Jyväskylä-lehti

Hallintokortteli ideavaiheessa

Kaupungin hallintokortteli näyttää 2020-luvulla aivan toiselta kuin nyt, mikäli Alvar Aallon suunnitelman kehitystyö saatetaan päätökseen.
Hallintokorttelin katseenkiinnittäjänä toimisi silloin vastapäisen kaupunginkirkon tornin korkeuteen nouseva, kaupungintalon vieressä sijaitseva valtuustotorni. Kaupungintalon ja Rakentajantalon välinen tila olisi rakennettu täyteen ja korttelin sisäpihalla polveilisivat leveät kiviset portaikot ja tasanteet.
– Aalto piti valtuustotornia demokratian symbolina. Valtuutetut edustavat asukkaita ja heille kuuluu korkein päätösvalta, myös rakennus saa ilmentää tätä, kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen valaisee.
Aallon suunnitelman pohjalta työtä viime vuonna jatkanut akateemikko Juha Leiviskä on suunnitellut valtuustotornin Aallon suunnitelman mukaisesti, mutta sijoittanut siihen toimintoja kolmeen kerrokseen, valtuuston lisäksi myös kaupunginhallituksen tilat.
– Muilta osin uudisrakentaminen on selkeästi Leiviskän suunnitelmaa, Halinen kertoo.

Ikuisia rakennuksia yhteisellä tahtotilalla

Rakennussuunnitelman toteuttamisesta on kaupungin juhlapäätös vuodelta 1987. Suunnitelmien tekijänoikeudet on Alvar Aalto -säätiön hallituksella, joka on edellyttänyt, että kaupunkikorttelin jatkosuunnitelman tekijä on akateemikko Juha Leiviskä.
Ilkka Halinen korostaa Alvar Aallon strategista merkitystä kaupungille ja tärkeiden rakennusten ikuista luonnetta.
– Kaupungissa on 30 Alvar Aallon rakennusta, on siis syytä vahvistaa profiiliamme Aallon kaupunkina. Hallintokorttelirakennuksia ei pidä verrata tavallisiin rakennuksiin, jotka ajatellaan uusittaviksi tietyin välein. Tästä tulisi ikuinen rakennusten kokonaisuus, kuten kaupungintalo tai kirkotkin, Ilkka Halinen luonnehtii.
Tämän vuoden aikana suunnitellaan, millaisia toimintoja hallintokortteliin lopulta sijoittuisi.
– Selvitetään, mitkä ovat sellaisia kaupungin palveluja, jotka on hyvä saada keskitetysti yhdestä paikasta, kuten Rakentajantalo nyt jo toimii, Ilkka Halinen kertoo.
Selvityksen alla on myös yksityisten toimintojen osuus korttelissa. Se voisi olla ravintolatoimintaa, mutta myös muuta toimintaa, joka tuo sinne elämää ilta-ajaksi. Myös rahoitusvaihtoehtoja pohditaan.
Kun ideointivaihe päättyy ja tilaohjelma valmistuu, voidaan mahdollisesti ensi vuoden aikana ryhtyä tekemään hankesuunnitelmaa. Kunnallinen päätös voidaan saada vasta näiden pohjalta.
– Päätösvaiheessa muodostetaan suunnitelmien pohjalta realismia. Silloin nähdään, löytyykö tahtotila ja päästäänkö ajatuksissa irti tämänhetkisestä taloustilanteesta, Halinen sanoo.


Kuva Akateemikko Juha Leiviskä on suunnitellut hallintokorttelin uudistuksen Alvar Aallon kesken jääneen suunnitelman pohjalta.


Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.1.2010.