Jyväskylä-lehti

Kaavoitus: Jyväskylän kaavoituskatsaus 2010: Puu ja Päijänne kiehtovat

Kaupunkisuunnittelu on mahdollisuuksien luomista. Käsittelyn päätösvaiheessa oleva Jyväskylän seudun rakennemalli luo linjat tulevaisuuden maankäytölle.

Kaupunkirakennepalveluiden tärkein strategiateema on ”Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen”. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen toteutuu erityisesti parhaillaan raamivaiheessa olevan yleiskaavan uudistamisen kautta. Yleiskaavan on arvioitu valmistuvan vuonna 2013.
Yleiskaavan ohjaukseen on perustettu yleiskaavatoimikunta, jota vetää kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Aimo Asikainen. Yleiskaavatyötä ja hallitun kasvun edistämistä tukee valtuuston vuosittain hyväksymä maankäytön toteuttamisohjelma KymppiR yhdessä kaupungin aktiivisen maanhankinnan kanssa.
KymppiR-konsepti palkittiin syksyllä Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta -innovaatiokilpailussa, jossa etsittiin ideoita kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Hankkeen kehittämisestä ovat vastanneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi ja kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen.
Strategiateeman tavoitteena on myös aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin. Aluekeskuksista kehittämishankkeita on käynnissä Kortepohjassa ja Huhtasuolla; molempiin on suunnitteilla myös senioriasumista. Vaajakosken keskustan kehittäminen jatkuu juhlakilpailun voittajan, arkkitehti Petri Laaksosen kanssa. Maaseutualueen maankäytön esiselvitys laaditaan vu oden 2011 aikana. Kyläosayleiskaavoja on käynnissä Tikkalassa, Oravasaaressa ja Raspio-Iloniemessä.
Tiivis kaupunkirakenne parantaa autoriippumattomuutta ja vähentää liikennesuoritteita. Tämä edellyttää kuitenkin hyvää ja katkeamatonta kevyen liikenteen verkostoa. Kävelevän kaupungin rungon muodostavat ydinkeskustan kiertävä ”Kehä vihreä” ja suuret järvet kiertävät ”Kehä siniset”, joista Tuomiojärven ja Palokkajärven ympärysraittien suunnittelu on käynnistynyt.

Kilvoittelua


Jyväskylän kärkihankkeiksi ovat muodostumassa strategiassa nimetyt puubrändin luominen ja Päijänteen hyödyntäminen.
Puu on positiivinen, lämmin, ympäristöystävällinen asia, joka on voimakkaasti läsnä Keski-Suomessa. Asuntomessujen 2014 teema ja Kankaan alueen tavoitteet ovat erinomaisia kohteita tulla näkyville. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan edistämistä pitää tehdä kaikilla rintamilla teemalla miksi ei puusta?
Päijänne-fantasia on kauniimpi ilmaisu mainitusta Päijänteen hyödyntämisestä. Päijänne on tullut Jyväskylän sisään ja luonut mahdollisuuksien mielikuvia. Päijänne voisi muodostaa sydämen ainutlaatuiselle järvimaisemalle, jonka ympärillä asutaan, tehdään töitä, virkistäydytään – kestävästi.

Vetovoimaa


Lutakon viimeisen rakentamattoman asuinkorttelin rakentaminen käynnistyy keväällä 2011. Kaupunkirakenteen timantin hionta siirtyy viimeiseen vaiheeseen: satamaan, Lutakon aukiolle ja toimistokortteliin, jossa sijaitsee tanssisali Lutakko. Tämä kokonaisuus yhdistyneenä Paviljongin alueeseen on Päijänne-fantasian kohokohta ja se kuuluisa Jyväskylän käyntikortti. Siksi tähän ympäristöön kannattaa panostaa pitkäjänteisesti. Se on keskusta-aluetta, jossa autot ovat maan alla ja rakennettu ympäristö laadukasta, myös puuta.
Keskustan liikemaailma on positiivisessa muutoksen kierteessä: Sokos, Forum ja Kauppalaispihan ympäristö ovat uusiutuneet upeasti, Kauppakulman suunnitelmat etenevät ja Kilpisenkadun varsi odottaa oikeuden pysäköintitaloratkaisua. Väinönkadun kävelykatusuunnitelma on valmistunut ja Asemakadun muutokset käynnistyvät 2011.
Kaavoituksella ratkaistaan, mitkä kohteet säilytetään ja mitkä voivat mennä uuden alta. Arvokkaat kohteet pyritään säilyttämään. ­Mutta mitkä ovat arvokkaita ja miten arvokkaita? Asemakaava-arkkitehti Leila­ Strömbergin vetämä työryhmä on hahmottanut aihetta ja laatinut säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportin Säilykkeen, jossa on kartoitettu omakotialueita 1920-luvulta 1980-luvulle.

Lähivuosien rakentamista


Jyväskylän asukasluku on kasvanut viime vuosina noin 1600 hengellä vuodessa ja väestöarvio vuodelle 2020 on lähes 142 000 asukasta. Tämän väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaupungin kilpailukyvyn varmistamista kaavoittamalla vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita.
Uusia laajoja omakotialueita kaavoitetaan lähivuosina Mannisenmäkeen, Matinmäkeen ja Tunnelinmäkeen. Väestötavoitteeseen pääseminen edellyttänee myös Valkeamäen asemakaavoituksen käynnistymistä. Nyt Valkeamäen osayleiskaava on hyväksymisvaiheessa. Kerrostalokohteista aluekeskusten lisäksi merkittävimpiä ovat Palokunnanmäki, Hämeenkatu ja Kankaan alue, jonka osayleiskaavatyön yhteydessä käydään arkkitehtuurikilpailu vuonna 2011. Työpaikkatonttien tämänhetkistä heikkoa tarjontaa pyritään parantamaan mm. Eteläportin alueella ja erityisesti pohjoisessa Seppälänkankaan–Palokärjen alueella.
Kaupungin vetovoiman lisääminen on avaintekijä hyvinvointiin, viihtyisään ja kestävään ympäristöön. Kaupunkisuunnittelussa vetovoima merkitsee innovatiivisuutta, pitkäjänteisyyttä, dynaamisuutta, määrätietoista joustavuutta, laaja-alaista näkemystä, energiaratkaisujen, ekologian ja ilmastonmuutoksen sisäistämistä. Tätä kaikkea sovellamme muun muassa puuhun ja Päijänne-fantasiaan.


Kuva (Lentokuva Vallas Oy) Keskustan liikemaailma on positiivisessa muutoksen kierteessä. Jyväskylästä on haluttu rakentaa pyöräilyä ja jalankulkua suosiva kaupunki. Autoille on varattu tilaa maanalaisissa parkkitaloissa.


Ilkka Halinen

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 15.12.2010.