Jyväskylä-lehti

Teemana työllisyys: Työttömyyden vähentämisestä on hyötyä kaikille

Jyväskylä-lisä, yhteistyökumppanien työllisyysprojektit ja kaupungin tukityöpaikat luovat mahdollisuuksia

– Aluksi pelotti lähteä töihin, mutta eihän se ollut ollenkaan kamalaa vaan ihanaa, toteaa toimistosihteerinä toista vuotta Keski-Suomen Liikunta ry:llä työskentelevä Eija Hämäläinen.

Hän jäi 1990-luvun laman aikaan työttömäksi työskenneltyään 20 vuotta Telen palveluksessa. Työttömyyskauden jälkeen hän lähti opiskelemaan.
– Opiskelu katkesi, kun sattui tapaturma, jonka seurauksena jouduin neljäksi vuodeksi sairauslomalle. Toivuttuani kävin ATK-kurssin, jolla opin paljon uutta. Syksyllä 2008 sain tämän paikan, Eija Hämäläinen kertoo.
Hänen palkkaustaan helpotti kaupungin maksama Jyväskylä-lisä, joka kattaa osan hänen palkastaan.
Keski-Suomen Liikunta ry:n aluejohtaja Petri Lehtoranta kertoo, että Eijan työpanoksesta on ollut paljon apua.
– Tällä erää töitä on tiedossa kesäkuuhun asti, Eija Hämäläinen kertoo tyytyväisenä.

Kustannukset korvautuvat työmarkkinatuessa

Henkilöstöjohtaja Anssi Niemelä kertoo, että Jyväskylä-lisästä on hyötyä paitsi työntekijälle, myös työnantajalle ja kaupungille.
– Kaupungin lisätukea myönnetään voittoa tuottamattomille, yleishyödyllisille yhdistyksille ja yrityksille, joilla on tarvetta työntekijälle, mutta ei mahdollisuutta ilman tukea palkata tekijää. Ehtona on, että työssä oleva henkilö saa palkkaa vähintään 1100 euroa kuukaudessa, hän kertoo.
Tuen suuruus on 250 euroa kuukaudessa ensimmäisenä vuonna. Nyt on päätetty, että toisen vuoden tuki voi olla 500 €/kk kuuden kuukauden ajan. Tämä kompensoi valtion tuen alennusta toisena vuonna.
Jyväskylä-lisästä kaupungille koituva menoerä kuittaantuu kokonaisuutena. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Kaupungin maksuosuus vaihtelee työllistämistoimenpiteiden määrän mukaan. Kaupungin osuutta vähentää esimerkiksi palkkatukipaikka ja kuntouttavan työtoiminnan paikka.

Telineet pysyvät paikoillaan

Keski-Suomen Liikunnan lisäksi hyviä kokemuksia on esimerkiksi Jyväskylän Voimistelijat ry:llä, joka on saman tuen turvin palkannut kaksi salivahtimestaria.
– Monitoimitalon telinevoimistelusalin kunnossapito kuuluu seuramme vastuulle. Yhdistelmätuella saimme kaksi vahtimestaria pitämään huolta jokapäiväisistä huoltotoimenpiteistä, koska tällaisessa erikoistilassa näitä tehtäviä riittää, kertoo JyVo:n toiminnanjohtaja Kari Kasurinen.

JyVo:lla on myös vakituisena toimistotyöntekijänä henkilö, joka alun alun perin palkattiin yhdistelmätuen avulla. Seuran talouden parantuessa toimistotyön määrä vain lisääntyi, ja kun hyvä työntekijä oli löydetty, hänen työsuhteensa vakinaistettiin kahden tuetun vuoden jälkeen.
Jyväskylä kahdeksas työttömyystilastossa

Jyväskylässä oli marraskuussa, tuoreimman tilaston mukaan, 8 120 työtöntä eli 12,9 prosenttia koko työvoimaan kuuluvasta väestöstä (63 179). Kaupunkiin muuttaa paljon nuoria ihmisiä, mikä näkyy myös tilastoissa. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 1 336.
Jyväskylä sijoittuu työttömyysluvissa suurien kaupunkien joukossa kahdeksanneksi: edellä ovat Espoo (6,3), Helsinki (8,0), Vantaa (8,6), Kuopio (11,6), Turku (12,3), Kouvola (12,4) ja Pori (12,8). Korkeampi työttömyys oli Oulussa (13,0), Tampereella (14,2) ja Lahdessa (15,3).
Keski-Suomessa oli työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä marraskuun lopussa 4,6 % työvoimasta. Suurin osa heistä sai työllistämistukea. Osa oli työvoimakoulutuksessa, työmarkkinatuella työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai vuorotteluvapaa-paikkaan välitettynä.
Suoraan kaupungin palveluksessa muun muassa koulunkäyntiavustajina, kirjastossa, liikuntapalveluissa, vammaispalveluissa ja päivähoidossa työskentelee noin sata pitkäaikaistyötöntä, joiden palkkaukseen saadaan valtiolta palkkatukea.
– Jyväskylä-lisän ja suoran työllistämisen lisäksi kaupunki tukee työllisyyttä yhteistyökumppanien kuten Tekevä-säätiön, Jyväskylän katulähetyksen ja Jyvässeudun työttömien kautta, Anssi Niemelä kertoo.

----------

Kunnon töitä kunnon miehille

– On ollut hienoa nähdä työntekijän innostus, kun hän vuosien työttömyyden jälkeen pääsee tekemään juuri sitä työtä minkä osaa, vaikkapa muurausta tai korjaustyötä, työnjohtaja Timo Nättinen kertoo.
Hän aloitti työnjohtajana työllistämisprojekteissa vuonna 1996 Jyväskylän maalaiskunnan palveluksessa yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. Vuoden 2009 alussa maalaiskunnan ja kaupungin yhdistyttyä projekti siirtyi kaupungille ja tämän vuoden alusta lähtien TE-keskuskin yhdistyi ELY-keskusta, mutta työllistämisprojekteihin näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta.
Uusin projekti, Kunnon työt, alkoi kesäkuun alussa 2009 ja se kestää toukokuun loppuun 2011. Siinä työskentelee enintään kahden vuoden ajan miehiä, jotka ovat olleet ennen työn alkua vähintään 500 päivää työttöminä.
– Työntekijöiden työnantajana on kaupunki, joka saa palkkakuluihin sitä suuremman osan työllistämistukea, mitä pidempään työntekijä on ollut työttömänä työn aloitettuaan. Kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan, hän saa toimeentulotuen sijasta oikeaa palkkaa, josta hän maksaa veroja, Timo Nättinen kertoo.

Kiinteistöistä työt eivät lopu

Kunnon töiden tilaajina ovat Tilapalvelun kautta esimerkiksi koulut, päiväkodit ja palvelutalot.
– Meiltä saa nopeasti palvelua – me emme mieti, kuuluuko joku tehtävä meille vai ei. Työntekijät maalaavat seiniä, tapetoivat ja esimerkiksi auttavat muutoissa ja purettavien talojen tyhjentämisissä, Timo Nättinen kertoo.
– Talvella lakaistaan rappujen edustoja ja hiekoitetaan pihoja. Viime kesänä uusittiin Jääskelän tilan laituri, hän jatkaa.
– Kun työntekijälle tulee kaksi vuotta täyteen, mutta tekijää tarvitaan, ilmoitan Työ- ja elinkeinotoimistoon ja Työvoiman palvelukeskukseen avoimen paikan. Soveltuvien kanssa tehdään sopimus, Nättinen kertoo.
Kunnon töihin ei oteta vain osaavimpia, koska toiminnalla on myös sosiaalinen tarkoitus.
– Mutta mukaan mahtuu ammattitaitoisiakin. Kussakin ryhmässä on hyvä olla sellaisia, jotka voivat opastaa toisia, Nättinen kertoo.
Työllistettyjä on näiden neljäntoista vuoden aikana yli 100. Noin kaksikymmentä heistä on saanut töitä muualta työllistämisjakson jälkeen.

--------

Lähihoitajaksi oppisopimuksella

Aye San Myint tuli Akseli- ja Elina-kotiin melko kaukaa.
– Olen kotoisin Burmasta, kävin lukion ja muutin Thaimaahan. Thaimaassa avioiduin burmalaisen mieheni kanssa ja saimme tyttären. Työskentelin 12 vuotta tehtaissa ja hoidin vanhuksia, hän kertoo.
Aye San Myintin aviopuoliso ja tytär tulivat Suomeen vuonna 2001. Hän itse tuli vuonna 2006.
Aye opiskelee suomen kieltä viidentenä kielenään.
– Äidinkieleni on mon-kieli. Lisäksi puhun burman kieltä, thain kieltä ja vähän englantia, hän kertoo suomeksi.

Suomessa hyvä hoidon taso


Keväällä 2009 Jyväskylän kaupunki aloitti Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maahanmuuttajaosaston kanssa maahanmuuttajille tarkoitetun lähihoitaja-oppisopimuskoulutuksen.
Aye San Myint oli yksi lähihoitajaopintoihin valituista.
Opiskelu koostuu lähijaksoista Jyväskylän ammattiopistossa ja käytännön työstä eri palvelutaloissa.
– Olen työskennellyt Akseli ja Elina -kodissa, Huhtasuon päiväkeskuksessa ja Kangasvuoren päiväkodissa, Aye San Myint kertoo.
– Suomessa arvostetaan vanhuksia mielestäni enemmän kuin Thaimaassa ja hoidon taso on korkeampi, hän jatkaa.
Hän lukee mielellään lehtiä vanhuksille. Hyöty ja ilo ovat molemminpuolisia.
– Jos en ymmärrä sanoja, kysyn heiltä, mitä ne tarkoittavat ja opin samalla kieltä, hän naurahtaa.

Oppisopimuksessa hyvät työllistymisnäkymät

Palveluasumisen palveluyksikön johtaja Kati Kallimo kertoo, että oppisopimuskoulutuksen ajan opiskelijat ovat normaalissa työsuhteessa Jyväskylän kaupunkiin. Työsuhde kestää oppisopimuskoulutuksen ajan eli kolme vuotta, mutta näin he saavat ”jalan oven väliin” jatkotyöllistymistä ajatellen.
Palvelupäällikkö Pirjo Urpi kertoo, että vanhuspalvelut ovat monikulttuuristuneet muutoinkin.
– Paikkoja hakevat ja saavat monet ulkomailta tulleet, jotka ovat Suomessa valmistuneet lähihoitajiksi tai sairaanhoitajiksi, hän kertoo.
Myös Aye San Myint haluaisi tulevaisuudessa tällaisen paikan.
– Pidän vanhusten kanssa työskentelystä. Jyväskylässä on rauhallista, miehellä vakituinen työ, tytär viihtyy koulussa hyvin, hän toteaa.

--------

Mistä apua työn ja työntekijöiden etsimiseen?

• Jyväskylän Työ- ja Elinkeinotoimisto (Vapaudenkatu 58 A), p. 010 19 4149, 010 60 40149. Palvelee työnhakijoita ja työnantajia. Asiointipalvelu ma–pe klo 9.00–15.45. www.mol.fi/toimistot/jyvaskyla
• Työvoiman palvelukeskus TYP
(Cygnaeuksenkatu 8), p. 010 604 1979. Moniammatillista palvelua työnhakijoille, asiakkaaksi aluesosiaalityön tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta.
www.jyvaskyla.fi/sote/tyovoiman_palvelukeskus
• Työvalmennussäätiö Tekevä
(Matarank. 4), p. (014) 333 7000. Työpaikkoja ja valmennusta lukuisissa toimipisteissä. www.tekeva.net
• Jyvässeudun Työttömät ry (Vapaudenk. 4, p. 014 635 230, Cygnaeuksenk. 3, 2. krs, p. 040 821 1987) p. , Jyväskylän työttömien tuki ry (Vapaudenk. 8)
p. (014) 643 767. Auttavat ja työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.
www.jstry.fi/ajankohtaista.html
• Jyväskylän Katulähetys ry (Kankitie 10), p. 020 712 1580, auttaa päihdeongelmaisia arkielämässä ja työllistymisessä.
• Oppisopimuskeskus (Sepänk. 3),
p. 040 341 5111, auttaa oppisopimuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä. Oppisopimuskeskus on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.
www.jao.fi/?deptid=11005
• Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Kevät, Janne Laitinen, projektipäällikkö, 0400 976 751,
viisi työllistävää kumppanihanketta.
www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/kevat
• Nuorten taidetyöpaja (Kyllikink. 1) p. (014) 624 968, työharjoitteluryhmiä kahdesti vuodessa sekä toiminnallisia pienpajoja. www.jyvaskyla.fi/taidepaja

--------

Kuva yllä (Ilkka Pietarinen) Keski-Suomen Liikunta ry:n aluejohtaja Petri Lehtoranta on tyytyväinen Jyväskylä-lisän antamaan mahdollisuuteen palkata yhdistykselle toimistosihteeriksi Eija Hämäläinen (edessä). Työyhteisö panostaa liikunnallisiin viriketuokioihin. Happihyppelyllä mukana vs. aikuisliikunnan kehittäjä Tanja Onatsu.

Kuva alla (Ilkka Pietarinen) Burmasta Suomeen muuttanut Aye San Myint opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi. Hän toivoo, että valmistumisen jälkeen työpaikka löytyisi Jyväskylästä, sillä puolisolla on täällä työpaikka ja tytär viihtyy koulussaan hyvin. Apu lehtien lukemiseen on Akseli ja Elina -kodissa asuvalle Yrjö Siilinille tervetullutta, sillä hänen näkönsä on alkanut heiketä.

Kuva alla (Ilkka Pietarinen) Joonas Kaasalainen (vas.) ja Juha Pynnönen asensivat verhoa nosturin avulla Saarenmaan koulun juhlasaliin.




Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.1.2010.