Verkostokaupungin seuraava askel häämöttää
Vuosien työ Jyväskylän seudun verkostokaupungin rakentamisessa on luonut hyvän pohjan seuraaville askeleille yhteistyössä. Seudun kunnat ovat lähteneet tiiviin yhteistyön tielle jo vuosia ennen lain velvoitteita ja nyt kunnilla on mahdollisuus olla jälleen uudistajien etujoukoissa.Korpilahden kunta otti ensi askeleen uudistustyössä, kun kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa kuntaliitoksen Jyväskylän kaupungin kanssa vuoden 2009 alusta.
Jyväskylän seudulla käynnistyi jo kymmenen vuotta sitten elinkeinoyhteistyö yhteisen osakeyhtiön kautta. Viitisen vuotta sitten käynnistyi verkostokaupunkiyhteistyö, jossa on käyty järjestelmällisesti läpi kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön eri osa-alueilla. Yhteistyöhön on sitouduttu hyvin. On kuitenkin aika siirtyä toimenpiteissä jälleen eteenpäin, ja siihen velvoittaa myös laki.
”Jyväskylän seudulla on lähdetty vapaaehtoisen yhteistyön tielle jo vuosia sitten. Tiivis verkostokaupunkityö palkitaan nyt runsaalla yhdistymisavustuksella, jos kunnilla vain on valmiuksia ja rohkeutta tehdä päätöksiä”, aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen toteaa.
Verkostokaupunkiyhteistyö on saanut myös tunnustusta useaan kertaan, viimeksi aluekeskusohjelmien arvioinnissa ja seutuviestinnän kyselyssä. Aluekeskusohjelmien arvioinnissa Jyväskylän verkostokaupunki sijoittui tilastotarkastelussa kuudenneksi ja sidosryhmäkyselyssä neljänneksi. Seutuviestinnän kyselyssä kunnanvaltuutetuista ja kuntien ylimmistä viranhaltijoista kaksi kolmasosaa koki seudun julkisuuskuvan hyvänä ja yli puolet oli tyytyväisiä ja jokseenkin tyytyväisiä viestintään.
15 miljoonan euron porkkanaraha
Jyväskylän seudun kuntien yhdistymisavustus voi olla jopa 15 miljoonaa euroa, jos ratkaisuja kuntarakenteen uudistamisesta tehdään nopeasti. Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Muuramen, Korpilahden, Petäjäveden ja Toivakan muodostama yhteinen kunta voisi saada liitostuen vuosina 2008-2009 korotettuna ja lisätukea jokaista mukana olevaa kuntaa kohden.
”Valtio suosii monikuntaliitoksia ja erityisesti nopeita seutuja. Jyväskylän seutu voisi jälleen olla päänavaajana muillekin suurille kaupunkiseuduille. Valtakunnallisesti on tunnustettu, että verkostokaupunkihanke on ollut edelläkävijä palveluiden järjestämiskeskustelussa”, Juutilainen sanoo.
Jyväskylän on joka tapauksessa laadittava yhdessä kuuden muun kunnan kanssa syyskuun alkuun 2007 mennessä suunnitelma siitä, miten parannetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. Lisäksi on käynnistetty yhteensovittamissuunnitelma, jossa tarkastellaan miten Jyväskylän seudun kilpailukyky ja innostava yhteistoiminnan ilmapiiri elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen sekä julkisten toimijoiden välillä turvataan. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut järjestetään uusinta teknologiaa hyödyntäen.
Juutilainen toivoo keskustelun lähtökohdaksi asukkaiden palveluiden järjestämistä järkevällä tavalla. Verkostokaupunkihanke on koko ajan kulkenut toiminnot edellä, ja hallinto seuraa jäljessä. Hyvä esimerkki ovat päivähoitopalvelut, jotka toimivat jo käytännössä yli kuntarajojen, mutta hallinnon järjestämistä jouduttiin pohtimaan uudelleen.
”Rahoitusvastuun ja palvelujen järjestämisvastuun tulee olla samalla organisaatiolla, jolla on myös demokraattinen vastuu. Jos palvelujen järjestämisessä jäädään toimintokohtaisen hallinnon vaiheeseen, otetaan liian suuria riskejä kokonaisuuden näkökulmasta”, Juutilainen sanoo.
Asukas on tärkein
Asukkaan arjen sujuminen on lähtökohtana Jyväskylän seudun kuntien selvitystyössä, jossa pohditaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista yhdeksän kunnan kesken. Projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen painottaa, että tärkeintä on toiminnan joustavuus siitä riippumatta, missä kunnassa asuu.
”Jyväskylän seudun kunnat eivät voi kilpailla keskenään, se olisi resurssien tuhlausta. Meidän pitää rakentaa yhdessä vahva kaupunkiseutu, joka kestää vertailussa muiden kaupunkiseutujen kanssa”, Mäkäräinen sanoo.
”Asukkaan kannalta on tärkeää, että hän löytää asumistoiveitaan vastaavia asumispaikkoja, eikä arkea ja liikkumista tehdä hankalaksi. Yhdyskuntarakenteen pitää tukea ihmisten arkea.”
Mäkäräinen tekee vuoden 2006 loppuun mennessä seudulle esiselvityksen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta. Yhteistyöhön ovat lain velvoittamien seitsemän kunnan lisäksi halunneet liittyä myös Hankasalmi ja Uurainen.
Mäkäräisen mukaan seudun kunnat ovat keskenään kovin erilaisia: Jyväskylän kaupungin maa-alue ja mahdollisuudet kasvuun ovat rajalliset ja monissa ympäristökunnissa taas asutus leviää liiankin hajalleen. Hajautuva yhdyskuntarakenne lisää liikennettä ja vaikeuttaa muun muassa koulukuljetusten järjestämistä.
Jyväskylä on kehittänyt omalta osaltaan maankäytön toteuttamisohjelman, jossa tulevat asuinalueet määritellään kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ohjelma voisi toimia seudullisestikin.
”Kuntarakenteen uudistus luo hyvät edellytykset myös kestävälle yhdyskuntarakenteelle ja sen pitäisi olla verkostokaupungin seuraava askel.”
Kuva 1 (yllä): Päijänteen rannalla sijaitseva Korpilahti laajentaa Jyväskylän kaupungin pinta-alan moninkertaiseksi.
Kuva 2 (alla): ”Kuntarakenteen uudistus luo hyvät edellytykset kestävälle yhdyskuntarakenteelle ja sen pitäisi olla verkostokaupungin seuraava askel”, Mäkäräinen sanoo.
--------
Korpilahti ja Jyväskylä liittyvät yhteen
Jyväskylän seudun kuntaliitokset käynnistyvät Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden liitosneuvotteluilla. Korpilahden kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen marraskuussa ja se toteutuu vuoden 2009 alussa. Yhdistyvät kunnat tarvitsevat vielä yhteisen maarajan, josta neuvotellaan Jyväskylän maalaiskunnan kanssa.
Jyväskylässä ja Korpilahdella on yhteensä noin 90 000 asukasta. Korpilahti tuo kaupungin pinta-alaan moninkertaisen lisäyksen: kaupungin pinta-ala on nyt noin 100 ja Korpilahden noin 600 neliökilometriä. Kuntakeskusten väli on noin 30 kilometriä ja työmatkaliikenne on jo nyt vilkasta.
Korpilahti ja Jyväskylä saavat kuntaliitokseensa valtion yhdistymisavustusta noin 7 miljoonaa euroa, joka suunnataan liitossopimusehdotuksessa kokonaan Korpilahden palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Sopimusluonnoksen mukaan Korpilahti saa aluelautakunnan. Jyväskylään perustetaan maaseutulautakunta, johon tulee enemmistö korpilahtelaisia.
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 2006-02