Jyväskylä-lehti

Kaavoitus: Jyväskylän kaavoitusohjelman kohteet vuosille 2011–2013

KAAVOITUSOHJELMA 2011–2013 esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa.

Yleiskaavoitus


Maankäytön rakennemalli 20X0
(Rossi)
Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli on seudun seitsemän kunnan yhteinen vastaus siihen, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista edistetään. Vaihtoehdot (Eheytyvä kasvuakseli, Raidebanaani ja Tähtimalli) olivat nähtävillä alkuvuonna 2010. Vaihtoehdoista työstetty valittu malli valmistuu kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa 2010–11.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava
(Rossi)
Kaupunginvaltuusto on 14.12.2009 päättänyt käynnistää Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen. Yleiskaavaprosessi rakentuu paikallisia lähtökohtia ja tarpeita palvelevaksi. Jyväskylän yleiskaavan tavoiteaikatauluna on edetä hyväksymisvaiheeseen loppuvuonna 2013.
Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan yleiskaavassa tarkemmin kolmen eri kehän avulla:
Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä painopisteenä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävien tukeminen ja alue- ja lähikeskusten vahvistaminen.
Laajenevan kaupunkirakenteen kehällä painopistealueita ovat pohjoisten kehäväylien elinkeinovaltainen maankäyttö välillä Sulunperä-Seppälänkangas-Palokka, läntisen ohitustien linjaus ja vaikutus maankäyttöön Majanorosta Taka-Keljon ja Ruokkeen kautta Lintukankaalle sekä Nelostien uudelleenlinjauksen vaikutus maankäyttöön Kanavuoressa sekä Kirrin ja Tikkakosken lentoaseman risteyksen välisellä alueella.
Maaseutuelinkeinojen kehällä Maaseutualueiden maankäyttöselvitys (MASSU) luo painopisteet ja perustelut lähivuosien kyläkaavoitukselle.

Osayleiskaavat
Kauramäki-Eteläkeskus (A)
(Rossi)
Kaavan tavoitteena on rakentaa keskisuomalaiseen mäkimetsämaisemaan sijoittuva joukkoliikennepohjainen asuinalue ja uusi, seudullisesti merkittävä eteläinen asiointikeskus. Samalla tutkitaan Eteläportin tulevaa maankäyttöä. Luonnosvaihe ajoittuu syksyyn 2011.

Raspio-Iloniemi (B)
(Virtanen)
Kaavassa tarkastellaan Korpilahden keskustan laajenemismahdollisuuksia Päijänteen rannoille, 9-tien varren työpaikka-alueita sekä Raspion ja Maatianjärven maaseutumaista miljöötä.
Oravasaaren kyläkaava (C)
(Rajaniemi)
Tavoitteena on maaseutumaisten Oravasaaren ja Ilmopohjan kylien maankäytön selkeyttäminen ja järjesteleminen ns. kyläkaavana. Kaavalla, joka pohjautuu Nelostien linjauksen siirtämiseen uuteen paikkaan, käsitellään samalla oikeusvaikutteisesti rakennuspaikkatarkkuudella suunnittelualueeseen kuuluvien Päijänteen ja Leppäveden järvien rannanosien maankäyttö. Kaava etenee valtuustoon alkuvuodesta 2011.
Korpilahden Saakoski-Saalahti (D)
(Virtanen)
Korpilahden eteläisten kylien yleiskaavoitusta valmistelevat työt Tampereentien suunnan molemmin puolin jatkuvat ­Saakoskella ja Saalahdella.
Kankaan osayleiskaava (E)
(Sandelin, Heinänen)
Kaupungin omistukseen siirtyvän Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa alueen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Alueen suunnittelu käynnistyy yleiskaavatasoisin selvityksin ja vuonna 2011 järjestettävällä arkkitehtikilpailulla.

Asemakaavoitus


ALUEKESKUSTAT
1. Korpilahden keskusta
(Solin, Virtanen)
Vuonna 2008 laaditun keskustasuunnitelman periaatteiden pohjalta asemakaavoitus etenee vaiheittain. Tavoitteena on kaupallisten ja julkisten palveluiden sekä asumisen mahdollisuuksien lisääminen Korpilahden keskustassa.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
2. Vaajakosken keskusta
(Solin, Sievänen)
Vaajakosken keskustan kaavarunkotyö käynnistyy vuonna 2010 käydyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Kilpailun tavoitteena oli lisätä Vaajakosken vetovoimaisuutta täydennysrakentamisen keinoin niin asumisen kuin palvelujen osalta. Alueen asemakaavoitus alkaa kaavarunkovaiheen jälkeen kohteittain.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
3. Säynätsalon keskusta
(Strömberg)
Säynätsalon keskustan kehittäminen käynnistyy vuonna 2011 alueen lähtötietojen kartoituksella ja selvityksillä. Työn pohjana ovat Säynätsalon asukasfoorumin ajatukset vuodelta 2006. Valtakunnalliset merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön ja Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon lähiympäristön kehittäminen vaatii erityisen herkkää kaupunkikuvallista otetta.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
4. Palokan keskusta
(Solin, Pentti)
Palokan keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan liikekeskustan ympäristössä.
Alueen ideointi on käynnistynyt jo kesällä 2009 kansainvälisen IFHP-Summer Schoolin arkkitehtiopiskelijoiden työllä. Esiselvitystyötä on tehty Palokan koulukeskuksen asemakaavan yhteydessä syksyllä 2009.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013

Asuminen
5. Hämeenkadun alue
(Pentti)
Hämeenkadun alueelle vanhan juomatehtaan johtajan talon ympäristöön suunnitellaan laadukasta asuin-, liike- ja toimistorakentamista ympäristön kulttuuriarvot huomioiden. Vuonna 2010 on käyty suunnittelukilpailu ”Sisääntulo Jyväskylään – Hämeenkadun ideakilpailu”, jonka pohjalta asemakaava etenee.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
6. Palokunnanmäki
(Hähkiöniemi)
Vesangantien varrella sijaitseva paloaseman tontti vapautuu asuinrakentamiselle Pelastuslaitoksen toimintojen siirtyessä Ristonmaalle, Sulunperään ja Seppälään. Alueelle suunnitellaan monimuotoista asuinkerrostalorakentamista noin 16 000 k-m2.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
7. Kangas
(Heinänen)
Kaupungin omistukseen siirtyvän Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa alueen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Alueen maankäytönsuunnittelu käynnistyy vuonna 2011 järjestettävällä arkkitehtikilpailulla. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2012
8. Kolikkorinne
(Hähkiöniemi)
Kolikkorinteen päiväkodin tontti Holstissa vapautuu asuinkäyttöön ja alueelle suunnitellaan pienimuotoista asuinrakentamista.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
9. Vaajakoskentie 9
(Strömberg)
Suunnittelualueella sijaitsee vanhoja rakennuksia, joista v. 1920 rakennetulla vanhalla koulurakennuksella on suojeluarvoja. Sijainti Vaajakoskentien varrella mahdollistaa asumista sekä pienimuotoista toimitilarakentamista.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
10. Kuokkalan louhimo
(Sievänen)
Kivilouhimon julkisen rakentamisen alue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, johon tulee rakennusoikeutta yhteensä noin 20 000 k-m2. Asuinrakentaminen täydentää Kuokkalan keskustan rakennetta ja luo tärkeän näkymän Siltakadun päätteeksi.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
11. Väinölänranta
(Strömberg)
Äijälänsalmen rannalla oleva Väinölänranta kuuluu Väinölän kehittämisalueeseen. Aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, joka on merkittävä sisääntulonäkymä Päijänteeltä kaupungin keskustaan.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
12. Karpalokuja
(Heinänen)
Varikon purettavan päiväkodin tontille ja sen ympäristöön suunnitellaan rivitaloalue, joka sopeutuu olevassa olevaan rakentamiseen ja maisemaan.
Tavoiteaikataulu: 2011
13. Mannisenmäki
(Teivaistenaho)
Mannisenmäen aluetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena entisen kuntarajan molemmin puolin. Asemakaava sisältää kerros-, rivi- ja pientaloasumista. Alue on merkittävä täydennysrakentamisalue kaupungin keskustan ja Palokan välissä.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
14. Kauramäki 1/Eteläportin pohjoisosa
(Strömberg)
Eteläportin pohjoisosan asemakaavoitus käynnistyy Eteläväylän ja Kauramäentien risteysalueen ympäristössä asuinkerrostalorakentamisella. Alue muodostuu tulevaisuudessa osaksi Kauramäen asuntoaluetta.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
15. Säynätsalon kouluranta
(Teivaistenaho)
Säynätsalon koulun vanha tontti pääsaaren pohjoisosassa muutetaan asumiskäyttöön. Päijänteen rantaan sijoittuvalle alueelle tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa energiatehokkaita korttelialueita.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
16. Pölkintie
(Hähkiöniemi)
Palokankeskuksen eteläpuolelle Pölkintien varrelle suunnitellaan tiivis kerros- ja rivitalopainotteinen asumisen aluekokonaisuus.
Tavoiteaikataulu: 2011
17. Keskuskeittiön tontti
(Hähkiöniemi)
Mäki-Matin alueella sijaitsevan Keskuskeittiön tontille suunnitellaan ympäristöön sopivaa kaupunkipientalo- tai ­rivitaloasumista.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
18. Tuohimutkanrinne
(Strömberg)
Tuohimutkanrinne on täydennysrakentamisen osayleiskaavan mukainen pieni asumisen kohde Latvatien takana rinteessä. Suunnittelualueelle tulee noin 15-20 uutta pientalotonttia.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
19. Tikanranta I
(Hähkiöniemi)
Monimuotoinen pieni asumisen täydennysrakentamiskohde Pohjanlahden pohjukassa täydentää olemassa olevaa pientalomaista rakennetta.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
20. Korteniityn kortteli 146
(Strömberg)
Korteniityntien varrella sijaitsevan korttelin 146 kaavamääräykset tarkistetaan siten, että alueelle on mahdollista toteuttaa nykyistä asemakaavaa monipuolisempaa asuntotuotantoa.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2012
21. Ruoke
(Pentti)
Ruokkeen alueen asemakaavoitus käynnistyy tauon jälkeen aiemmin laaditun kaavaluonnoksen pohjalta. Kaava tulee mahdollistamaan alueelle uusia omakotitonttia yksityiselle ja kaupungin maalle.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
22. Matinmäki I
(Pentti)
Puuppolan ja Palokan väliin sijoittuva Matinmäen alueen kaavoitus käynnistyy vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitetaan Alvajärven pohjoisosaan Matinmäki I. Alueelle syntyy jo olevan pientaloasutuksen lisäksi uusia omakotitontteja yksityiselle ja kaupungin maalle.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
23. Savulahti I
(Teivaistenaho)
Ruokkeentien ja Tuomiojärven väliselle alueelle Palokassa asemakaavoitetaan uusi pientalovaltainen asuinalue. Savulahti I täydentää Tuomiojärven ympäristön erinomaisia asumisalueita kuten Haukkalanrantaa. Alueen suunnittelussa huomioidaan Tuomiojärven ympäri suunniteltava virkistysreitistö.
Tavoiteaikataulu: 2012
24. Savulahti II
(Teivaistenaho)
Savulahti II:n alue on voimakkaasti kehittyvän pohjoisen Tuomiojärven omaleimainen asuinalue. Tarkoitus on kaavoittaa osin jyrkkään rinnemaastoon kerrostalo- ja pientaloasutusta.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2013
25. Jyskä
(Strömberg)
Vaajakoskentien pohjoispuolisen Jyskän alueen rakennuskanta inventoidaan ja alueen vanhentunut asemakaava ajanmukaistetaan.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2013
26. Kaunisharjun Koskenniska
(Pentti)
Kaunisharjussa Koskenniskan alue suunnitellaan matkailupalveluille, asumiselle ja virkistyskäyttöön. Uudisrakentamiselle osoitetut alueet ovat luonteeltaan olemassa olevaa rakennetta täydentäviä. Alueelle syntyy jo olevan pientaloasutuksen lisäksi uusia omakotitontteja yksityiselle ja kaupungin maalle.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
27.Hupelin uittokämppä
(Strömberg, Räinä)
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen nykyinen liiketoiminnallinen käyttötarkoitus asumiselle ja toimistorakentamiselle. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoista puurakentamista maisemallisesti ja historiallisesti merkittävälle paikalle.
Tavoiteaikataulu: 2012
28. Tunnelinmäki III
(Teivaistenaho)
Tikkakosken Tunnelinmäen asemakaavoitusta jatketaan. Tavoitteena on perinteinen omakotitaloalue Tunnelinmäki I ja II –alueiden eteläpuolelle.
Tavoiteaikataulu: 2011
29. Pajukanta
(Strömberg)
Säynätsalossa Muuratsalon itärannalla sijaitsevan Pajukannan alueen kaavoittaminen on käynnistymässä. Tavoitteena on täydentää Pajukannan keskeisen alueen rakentumista pientaloalueeksi siten, että siinä otetaan huomioon Päijänteen läheisyys, alueen ominaispiirteet, nykyinen asutus ja alueen virkistyskäyttö.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2013
30. Kirkkolahti
(Sassi)
Kirkkolahden rantojen suunnittelussa pyritään mahdollistamaan uudenlainen matala-tiivis asuminen korpilahtelaisittain sekä turvaamaan lahden ympäri kulkeva virkistysalue ja -reitti. Suunnittelualueelle on tulossa omarantaisia tontteja.
Tavoiteaikataulu: 2011
31. Ikolanmäki
(Virtanen)
Ikolanmäen alue on Korpilahden keskustan alueella laajin ja parhaiten säilynyt esimerkki jälleenrakennuskauden taajamarakentamisesta. Alueen rakennuskanta on inventoitu kesällä 2008 ja asemakaava tarkistetaan alueen ominaispiirteet ja suojeluarvot huomioiden.
Tavoiteaikataulu: 2013


TYÖPAIKKA-, YLEISET ALUEET JA MUUT MAANKÄYTTÖALUEET
32. Hannikaisenkatu 11
(Sassi)
Hannikaisenkadun ja Gummeruksenkadun kulmauksen kaavamuutoksessa ajanmukaistetaan ns. lääkäritalon kaavamääräykset ja selvitetään tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Gummeruksenkadun puolelle mahdollistetaan Hallintokorttelissa olevan suojeltavan puutalon siirto.
Tavoiteaikataulu: 2012
33. Kortteli 9
(Sassi)
Valtiontaloa, sen viereistä rakentamatonta tontin kulmaa sekä koko korttelia suunnitellaan vetovoimaisen keskustan kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on keskittää huoltoliikennettä, parantaa korttelin sisäisiä jalankulkureittejä ja mahdollistaa korttelin uudistuminen ja täydennysrakentaminen.
Tavoiteaikataulu: 2011
34. Väinönkatu/Kortteli 47
(Sassi)
Väinönkadun varrella sijaitsevien kortteleiden kaavamuutoksen tavoitteena on turvata suojeluarvoja, mahdollistaa täydennysrakentaminen sekä selkeyttää korttelin sisäisiä toimintoja ja liikennejärjestelyjä yhteisen huoltoväylän toteuttamiseksi.
Tavoiteaikataulu: 2012–2013
35. Lutakon aukio ja toimistokortteli
(Sassi)
Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa yleisen pysäköinnin sijoittaminen aukion alle. Samalla toimistokorttelin pysäköintitalo poistuu mikä parantaa ympäristön kaupunkikuvaa, helpottaa pysäköinnin hallintaa tapahtumien yhteydessä sekä vähentää Lutakon tonttikatujen liikennettä.
Tavoiteaikataulu: 2011
36. Rautpohja
(Puustinen)
Rautpohjan teollisuusalueen asemakaava sisältää myös valtakunnallisesti merkittävän asuinkerrostaloalueen ja siihen liittyvät isännöitsijän rakennukset sekä saunan. Asuintoiminnat erotetaan teollisuustoiminnasta.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
37. Yliopiston suojelukaava
(Puustinen)
Yliopiston kampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jolle laaditaan suojelukaava. Kaavassa ratkaistaan viherympäristö, suojelumääräykset, pysäköinti ja mahdollinen täydennysrakentaminen.
Tavoiteaikataulu: 2011
38. Seppälän keskuskortteli
(Heinänen)
Seppälän keskuskortteliin
(Ahjokatuun, Alasinkatuun, Vasarakatuun ja Seppäläntiehen rajoittuvalle alueelle) tehdään Seppälän osayleiskaavan tavoitteiden mukainen asemakaava, jossa mahdollistetaan alueen kaupallinen kehittyminen.
Tavoiteajankohta: 2011–2012
39. Ainola
(Hähkiöniemi)
Ainolan tanssilavan tontin asemakaava päivitetään suojelumääräysten ja mahdollisen lisärakentamisen osalta. Samalla pohditaan tontin käyttömahdollisuuksia eri näkökulmista.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
40. Laajavuori
(Pentti)
Laajavuoren aluetta kehitetään seudullisesti vetovoimaiseksi matkailun ja ulkoilun keskukseksi alueen luonnonarvot ja virkistyskäyttö turvaten. Alueen luonto- ja maisemaselvitykset ovat valmistuneet.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
41. Keltinmäen päiväkoti
(Heinänen)
Tarkoituksena on kaavoittaa Keltinmäen alueelle uusi päiväkoti. Kaavamuutoksessa tutkitaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja.
Tavoiteaikataulu: 2011
42. Kuokkalan yhtenäiskoulu
(Hähkiöniemi)
Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan yläkoulu yhdistetään Kuokkalan yhtenäiskouluksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan koulurakennusten yhdistäminen uudella rakennuksella muuttamalla korttelialueen rajoja sekä tarkistamalla rakennusoikeutta. Asemakaavan yhteydessä tarkastellaan myös lähiympäristön virkistysalueita ja reittejä.
Tavoiteaikataulu: 2012
43. Varassaari-moottoritie
(Sievänen)
Vaajakoskella Varassaaren asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on varata alueita uudelle moottoritielinjaukselle ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella valitun vaihtoehdon pohjalta, osoittaa vanhoille teollisuusalueille uusi käyttötarkoitus, turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevarauksia ja reitistöjä virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita teollisuudelle, kaupallisille ja julkisille palveluille. Tavoitteena on säilyttää nykyinen asuinrakennuskanta. Kaavatyö on käynnistynyt uudelleen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi aiemmin laaditun kaavan.
Tavoiteaikataulu: 2011–2013
44. Läntinen Palokärki
(Viinikainen)
Läntisen Palokärjen asemakaava-alue on osa valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää logistiikkakeskusta (Innoroad-hanke). Alue rajoittuu lännessä Karhuvuoren osayleiskaavaan, pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan ja idässä Laukaantiehen. Alueeseen kuuluu myös Kaakkovuorentien eteläpuoli käsittäen nykyisten maa-ainesten varastointialueen. Logististen toimintojen lisäksi alueelle sijoittuu myös tuotannollista toimintaa ja niitä palvelevia yrityksiä.
Tavoiteaikataulu: 2011
45. Laukaantien itäpuoli/ Palokangas
(Viinikainen)
Alue on osa Innoroad-hanketta ja sijaitsee Laukaantien itäpuolella rajoittuen pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan, idässä Ankeriasjärveen ja etelässä pohjoisen kehäväylän (Vaajakoski-Palokanorsi) linjaukseen. Asemakaavaa koskevilta osin ratkaistaan myös tulevan kehätien sijainti. Alueelle tulisi sijoittumaan myös yhdistettyjen kuljetusten terminaali­toimintoja.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2013
46. Ysitie/Kanavuori-Ruokosaaren pohjoisosa
(Solin)
Alue sijaitsee Ysitien pohjoispuolella rajoittuen pohjoisessa rakenteilla olevaan terminaalialueeseen ja lännessä ­Kanavuoren asemakaava-alueeseen. Alueelle kaavoitetaan kortteleita työpaikkarakentamiselle ja kaupallisille palveluille.
Tavoiteaikataulu: 2011–2012
47. Sulunperän teollisuusalueen laajennus pohjoiseen
(Solin)
Asemakaavoituksella ratkaistaan teollisuuskortteleiden lisäksi myös Sulunperäntien jatke osana pohjoista kehäväylää (Vaajakoski-Palokanorsi). Asemakaavan taustalle tehdään tarvittavat selvitykset mm. vesihuollon ja hulevesien osalta.
Tavoiteaikataulu: aloitus 2013
48. Huovilan yritysalue
(Virtanen)
Korpilahdelle, Ysitien varrelle asemakaavoitetaan työpaikkatontteja nykyisten ja tulevaisuuden liikenneratkaisujen pohjalta monipuolistamaan alueen työpaikkatonttitarjontaa.
Tavoiteaikataulu: 2012
49. Eteläportin asemakaavahankkeet
(Teivaistenaho)
Asemakaavoitus on käynnistynyt yleiskaavaehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on kehittää Eteläporttia kauppa- ja työpaikka-alueena.
Tavoiteajankohta: 2012–2013

Ranta-asemakaavat
Kaupungin alueella on vireillä kaksi ranta-asemakaavahanketta. MRL:n 74 §:n mukaan maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle sekä niiden kustannuksista.
Kaupunki huolehtii ranta-asemakaavojen käsittelystä ja valvoo niiden sisältövaatimuksia.




Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 15.12.2010.