutarha sopiii hyvin vertauskuvaksi myös sille työlle mitä kuvataidekoulussa teemme: herättelemme ja vaalimme kasvua taidekasvatuksen keinoin. Jokainen oppilas on erilainen ja vaatii omanlaistaan ohjausta ja tukea. Tärkeintä ei ole se, kuinka hyvin oppilas oppii piirtämään, maalaamaan tai rakentelemaan, vaan tärkeintä on tukea oppilasta kasvussa onnelliseksi ihmiseksi, joka osaa myös ilmaista itseään ja nauttia kulttuurista eri muodoissaan elämän yhtenä tärkeänä perustekijänä.
Opintojen päättövaiheessa, noin 18-vuotiaana, oppilailla on muutamien vuosien ajan ollut mahdollista suorittaa koko lukuvuoden työskentelyn vaativa itsenäisesti suoritettava päättötyö, josta kaksi arvioitsijaa antaa oman kirjallisen palautteensa. Prosessi on oppilaille haastava, mutta samalla hieno tilaisuus kokeilla omien siipien kantavuutta monien kuvataidekouluvuosien päätteeksi, omien uravalintojen ollessa juuri edessä.
Päätötyöhön kuuluu varsinaisen teoksen tai teoskokonaisuuden lisäksi portfolio, tehneen oppilaan saamat opetukset työskentelystä auttavat ymmärtämään paremmin itseään muutenkin, kuin taiteen työskentelyprosessin kautta saamiaan opetuksia: "Opin myös sietämään epätäydellisyyttä. Pieni epätäydellisyys antaa enemmän tilaa teokselle ja auttaa myös säilyttämään taiteilijan mielenterveyden." Hyvä muistutus meille jokaiselle. Pieni epätäydellisyys tekee paitsi taiteesta, myös elämästä mielenkiintoisemman.
Klaus Savolainen