Jyväskylä-lehti

Julkiset tilat terveiksi

Kaupungin julkisten rakennusten sisäilmaa seurataan tarkasti

Kaupungin julkisten rakennusten vaikeimpia sisäilmasto-ongelmia on selvitetty 1990-luvulta lähtien sisäilmaryhmän avulla.
Ryhmään ovat kuuluneet Jyväskylän Tilapalvelun ja Jyväskylän seudun työterveyden edustajat, toimialueen työsuojeluvaltuutettu ja terveystarkastaja ympäristöosastolta. Kuntien yhdistymisen jälkeen mukaan tulivat edustajat Korpilahden ja entisen maalaiskunnan alueilta.
– Kohteessa ovat aina mukana myös kiinteistön edustajat, kiinteistönhoitaja ja siivoustöistä vastaava henkilö sekä tutkimus- ja suunnittelutehtävistä vastaavat ulkopuoliset asiantuntijat, kertoo kiinteistöpäällikkö Olli Salmela Tilapalvelusta.

Kuunnellaan ja tutkitaan


Ensimmäinen vaihe sisäilmaongelmia selvitettäessä on ennakkotietojen keruu.
– Kun asiakas ottaa yhteyttä Tilapalveluun esimerkiksi kiinteistömanagerin kautta, hänelle lähetetään sisäilmasto-ongelmien ilmoituslomake täytettäväksi, Olli Salmela sanoo.
Lomakkeen liitetiedoissa kerrotaan toimenpiteistä hyvän sisäilmaston turvaamiseksi, kuten kiinteistön oikeasta käytöstä, pölyttömästä sisustuksesta, siivottavuudesta, oikeista lämpötiloista sekä ilmanvaihdon toiminnasta.
Jos asiakkaan kokemat ongelmat eivät ole hoidettavissa huolto- ja korjaustöiden avulla, Tilapalvelun kutsuma tarkastusryhmä lähtee kohteeseen tutustumiskäynnille.
– Lähdemme yhdessä terveystarkastajan, lääkärin tai terveydenhoitajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa, Olli Salmela sanoo.
Tarkastusryhmä päättää välittömästi tarvittavista tutkimus- ja korjaustöistä ja niiden aikataulusta. Asiantuntijayrityksiltä tilataan tarvittaessa ilmanäytteitä, materiaalinäytteitä ja hiilidioksidi- ja pölymittauksia.
Lähes aina tarkastetaan myös ilmanvaihdon toiminta, siivoustyön laatu sekä vesi- ja viemärilaitteiden kunto. Läheskään kaikki sisäilmasto-ongelmat eivät johdu homeesta. Tulokset selviävät Olli Salmelan mukaan yleensä 1-3 kuukauden kuluessa.
Tänä keväänä uuden kunnan julkisten rakennusten käyttäjät saavat vastatakseen ns. Örebro-kyselyn.
– Sen avulla kartoitetaan sisäilmaoireiden yleisyyttä ja mahdollisten rakennusvaurioiden laajuutta. Kaupungin julkisille rakennuksille tällainen Örebro-kysely on aiemmin tehty vuosina 2001 ja 2005, kiinteistöpäällikkö Olli Salmela kertoo.

Rakennuksiin investoidaan


Uuden Jyväskylän julkisiin rakennusinvestointeihin on tälle vuodelle osoitettu yli 40 miljoonaa euroa. Vaalikauden ajalle on kaupungin budjettiin esitetty uudis- ja korjaushankkeisiin yli 200 miljoonaa euroa.
Vanhojen kiinteistöjen tasearvo on 270 miljoonaa euroa, joten panostus on todella huomattava.
– Toivottavasti siihen pystytään. Potti on selvästi suurempi kuin aiemmin ja tulee varmasti tarpeeseen. Jokainen suurempi uudis-tai peruskorjaushanke kestää vähintään vuoden, joten kärsivällisyyttä tarvitaan, kiinteistöpäällikkö Olli Salmela Jyväskylän Tilapalvelusta korostaa.

--------

Talojen sukupolvilla omat tyyppivaivansa


Kaupungin vanhimpia rakennuksia ovat kaupungintalo, Lyseo ja Puistokoulu, jotka on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Muut julkiset tilat on rakennettu pääosin 1950-luvulta lähtien.
Kaikki uuden Jyväskylän julkiset rakennukset kuuluvat nyt Jyväskylän Tilapalvelun hallintaan.
Vuosisadan vaihteen rakennusten sisäilmaongelmat aiheutuvat pääosin ylä- ja välipohjien täytemateriaaleista, kuten sammaleesta, oljista ja savesta.
– 1950-luvun rakennusten tyypilliset ongelmapaikat löytyvät alapohjista ja kellaritiloista. Sokkeli- ja putkikanaalien laudoitukset jätettiin usein purkamatta ja eristetyöt tehtiin puutteellisesti, kertoo Olli Salmela.
1960–70-luvulla kosteusongelmia syntyi väärin suunnitelluista tasakatoista, seinien liian pienistä tuuletusraoista ja lyhyistä räystäistä.
1980-90-luvun riesa olivat kiireinen rakentamistahti, tasoitus- ja kiinnitysaineiden yhteensopimattomuus sekä päällystettävien betonipintojen kosteus.
2000-luvuilla yllätyksiä tuovat materiaaleissa käytettyjen yhdisteiden huono yhteensopivuus.
– Nyt ohjeet ovat tiukat: betonivaluille annetaan aikaa kuivua, rakenteet suojataan ja materiaalit kuuluvat tiukimpien päästövaatimusten M1-luokkaan, Olli Salmela mainitsee.
Työmaasiivous on myös tärkeää. Terve talo -konsultti valvoo toteutusta.
– Joskus on käynyt niin, että remontoidussa tilassa tai uudiskohteessa taloteknisten putkien päälle on jäänyt rakennuspöly sisäilmaan leviämään. Nyt pölyinen työmaa ei pääse tarkastuksesta läpi, Olli Salmela kertoo.

Kuva (Ilkka Pietarinen ) Kun rakennusta korjataan, työmaa-alue osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta muissa tiloissa työskentelevien työolosuhteet pysyvät terveellisinä. Kiinteistöpäällikkö Olli Salmela ja rakennusinsinööri Ari Salpakoski Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy:stä tutkivat korjaustöiden edistymistä Tilapalvelun kohteessa.


Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 04.02.2009.