
Kaupungin viestintä vastaa muun muassa kaupungin www-sivuista, tiedotuslehdestä, mediatiedotteista, esitteistä ja monenlaisesta markkinointiin ja näkyvyyteen liittyvästä oman ison organisaation henkilöstöviestinnän lisäksi.
Tuoreen käyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan kaupungin www-sivuihin oltiin edellisvuosia tyytyväisempiä. Keikumme vuosien kokemuksella maan kuntasivujen kärkikolmikossa. Vuoden 2009 loppuun mennessä uudistamme sivuston ilmettä ja muokkaamme rakennetta ja sisältöä. Tavoitteena on lisätä myös vuorovaikutteisuutta ja sähköisiä palveluja.
Kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2009 kahdeksan kertaa. Tiedotuslehti kertoo kaupungin palveluista ja toiminnasta, suunnitelmista ja päätöksistä. Otamme vastaan asukas- ja kyläyhdistysten uutisia ja teemme jatkossa jokaiseen numeroon jutun jostakin asuinalue/kylätoiminnasta. Lehti ei myy mainos- tai palstatilaa.
Palvelutiedottaminen on yksi keskeisimmistä kaupungin viestintätehtävistä. Neuvonta- ja yhteispalvelupisteet eri puolilla kaupunkia ovat erinomaisia tietopisteitä. Kaupunki järjestää myös asuinalue- ja asiakohtaisia yleisötilaisuuksia.
Palautetta jakelusta: Tiedotuslehden jakelusta kotitalouksiin vastaavat yhteistyössä Jakeluporras Oy ja Itella Oy. Lehti jaetaan myös talouksiin, joilla on ei-mainoksia -merkintä postiluukussa. Jos tiedotuslehti ei tullut kotiin, ilmoita asiasta Jakeluporras Oy:lle p. (014) 3382 480 tai sähköpostilla jakelu@jakeluporras.fi. Tiedotuslehden telinejakelupisteitä on lisätty uuden kunnan alueella, yhteensä niitä on useita kymmeniä. Telineitä on useissa kauppakeskuksissa, automarketeissa, hotelleissa, matkakeskuksessa, kirjastoissa ja yhteispalvelu- ja neuvontapisteissä.
Luettelo jakelutelineistä ja tiedotuslehti osoitteessa www.jyvaskyla.fi/viestinta/lehdet. Palautetta lehdestä viestinta@jkl.fi. Aineistot lehteen jyvaskyla-lehti@medita.fi.
Helinä Mäenpää päätoimittaja, viestintäjohtaja
--------
--------
Kuokkalan Yhteispalvelusta (Polttolinja 9) saa tietoa, esitteitä ja lomakkeita Jyväskylän kaupungin ja valtion virastojen palveluista. Tilassa on myös mm. mahdollisuus käyttää internettiä, kopiokonetta tai faxia, lukea lehtiä.
Vaajakosken Yhteispalvelussa (Konttisentie 8, A-porras 2. krs) voi käyttää internettiä tiedonhakuun, kirjoittamiseen tai vaikkapa pankkiasioiden hoitoon. Asiakaspäätteitä on myös Vaajakosken kirjastolla ja Haapaniemen kioskilla.
Palokan yhteispalvelussa (Olavintie 1) voi käyttää internettiä ja varata videopajan käyttövuoroja. Yhteispalvelupisteeseen voi jättää Palokan terveysasemalle osoitettua postia ja Kelan hakemuksia. Yhteispalvelupisteestä löytyvät myös avoimet työpaikat ja työvoimakoulutusmahdollisuudet sekä sosiaalitoimen palveluja.
Korpilahden yhteispalvelussa (Virastokuja 2) internettiä saa käyttää esimerkiksi hakemuslomakkeiden täyttämiseen. Yhteispalvelupisteeseen voi jättää esim. JVA:n asunnonvuokrahakemukset ja siellä voi maksaa kaikki kaupungin laskut. Yhteispalvelu etsii kaupungin viranhaltijoiden yhteystiedot ja välittää yhteydenottopyynnöt. Rakennustarkastaja on paikalla kello 8.3011.30 välisenä aikana maanantaisin ja torstaisin, kaavoittaja ja ympäristötarkastaja torstaisin.
Korpilahden virastotalolla toimivat Korpilahden sosiaaliasema, vapaa-aikapalvelut, nuorisotoimi ja 4H-yhdistys. Maaseutuasiamiehen tavoittaa tiistaisin ja oikeusavustajan perjantaisin.
--------
Kylätaloja, nuorisoseurantaloja ja muita alueen asukkaiden kokoontumistiloiksi tarkoitettuja taloja on eri puolilla uutta kuntaa. Niissä harjoitellaan näytelmiä, vietetään kyläjuhlia ja järjestetään muun muassa kursseja ja leirejä. Kylätaloa voidaan myös tarjota vuokrattavaksi vaikkapa merkkipäiväjuhlia varten.
Kylätalojen taustalla on suuri määrä vireitä asukas- ja kyläyhdistyksiä.
Uuden Jyväskylän alueelta löytyvät ainakin seuraavat kylien ja asuinalueiden asukkaiden käytössä olevat talot:
Horkan kylätalo
Päiväkunnan kylätalo
Putkilahden koulu
Putkilahden nuorisoseuran talo
Moksin kylätalo
Ylä-Muuratjärven kylätalo
Saakosken Suojakallio
Tikkalan seuraintalo
Kylätalo Villa Cawιn
Kuohun nuorisoseurantalo
Kylätalo Rientola (Vesanka)
Kuikan kylätalo
Liekkilä (Vaajakoski)
Vanerila (Säynätsalo)
--------
Eipä arvannut Vaasan läänin lääninarkkitehti K.V. Reinius 1890-luvulla, millainen kaupunki lopulta hänen suunnittelemaansa kunnallistaloa ympäröisi.
Uusrenessanssi-tyylistä kunnallistaloa (Vapaudenk. 32) rakennettiin vuosina 189699. Kunnallistalosta tuli kaupungintalo, jossa kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Rakennuksessa työskentelevät myös kaupunginjohtaja Markku Andersson ja apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö.
Talossa sijaitsee myös kaupunginkanslia ja kolmessa eri kerroksessa hoidetaan myös mm. lakiasioita ja vaaleja, henkilöstöasioita, taloutta, kehittämistä, kansainvälisiä asioita ja sisäistä tarkastusta.
--------
Jyväskylän terveyskeskukseen kuuluvat
Huhtasuon terveysasema (Nevak. 1)
Keskustan terveysasema (Tapionk. 7)
Kuokkalan terveysasema (Syöttäjänk. 10)
Kyllön terveysasema (Keskussairaalant. 20)
Säynätsalon terveysasema (Parviaisent. 7)
Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluu Korpilahden terveysasema (Korpilahdent. 11)
Palokan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat
Palokan terveysasema (Ritopohjant. 25)
Tikkakosken terveysasema (Kirkkok. 3)
Vaajakosken terveysasema (Väkkärät. 1)
---
Uuden kunnan rajojen sisäpuolella oleva syvin kohta löytyy Rutalahden edustalta niin sanotun Pätiänsaaren ja Isovuoren välistä. Syvyyttä Päijänteessä on tuolla kohtaa 72 metriä.
Koko Suomen sisävesien syvin kohta ja samalla Päijänteen syvin kohta löytyy läheltä uuden Jyväskylän rajaa. Toivakan Ristinselällä niin sanotun Rappukallion edustalla oleva syvänne on 94 metriä syvä.
Keski-Suomen korkeimpiin paikkoihin kuuluva Uutelanmäki on Jyväskylän korkein paikka. Uutelanmäki sijaitsee Korpilahden alueella sijaitsevassa Moksin kylässä, se on 257,80 m merenpinnan yläpuolella.
Uutelanmäelle pääsee parhaiten kartan ja kompassin avulla Moksin kyläkeskustasta, jossa on myös parkkipaikka. Uutelanmäellä on myös taukoriihi, jossa on mukava levähtää vaikkapa eväitä syömään.
Kärkistensalmi sijaitsee Keski-Suomessa, Korpilahden suuralueella 35 kilometriä Jyväskylästä etelään. Salmen poikki kulkee maantie 610, joka yhdistää Päijänteen länsipuolella kulkevan valtatien 9 ja itäpuolella olevan valtatien 4.
Joka neljäs jyväskyläläinen on opiskelija ja noin kolmanneksella väestöstä on korkea-asteen koulutus. Opiskelijoita ja koululaisia on noin 45 000. Erikoisosaamisalueita Jyväskylässä nano-, energia-, hyvinvointi-, informaatio-, paperinvalmistus- ja ympäristöteknologia.
Jyväskylässä on lähes kolmekymmentä maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon (18981976) suunnittelemaa rakennusta, esimerkiksi Säynätsalon kunnantalo ja yliopiston pääkampusalue.
Kaupunki jakautuu neljääntoista suuralueeseen, joita ovat Kantakaupunki, Kypärämäki-Kortepohja, Lohikoski-Seppälänkangas, Huhtasuo, Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi, Keljo, Halssila, Säynätsalo, Tikkakoski-Nyrölä, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä, Kuohu-Vesanka ja Korpilahti.
Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Asukkaita on noin 130 000, mikä on puolet Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Kymmenen kilometrin säteellä keskustasta asuu 110 asukasta. .
Pinta-ala 1171,3 neliökilometriä, josta noin 2/5 on vettä. Kunnan vesipinta-ala on 295 neliökilometriä. Rantaviivaa löytyy 1 500 km.
EU-peltoja kaupungissa on 7 200 hehtaaria ja maataloustukea hakeneita tiloja 270. Kaupungissa asuu reilu tuhat lehmää.
Kaupungin alueella on neljätuhatta kesämökkiä.
Jyväskylä on imagoltaan suurten kaupunkien kolmas.
Jyväskylä on ykkönen kuntien kehittämisaktiivisuudessa, elinkeinoelämäyhteistyössä ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa. (Taloustutkimuksen VIP 2008 tutkimus)
Asuinympäristön viihtyisyys ja lasten kasvuympäristö on Suomen paras.
Jyväskylään 272 kilometrin matka Helsingistä. Lento kestää 35 minuuttia, auto- tai junamatka kolme tuntia.
Ulkomaalaistaustaisia asukkaita noin 3000.
Jyväskylän, Jämsän, Kuhmoisten, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kirjastot ovat Aalto-kirjastoja, joilla on yhteinen tietokanta, asiakasjärjestelmä ja hakutapa. Seutuvarauksen avulla asiakas voi saada käyttöönsä toisen kirjaston aineistoja. Seutuvaraus ja teoksen kuljetus maksaa yhden euron. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kolme kirjastoautoa: Aino kiertää entisen maalaiskunnan alueella, Martti Korpilahdella ja Volmari vanhan
Jyväskylän kaupungin alueella.
Kuva (alla) (Ilkka Pietarinen ) Vaajakoskella sijaitseva Liekkilä on rakennettu vuonna 1918 ja tuli Jyväskylän maalaiskunnan haltuun vuonna 1986. Kannatusyhdistys vuokrasi Liekkilän ja entisöi talon kulttuuritoiminnan käyttöön ja juhlapaikaksi
Kuva (alla) ( Juhana Konttinen ) Kaupungintalo on rakennettu vuosina 189699. Saman korttelin läheisyyteen sijoittuvat myös sosiaali- ja terveys-, sivistys- sekä kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta.

Arja Liinamaa
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 2008-05, ilmestynyt 3.9.2008