Jyväskylä-lehti

Korpilahden satamaa kehitetään yhdessä

Kaupunki käyttää tänä vuonna kunnallistekniikan investointeihin 16 850 000 euroa

Korpilahden satama ympäristöineen kokee perusteellisen uudistuksen. Kaupunki investoi satama-alueen kehittämiseen tämän ja seuraavan vuoden aikana noin kaksi miljoonaa euroa. Näistä rahoista tämän vuoden kunnallistekniikan investointiohjelmassa käytetään 750 000 euroa. Rahat saadaan kuntien yhdistymisavustuksesta.
Tulevana kesänä Satamaan rakennetaan korttelileikkipuisto, matonpesupaikka, polttoainejakelulaituri sekä aallonvaimenninlaituri, johon tulevat uudet vierasvenepaikat.
Myöhemmin alueella uudistetaan tai rakennetaan vielä markkinatorin ja satamarakennuksen ympäristö, valaistus, istutukset, pysäköintialueet sekä satamapuisto. Muutokset ovat osa laajempaa Korpilahden keskustan kehittämissuunnitelmaa.

Monia toimijoita mukana

Satama-alueen maat ja rakennukset omistaa kaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan ole ainoa, joka investoi alueelle. Satamakapteeni Oy, yrittäjinä Erja ja Aarno Rosala, investoi noin 700 000 euroa uuteen Satamakapteeni-rakennukseen. Rakennukseen tulevat uudet kahvila- ja ravintolatilat sekä palvelut vierasveneilijöille. Kaupungin omistama huonokuntoinen satamarakennus purettiin uuden alta pois viime syksynä.
Kaupunki ja Satamakapteeni Oy ovat tehneet 30 vuotta voimassa olevat sopimukset vierassatamapalveluiden järjestämisestä ja Satamakapteenin toimintaansa tarvitseman määräalan vuokraamisesta yhtiölle.
Korpilahden satama-alueella toimii lukuisa joukko yhdistyksiä ja yhteisöjä, esimerkiksi Korpilahden teatteri. Eräs merkittävä toimija on Korpilahden Satama Oy, jonka osakkaina on laaja joukko korpilahtelaisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Satama Oy:n Makasiini-hanke pyrkii parantamaan yritysten ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia satamassa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Marja Komppa.
Sataman vanhat rakennukset ovat suojeltuja rakennuksia, joiden kohtaloa seurataan tarkasti. Esimerkiksi Kaisla-rakennus on suosittu käsityö- ja galleriatila, mutta sen ongelmana on ympärivuotinen ylläpito ja kunnossapito.
Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen kertoo, että yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita ostamaan Kaislan matkailuyrityskäyttöön. Rusasen mukaan rakennus olisikin perusteltua myydä, jos se siten saataisiin ympärivuotiseen käyttöön.

Lähes 17 miljoonaa kunnallistekniikkaan

Kaupunki käyttää tänä vuonna kunnallistekniikan investointeihin yhteensä 16 850 000 euroa. Investointiohjelman mukaan summasta käytetään katupalveluihin 12 150 000 euroa, viherpalveluihin 1 770 000 euroa ja satamapalveluihin 2 930 000 euroa.
Katupalveluiden suurimmat erät kohdistuvat katujen saneerauksiin ja uusiin asuinalueisiin. Siltojen peruskorjaukseen on varattu 300 000 euroa. Ensisijaisesti saneerattava kohde on Halssilan alikulkukäytävä Vaajakoskentiellä. Pientalotontteja on varauduttu rakentamaan Pysäkkivuoreen, Kaunisharjuun, Kanavuoreen, Savonmäkeen, Terttumäkeen ja Tunnelimäkeen.
Viherpalveluissa varaudutaan muun muassa Harjulle johtavien kivisten Neron portaiden kunnostamiseen ja uusien korttelileikkipuistojen rakentamiseen.
Mäki-Matin perhepuiston saneerausta jatketaan. Vanhoja korttelileikkipuistoja saneerataan ja Pupuhuhdan toimintapuistonkin saneeraus käynnistetään.
Satamapalveluiden määrärahoista kaksi miljoonaa euroa käytetään Lutakon sataman ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Harakkasaareen varaudutaan rakentamaan talvisäilytyspaikkoja, jotka korvaavat jo käytöstä poistetun Pekonniemen alueen paikat.
Investointeihin liittyviä tuloja saadaan yhteensä 2 350 000 euroa. Näistä käyttötaloustulot, ­
2 225 000 euroa, kertyvät kaupungin saamista maankäyttösopimuskorvauksista. Investointitulona valtiolta saadaan avustusta Lutakon sataman rakentamiseen 125 000 euroa.


Kuva (Hannu Vallas/Lentokuva Vallas Oy) Satama on kesäisen Korpilahden sydän. Sen kehittämiseen kohdistuukin runsaasti odotuksia.


Jari Salomaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.1.2010.