Jyväskylä-lehti

Jyväskylässä asukas­viestintä keskitasoa

Kouluarvosanalla mitattuna kaupungit hoitavat viestintäänsä tyydyttävän seiskan tasolla. Jyväskylässä arvosana oli 7,24. Kyselyn perusteella eri kaupunkien saamat yleisarviot ovat hyvin lähellä toisiaan. Kuntien yhdistymisiä tehneissä kaupungeissa vanhan keskuskaupungin asukkaat ovat hieman tyytyväisempiä kaupungin viestintään kuin muiden alueiden asukkaat.
Muun muassa tällaisia tuloksia saatiin syksyllä 2010 yhdessätoista kaupungissa tehdyssä asukaskyselyssä.
Eniten tietoa tarvitaan terveyspalveluista. Usein käytetään myös kulttuuriin, liikuntaan ja ulkoiluun sekä karttoihin ja liikenteeseen liittyvää tietoa.

Jyväskylässä halutaan tulla kuulluksi

Jyväskyläläiset olivat tyytyväisiä muun muassa kaupungin verkkoviestintään ja kaupungin tiedotuslehteen. Jyväskyläläisten mielestä tieto on hyödyllistä asukkaille ja se on helposti saatavilla. Erityisesti oltiin tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiin esimerkiksi nuorisofoorumin, vanhusneuvoston ja alueellisen kehittämistoiminnan kautta, kertoo kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.

Tyytymättömyyttä aiheuttaa muun muassa se, että asukkaita ei kuunnella eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja huomioida. Viestintä voisi olla myös nykyistä enemmän ennakoivaa. Päätösten perusteluja kaivattiin myös nykyistä enemmän. Valmisteilla olevat asiat ja isot hankkeet kiinnostavat ja niistä halutaan nykyistä enemmän tietoa. Mieluiten jyväskyläläiset haluaisivat tietoa kaupungin omista asukas- ja tiedotuslehdistä sekä tiedotteista, sanomalehdistä ja kaupungin www-sivulta.
Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa valmisteilla olevassa Jyväskylän palvelu- ja organisaatiouudistuksessa. Kuntaliiton ja muiden kaupunkien kanssa pohditaan asukasviestinnän säännöllisiä arviointimuotoja.
– Kiitos kaikille vastaajille. Suora asukaspalaute on hyvin tärkeää oman toiminnan kehittämisessä. Jatkossa paneudumme erityisesti asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen, valmisteilla olevien asioiden ennakoivaan viestintään sekä päätösten perusteluihin, pohtii Mäenpää.

Kuntalaiset samoilla linjoilla eri puolilla Suomea

Tutkittujen kaupunkien asukkaiden mielestä äänestäminen ja valitusmahdollisuus nähdään tärkeimpinä vaikuttamisen keinoina. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä myös yhteydenottoa kaupunkiin sähköisesti tai puhelimella sekä kaupungin järjestämiä asukastilaisuuksia. Sen sijaan asukas- ja käyttäjäpaneelit, internetin keskustelupalstat tai sosiaalinen media eivät enemmistöä vakuuttaneet osallistumisen välineinä.

Kaikkien kaupunkien vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että kaupunkien viestintä on hyödyllistä. Luotettavana sitä pitää 64 prosenttia vastaajista. Tietoa on helposti saatavilla 61 prosentin mielestä ja 58 prosenttia katsoo tiedon olevan selkeää ja ymmärrettävää.

Parantamisen varaa on asukkaiden mielestä erityisesti päätöksentekoon liittyvässä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Eniten lisätietoa kaivataan tulevista hankkeista ja suunnitelmista. Lähes puolet (49%) katsoo, että vaihtoehtoisista ratkaisutavoista ei kerrota riittävästi, ja yli puolet (56%) odottaa enemmän tietoa asukkaiden kuulemisen tai palautteen vaikutuksista. Lähes puolet vastaajista (46%) näkee puutteita myös päätösten perustelemisessa asukkaille.

Kaupungin omat verkkosivut ovat tiedonlähteenä 18 prosentilla vastaajista. Vuorovaikutteisia verkkopalveluja ja –kyselyjä on käyttänyt vasta 2 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat haluavat selvästi vanhempia enemmän tietoa verkon kautta. Tyytymättömyyttä herättää erityisesti se, että verkkosivuilta on vaikea löytää tietoa, esimerkiksi puhelinnumeroita tai muita yhteys­tietoja.

Tutustu Jyväskylän tuloksiin sekä muiden kaupunkien tuloksiin osoitteessa www.jyvaskyla.fi/viestinta


Kuva: Ilkka Pietarinen ja Janne Jämsén




Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 15.12.2010.