Jyväskylä-lehti

Jyväskylä-lehti 1/2016 ilmestynyt 24.2.2016

Lue lehti

Palveluohjaaja tukee, auttaa ja kulkee rinnalla

Vammaispalvelujen palveluohjaus kulkee kehitysvammaisen henkilön elämänpolun rinnalla, tarvittaessa koko elämän, vauvasta vaarin. Ensimmäinen yhteydenotto palveluohjaukseen otetaan usein silloin, kun lapsi tai nuori on saanut kehitysvamma- tai autismidiagnoosin.

Palveluohjaaja on asiakkaan ja perheen oma nimetty työntekijä, johon voi olla aina yhteydessä, asiassa kuin asiassa. Palveluohjaajan työ on kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa. Hänen kanssaan asiakas ja perhe voi selvittää tilannettaan, palveluiden tarvetta sekä tarpeeseen sopivia palveluita.

Palveluohjaajat tapaavat asiakkaita useimmiten kotona, päiväkodissa, koulussa tai esimerkiksi toimintakeskuksessa.
– Tehtävämme on tukea kehitysvammaista tai vammaista lasta tavalliseen lapsena kasvamiseen. Vahvistamme asiakkaan omaa ääntä ja hänen itsemääräämisoikeuttaan, jotta asiakas voisi ottaa elämänsä haltuun, palveluohjaajat Heli Holttinen, Aulikki Pärnänen ja Marjaana Valli sanovat.

Rohkaisua ja asioille mittasuhteita

Kehitysvammaiset ja vammaiset asiakkaat käyttävät samoja peruspalveluita kuin muutkin asiakkaat, vammaispalveluiden palvelut täydentävät. Asiat, joissa palveluohjaaja auttaa ja opastaa, vaihtelevat kunkin asiakkaan ja hänen tilanteensa mukaan. Lapsiperheissä keskiössä ovat lapseen, palveluihin ja omaishoitoon liittyvät kysymykset, sekä tiivis yhteistyö muiden palveluiden kanssa. Kun kyseessä on nuori tai itsenäistä elämää suunnitteleva aikuinen, voidaan hänen kanssaan pohtia tulevaisuutta ja jatkosuunnitelmia.
– Palveluohjaaja on auttanut esimerkiksi asumiseen, koulutukseen ja harrastuksiin liittyvissä asioissa ja ollut mukana asiointikäynneillä. Palveluohjaaja on meille tärkeä, Sara Ristimäki ja Sonja Viinikainen kertovat.
– On tärkeää, että kehitysvammaiset lapset ja nuoret saavat kulkea saman polun – neuvola, päivähoito, koulu ja opiskelu – kuin muutkin lapset ja nuoret, palveluohjaajat miettivät.

Tuija Ijäs

www.jyvaskyla.fi/vammaiset

Waltti-matkakorttia voi nyt tankata netissä

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen Waltti-nettipalvelusta saa nyt myös lisälatauksia, pääsee tarkastelemaan matkakortilla
olevaa arvoa tai kausilipun voimassaoloaikaa sekä tutkimaan kortin käyttö- ja lataushistoriaa. Palvelu löytyy osoitteesta https://nettilataukset.waltti.fi.

Netissä voi ladata kaikkia myynnissä olevia Waltti-lippuja. Ainoana poikkeuksena on 2. asteen opiskelijoiden Kelakoulumatkatukilippu, jota on latauskertojen seurannan vuoksi tankattava asiakaspalvelupisteessä.

Ladattu lipputuote pitää aktivoida auton kortinlukijassa 30 päivän kuluessa latauksesta. Netistä ostetut liput voi tarvittaessa aktivoida matkakortille myös palvelupisteessä.

Kun ensimmäisen Waltti-kortin tilaa nettipalvelusta, säästää muualla perittävän 5 euron korttimaksun. Ennen tilauksen tekemistä on hyvä tutustua palvelun käyttöohjeisiin Waltti-nettipalvelun etusivulla.

Waltti-kortteja myy ja lataa myös Linkki-palvelupiste (Asemakatu 7) sekä Jyväskylän Sokoksen lipunmyynti. Lisäksi kaikissa paikallisliikenteen autoissa (linjat 1–39 ja 42, ei 13M) voi käteisellä rahalla tankata 30 päivän kausilippua sekä arvolippua enintään 50 eurolla.

Kristiina Pentikäinen

Vuoden 2016 Jyväskylän seudun matkailuesite on ilmestynyt!

Mitä kaikkea kotikaupunkisi ympäristökuntineen tarjoaakaan omaan ja vieraidesi vapaa-aikaan? Nouda oma esitteesi Jyväskylä-infon matkailuneuvonnasta osoitteesta Asemakatu 7 tai tilaa se suoraan kotiisi osoitteesta visitjyvaskyla.fi.

visitjyvaskyla.fi

Kuva (Petteri Kivimäki) Sonja Viinikainen (vas.) ja Sara Ristimäki Korpilahden toimintakeskuksessa – taustalla palveluohjaaja Heli Holttinen.

Kuva pieni (Petteri Kivimäki) Vaikka on leski, ei tarvitse kokea yksinäisyyttä. Vanhusten yksinäisyyteen löytyy Jyväskylässä monta lääkettä, tietävät Osallisuutta lähiympäristöstä -hankkeen työntekijä Katja Pynnönen (vas.) sekä Lyyli Vassinen ja Eero Noronen.
» Sivu 10



Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 24.2.2016.