Jyväskylä-lehti

Uusi Jyväskylä palvelee monipuolisesti

Uudessa Jyväskylässä on tekemisen meininki! Kokoamme ja päivitämme tietoja, muutamme käytänteitä ja luomme myös uutta!

Kaupungin viestintä vastaa muun muassa kaupungin www-sivuista, tiedotuslehdestä, mediatiedotteista, esitteistä ja monenlaisesta markkinointiin ja näkyvyyteen liittyvästä oman ison organisaation henkilöstöviestinnän lisäksi.
Tuoreen käyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan kaupungin www-sivuihin oltiin edellisvuosia tyytyväisempiä. Keikumme vuosien kokemuksella maan kuntasivujen kärkikolmikossa. Vuoden 2009 loppuun mennessä uudistamme sivuston ilmettä ja muokkaamme rakennetta ja sisältöä. Tavoitteena on lisätä myös vuorovaikutteisuutta ja sähköisiä palveluja.
Kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2009 kahdeksan kertaa. Tiedotuslehti kertoo kaupungin palveluista ja toiminnasta, suunnitelmista ja päätöksistä. Otamme vastaan asukas- ja kyläyhdistysten uutisia ja teemme jatkossa jokaiseen numeroon jutun jostakin asuinalue/kylätoiminnasta. Lehti ei myy mainos- tai palstatilaa.
Palvelutiedottaminen on yksi keskeisimmistä kaupungin viestintätehtävistä. Neuvonta- ja yhteispalvelupisteet eri puolilla kaupunkia ovat erinomaisia tietopisteitä. Kaupunki järjestää myös asuinalue- ja asiakohtaisia yleisötilaisuuksia.

Palautetta jakelusta: Tiedotuslehden jakelusta kotitalouksiin vastaavat yhteistyössä Jakeluporras Oy ja Itella Oy. Lehti jaetaan myös talouksiin, joilla on ei-mainoksia -merkintä postiluukussa. Jos tiedotuslehti ei tullut kotiin, ilmoita asiasta Jakeluporras Oy:lle p. (014) 3382 480 tai sähköpostilla jakelu@jakeluporras.fi. Tiedotuslehden telinejakelupisteitä on lisätty uuden kunnan alueella, yhteensä niitä on useita kymmeniä. Telineitä on useissa kauppakeskuksissa, automarketeissa, hotelleissa, matkakeskuksessa, kirjastoissa ja yhteispalvelu- ja neuvontapisteissä.

Luettelo jakelutelineistä ja tiedotuslehti osoitteessa www.jyvaskyla.fi/viestinta/lehdet. Palautetta lehdestä viestinta@jkl.fi. Aineistot lehteen jyvaskyla-lehti@medita.fi.

Helinä Mäenpää päätoimittaja, viestintäjohtaja

--------

Uuden Jyväskylän kartta


Jyväskylän karttapalvelu osoitteessa
http://kartta.jkl.fi/ Uutta painettua opaskarttaa myydään mm. palvelupiste Hannikaisessa ja Jyväskylän seudun matkailussa. Hinta 12 e/kpl.
Tonttituotannosta voi lisäksi tarpeen mukaan tilata maksullisia räätälöityjä
karttoja www.jyvaskyla.fi/paikkatiedot.

--------

Yhteispalvelu- ja neuvontapisteet auttavat arjessa


• Jyväskylä-neuvonta Nikolainkulman talossa (Asemak. 6) antaa tietoja Jyväskylää koskevissa asioissa ja auttaa kaupunkilaisia löytämään tarvitsemansa henkilön kaupungin palveluista. Neuvonnasta saa tietoa mm. Jyväskylän seudun tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista ja kirpputoreista. Uusille kaupunkilaisille postitetaan Jyväskylän palveluista koostuva tietopaketti.
Nikolainkulman lipunmyynti myy pääsylippuja sekä oman alueen että koko Suomen teattereihin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin, myynnissä myös paikallisliikenteen näyttö- ja matkakortit. Palvelukassaan voi maksaa kaupungin laskut ilman palvelumaksua. Lisäksi Jyväskylän seudun matkailuneuvonnasta saa matkailuesitteitä, karttoja, tietoa käyntikohteista, majoitus- ja ravintolapalveluista.
• Palvelupiste Hannikainen (Hannikaisenk. 17) tarjoaa tietoa muun muassa kaavoituksesta, tontin hankinnasta, rakentamisesta ja remontoinnista. Palveluihin kuuluvat myös jätehuolto, vene-ja viljelyspaikat sekä pysäköinninvalvonta.
• Säynätsalon aluetoimistossa (Parviaisent. 9) voi maksaa kaikki kaupungin, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n laskut. Aluetoimistosta saa opastusta Kelan ja työvoimatoimiston palveluista ja kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista. Aluetoimistossa on Säynätsalon kunnan aikainen arkisto ja sieltä voi vuokrata käyttöönsä kunnantalon kokoustilat ja vierashuoneet ja varata Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon kunnantalon esittelyn. Matkailijat saavat sieltä tarvitsemansa tiedot. Toimistossa voi myös ottaa valokopioita ja lähettää fakseja.

Yhteispalvelupisteet


Valtakunnallinen palvelupisteverkosto tarjoaa samasta paikasta monta julkishallinnon palvelua ja tuo palvelut lähelle asiakkaita.

• Kuokkalan Yhteispalvelusta (Polttolinja 9) saa tietoa, esitteitä ja lomakkeita Jyväskylän kaupungin ja valtion virastojen palveluista. Tilassa on myös mm. mahdollisuus käyttää internettiä, kopiokonetta tai faxia, lukea lehtiä.

• Vaajakosken Yhteispalvelussa (Konttisentie 8, A-porras 2. krs) voi käyttää internettiä tiedonhakuun, kirjoittamiseen tai vaikkapa pankkiasioiden hoitoon. Asiakaspäätteitä on myös Vaajakosken kirjastolla ja Haapaniemen kioskilla.

• Palokan yhteispalvelussa (Olavintie 1) voi käyttää internettiä ja varata videopajan käyttövuoroja. Yhteispalvelupisteeseen voi jättää Palokan terveysasemalle osoitettua postia ja Kelan hakemuksia. Yhteispalvelupisteestä löytyvät myös avoimet työpaikat ja työvoimakoulutusmahdollisuudet sekä sosiaalitoimen palveluja.

• Korpilahden yhteispalvelussa (Virastokuja 2) internettiä saa käyttää esimerkiksi hakemuslomakkeiden täyttämiseen. Yhteispalvelupisteeseen voi jättää esim. JVA:n asunnonvuokrahakemukset ja siellä voi maksaa kaikki kaupungin laskut. Yhteispalvelu etsii kaupungin viranhaltijoiden yhteystiedot ja välittää yhteydenottopyynnöt. Rakennustarkastaja on paikalla kello 8.30–11.30 välisenä aikana maanantaisin ja torstaisin, kaavoittaja ja ympäristötarkastaja torstaisin.
Korpilahden virastotalolla toimivat Korpilahden sosiaaliasema, vapaa-aikapalvelut, nuorisotoimi ja 4H-yhdistys. Maaseutuasiamiehen tavoittaa tiistaisin ja oikeusavustajan perjantaisin.


--------

Kylätaloilla on ilo kokoontua

Kylätaloja, nuorisoseurantaloja ja muita alueen asukkaiden kokoontumistiloiksi tarkoitettuja taloja on eri puolilla uutta kuntaa. Niissä harjoitellaan näytelmiä, vietetään kyläjuhlia ja järjestetään muun muassa kursseja ja leirejä. Kylätaloa voidaan myös tarjota vuokrattavaksi vaikkapa merkkipäiväjuhlia varten.
Kylätalojen taustalla on suuri määrä vireitä asukas- ja kyläyhdistyksiä.
Uuden Jyväskylän alueelta löytyvät ainakin seuraavat kylien ja asuinalueiden asukkaiden käytössä olevat talot:

• Horkan kylätalo
• Päiväkunnan kylätalo
• Putkilahden koulu
• Putkilahden nuorisoseuran talo
• Moksin kylätalo
• Ylä-Muuratjärven kylätalo
• Saakosken Suojakallio
• Tikkalan seuraintalo
• Kylätalo Villa Cawén
• Kuohun nuorisoseurantalo
• Kylätalo Rientola (Vesanka)
• Kuikan kylätalo
• Liekkilä (Vaajakoski)
• Vanerila (Säynätsalo)

--------

Keskuskortteli kasvoi kaupungintalon ympärille

Eipä arvannut Vaasan läänin lääninarkkitehti K.V. Reinius 1890-luvulla, millainen kaupunki lopulta hänen suunnittelemaansa kunnallistaloa ympäröisi.
Uusrenessanssi-tyylistä kunnallistaloa (Vapaudenk. 32) rakennettiin vuosina 1896–99. ”Kunnallistalosta” tuli kaupungintalo, jossa kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Rakennuksessa työskentelevät myös kaupunginjohtaja Markku Andersson ja apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö.
Talossa sijaitsee myös kaupunginkanslia ja kolmessa eri kerroksessa hoidetaan myös mm. lakiasioita ja vaaleja, henkilöstöasioita, taloutta, kehittämistä, kansainvälisiä asioita ja sisäistä tarkastusta.

Koko kaupungin ilmoitustaulu


Kaupungin ala-aulasta löytyy kaupungin virallinen ilmoitustaulu. Sitä hoitaa kirjaamo, joka myös kirjaa kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle saapuvat asiakirjat ja merkitsee asioiden käsittelyvaiheet.
Kirjaamosta voi tiedustella sekä keskeneräisten että päätettyjen asioiden vaiheita. Kirjaamossa otetaan myös vastaan kuntalaisaloitteet.
Kaupungintalo on avoinna arkipäivisin klo 8–16. Neuvonta 1. kerroksen aulassa opastaa tarpeen mukaan. Ryhmien vierailuista ja talon esittelystä pyydetään ottamaan etukäteen yhteyttä yhteyssihteeri Varpu Autereeseen, p. (014) 624 389.
Lisää tietoja kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta osoitteessa www.jyvaskyla.fi/hallinto/vaikuttaminen

Palvelualueiden hallinnot lähekkäin


Kaupungin organisaatio jakautuu kolmeen palvelualueeseen: sosiaali- ja terveys, sivistys sekä kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta.
Kaikkien näiden hallinto sijoittuu noin korttelin alueelle kaupungintalon läheisyyteen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto sijoittuu Vapaudenkatu 28:aan, sivistyspalvelujen hallinto Tietotalolle, osoitteeseen Kilpisenkatu 1. Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta -palvelualueen hallinnon osoite on Rakentajantalo, Hannikaisenk. 17.

Pitäjäntuvasta art nouveau -taloon


Taulumäellä oli jo 1800-luvun loppupuolella sijainnut Jyväskylän pitäjäntupa, jonne kunnan valtuusmiehet kokoontuivat hoitamaan yhteisiä asioita. Vuonna 1913 ostettiin kauppias Matti Suolta Puistokadun ja Rajakadun kulmauksesta maalaiskunnan puolella olevat rakennukset, jotka yhdistettiin ja rakennettiin Kuntalaksi art nouveaun henkeen.
Kuntala toimi maalaiskunnan kunnantalona vuoteen 1952, jolloin Erkki Huttusen suunnittelema uusi kunnantalo valmistui Puistokatu 35:een, lähes vastapäätä entistä Kuntalaa.
Nyt Puistokatu 35:ssä sijaitsevat mm. talouspalvelukeskus, hankintakeskus ja päivähoidon palvelukeskus.


--------

Terveysasemille tullaan kuten ennenkin


Vuoden 2010 loppuun saakka uuden kunnan alueella toimii kolme terveyspalveluntuottajaa: vanhan Jyväskylän alueella toimii Jyväskylän terveyskeskus.
Entisen maalaiskunnan alueella asuvat kuuluvat Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän piiriin. Entisen Korpilahden alueella asuvat kuuluvat Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän piiriin.

• Jyväskylän terveyskeskukseen kuuluvat
Huhtasuon terveysasema (Nevak. 1)
Keskustan terveysasema (Tapionk. 7)
Kuokkalan terveysasema (Syöttäjänk. 10)
Kyllön terveysasema (Keskussairaalant. 20)
Säynätsalon terveysasema (Parviaisent. 7)

• Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluu Korpilahden terveysasema (Korpilahdent. 11)
• Palokan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat
Palokan terveysasema (Ritopohjant. 25)
Tikkakosken terveysasema (Kirkkok. 3)
Vaajakosken terveysasema (Väkkärät. 1)

Sosiaalityötä kuudella sosiaaliasemalla


Hannikaisenkadun, Huhtasuon, Korpilahden, Palokan, Tapionkadun ja Vaajakosken sosiaaliasemat tarjoavat sosiaalityön palveluja.
Lastensuojelun sosiaalityön palvelut keskittyvät Tapionkadun ja Palokan sosiaaliasemille. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen palvelut sijoittuvat Hannikaisenkadun, Huhtasuon, Palokan ja Vaajakosken sosiaaliasemille. Korpilahden sosiaaliasemalla ovat toimeentulotuen, aikuissosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon palvelukokonaisuudet.

---

Tiesitkö tämän Jyväskylästä?


• Uuden kunnan rajojen sisäpuolella oleva syvin kohta löytyy Rutalahden edustalta niin sanotun Pätiänsaaren ja Isovuoren välistä. Syvyyttä Päijänteessä on tuolla kohtaa 72 metriä.

• Koko Suomen sisävesien syvin kohta ja samalla Päijänteen syvin kohta löytyy läheltä uuden Jyväskylän rajaa. Toivakan Ristinselällä niin sanotun Rappukallion edustalla oleva syvänne on 94 metriä syvä.

• Keski-Suomen korkeimpiin paikkoihin kuuluva Uutelanmäki on Jyväskylän korkein paikka. Uutelanmäki sijaitsee Korpilahden alueella sijaitsevassa Moksin kylässä, se on 257,80 m merenpinnan yläpuolella.
Uutelanmäelle pääsee parhaiten kartan ja kompassin avulla Moksin kyläkeskustasta, jossa on myös parkkipaikka. Uutelanmäellä on myös taukoriihi, jossa on mukava levähtää vaikkapa eväitä syömään.

• Kärkistensalmi sijaitsee Keski-Suomessa, Korpilahden suuralueella 35 kilometriä Jyväskylästä etelään. Salmen poikki kulkee maantie 610, joka yhdistää Päijänteen länsipuolella kulkevan valtatien 9 ja itäpuolella olevan valtatien 4.

• Joka neljäs jyväskyläläinen on opiskelija ja noin kolmanneksella väestöstä on korkea-asteen koulutus. Opiskelijoita ja koululaisia on noin 45 000. Erikoisosaamisalueita Jyväskylässä nano-, energia-, hyvinvointi-, informaatio-, paperinvalmistus- ja ympäristöteknologia.

• Jyväskylässä on lähes kolmekymmentä maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemaa rakennusta, esimerkiksi Säynätsalon kunnantalo ja yliopiston pääkampusalue.

• Kaupunki jakautuu neljääntoista suuralueeseen, joita ovat Kantakaupunki, Kypärämäki-Kortepohja, Lohikoski-Seppälänkangas, Huhtasuo, Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi, Keljo, Halssila, Säynätsalo, Tikkakoski-Nyrölä, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä, Kuohu-Vesanka ja Korpilahti.

• Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Asukkaita on noin 130 000, mikä on puolet Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Kymmenen kilometrin säteellä keskustasta asuu 110 asukasta. .

• Pinta-ala 1171,3 neliökilometriä, josta noin 2/5 on vettä. Kunnan vesipinta-ala on 295 neliökilometriä. Rantaviivaa löytyy 1 500 km.

• EU-peltoja kaupungissa on 7 200 hehtaaria ja maataloustukea hakeneita tiloja 270. Kaupungissa asuu reilu tuhat lehmää.

• Kaupungin alueella on neljätuhatta kesämökkiä.

• Jyväskylä on imagoltaan suurten kaupunkien kolmas.

• Jyväskylä on ykkönen kuntien kehittämisaktiivisuudessa, elinkeinoelämäyhteistyössä ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa. (Taloustutkimuksen VIP 2008 –tutkimus)

• Asuinympäristön viihtyisyys ja lasten kasvuympäristö on Suomen paras.

• Jyväskylään 272 kilometrin matka Helsingistä. Lento kestää 35 minuuttia, auto- tai junamatka kolme tuntia.

• Ulkomaalaistaustaisia asukkaita noin 3000.

• Jyväskylän, Jämsän, Kuhmoisten, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kirjastot ovat Aalto-kirjastoja, joilla on yhteinen tietokanta, asiakasjärjestelmä ja hakutapa. Seutuvarauksen avulla asiakas voi saada käyttöönsä toisen kirjaston aineistoja. Seutuvaraus ja teoksen kuljetus maksaa yhden euron. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kolme kirjastoautoa: Aino kiertää entisen maalaiskunnan alueella, Martti Korpilahdella ja Volmari vanhan
Jyväskylän kaupungin alueella.

Kuva (alla) (Ilkka Pietarinen ) Vaajakoskella sijaitseva Liekkilä on rakennettu vuonna 1918 ja tuli Jyväskylän maalaiskunnan haltuun vuonna 1986. Kannatusyhdistys vuokrasi Liekkilän ja entisöi talon kulttuuritoiminnan käyttöön ja juhlapaikaksi

Kuva (alla) ( Juhana Konttinen ) Kaupungintalo on rakennettu vuosina 1896–99. Saman korttelin läheisyyteen sijoittuvat myös sosiaali- ja terveys-, sivistys- sekä kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta.




Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 04.02.2009.