Jyväskylä-lehti

”Mikä ihmeen suunnittelutarveratkaisu?”

Osa 1/2

Viime aikoina on herännyt keskustelua siitä, miten helppoa tai vaikeaa uudessa Jyväskylässä on saada omakotitalon rakennuslupaa asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle.
Asiaan perehdytään tässä kaksiosaisessa jutussa, jossa kuvitteellisten, mutta mahdollisten kysymysten avulla valotetaan laajemminkin rakentamista niin sanotulle suunnittelutarvealueelle.
Jutun jälkimmäinen osa julkaistaan 10.3. ilmestyvässä Jyväskylä-lehdessä.

Kunto Kuntalainen kysyy: ”Haimme rakennuslupaa uutta omakotitaloa varten ja selvisikin, että ennen rakennuslupaa tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, koska ollaan asemakaavoittamattomalla alueella. Meille kerrottiin myös, ettei myönteinen suunnittelu­tarveratkaisu ole itsestään ­selvä. Mistä on kyse?”



Vastaus:
Paikka, johon haette rakennuslupaa, kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiseen suunnittelutarvealueeseen, joka on määritelty kaupungin rakennusjärjestyksessä.
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemäreiden rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Ennen rakennuslupamenettelyä tulee siis saada myönteinen suunnittelutarveratkaisu, jossa on otettu huomioon erityiset rakennusluvan edellytykset. Tämän laajennetun rakennuslupaharkinnan ennen rakennusluvan myöntämistä suorittaa kunnan viranomainen.

Kunto Kuntalainen kysyy: ”Miksi naapuri oli saanut kuitenkin suoraan rakennusluvan kolmisen vuotta sitten?”



Vastaus:
Naapurinne on saanut rakentaa talonsa suoraan rakennusluvalla, koska rakennuspaikka ei kuulunut silloiseen suunnittelutarvealueeseen ja koska rakennusluvan ehdot täyttyivät siksi ilman suunnittelutarveratkaisua.
Lupaharkinta on tapauskohtaista ja pitää sisällään usein laajan perusselvitys- ja valmistelu­työn. Laajennetussa lupaharkin­nassa hakemusta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ottamalla huomioon muun muassa, haittaako aiottu hanke tulevaa maankäyttöä ja kaavoitusta ja aiheuttaako se yhdyskuntarakenteen hajautumista.
Olennainen osa lupaharkintaa on myös sen arviointi, voidaanko lupa myöntää vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaika määrätään päätöksessä, mutta aika ei voi olla kahta vuotta pidempi. Myönteisen ratkaisun tultua rakennuslupaa on haettava suunnittelutarveratkaisun voimassaoloajan puitteissa.

Kunto Kuntalainen kysyy: ”Onko lupaharkintaa kiristetty­ uudessa Jyväskylässä eli olisiko kannattanut hakea suunnittelu­tarveratkaisua ennen kuntien yhdistymistä?”



Vastaus:
Suunnittelutarvehakemuksia oli vuonna 2009 58 kappaletta ja vuonna 2008 53 kappaletta, joista merkittävin osuus kohdistui entisen maalaiskunnan alueelle. Myönteisiä päätöksiä oli vuonna 2009 36 kappaletta ja kielteisiä 22 kappaletta. Vuonna 2008 myönteisiä päätöksiä oli 45 kappaletta ja kielteisiä 8 kappaletta.
Suunnittelutarvealue määriteltiin 1.1.2009 voimaan tulleessa Jyväskylän rakennusjärjestyksessä. Uudessa kunnassa suunnittelutarvealue on laajempi kuin kolmessa edeltäjäkunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuus suorien rakennuslupien myöntämiseen on pienentynyt.
Tarkasteltaessa tilastoja kauemmas taaksepäin esimerkiksi entisen maalaiskunnan osalta voidaan todeta, että suunnittelutarveratkaisujen määrässä tapahtui vuosien 2006-2007 välillä merkittävä lasku, koska kunnassa pystyttiin luovuttamaan asemakaavoitettuja kunnan tontteja rakentajille aiempaa enemmän.
Huomattava on myös, että entisen maalaiskunnan alueella viimeisinä vuosina pääosa myönteisistä suunnittelutarveratkaisupäätöksistä tehtiin osayleiskaavoitetuille alueille.

Kuva Suunnittelutarvealue määriteltiin 1.1.2009 voimaan tulleessa Jyväskylän rakennusjärjestyksessä. Kartassa suunnittelutarvealue on merkitty keltaisella ja asemakaavoitettu alue tummanharmaalla värillä.


Jari Salomaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.1.2010.