Jyväskylä-lehti

Jyväskylä 2009: Jyväskylä kasvoi maaseutu pitäjäksi

Kaupungin alueella on yli 270 maatilaa, 4000 kanaa ja 1300 sikaa

Vanhasta kantakaupungista löytyi maaseutua vain nimeksi, mutta kun yhteen pantiin maalaiskunnan ja Korpilahden alueet löytyykin uudesta Jyväskylästä yli 270 maatilaa.

– Maaseutu ei ole pelkkää kaupungin lähellä olevaa virkistäytymisaluetta, vaan meillä on paljon oikeita kehittyviä maatiloja, kehitysjohtaja Timo Rusanen sanoo.
Nyt Jyväskylässä on 128 000 ihmisen lisäksi yli 4000 munivaa kanaa ja kaksi kukkoa, 1300 sikaa, yksi siitoskarju, liki 800 lypsylehmää, 1200 sonnia sekä yli tuhat hiehoa tai vasikkaa.
Maaseutu muuttuu koko ajan. Toisaalta taajamien lähialueita otetaan asuinkäyttöön, esimerkiksi Korpilahden keskustaajamasta Jyväskylän suuntaan Raspionjärven tuntumasta kaupunki osti vastikään 20 hehtaarin peltoalueen.
Toisaalta taas maatilat muuttuvat yhä suuremmiksi, koneellistetuiksi yrityksiksi. Niiden liiketoiminta vaikuttaa jo aluesuunnitteluun eikä lähialueille voida kaavoittaa asutusta.
Samalla syntyy uudenlaista maaseutuyrittäjyyttä, esimerkkejä ovat maaseutulautakunnan puheenjohtajan Hannele Mäntyjärven pensasmustikkatila Sarvenperällä ja valtuuston varapuheenjohtajan Marja Kompan hunajatila, molemmat ovat alallaan Suomen suurimpia. Molemmilla tiloilla myös jatkojalostetaan omaa tuotantoa.
Kaupungin maaseutuvirkamiehistö merkitsee maalaiskunnan entisellä kunnantalolla työskentelevää kolmea maaseutuasiamiestä. He vastaavat lakisääteistä tehtävistä, mm. tuki- ja vahinkohakemuksista.
EU-tukea kulkee kaupungin kautta vuosittain yli 6 miljoonaa euroa. Lomituspalveluiden järjestämisestä vastaa Petäjäveden kunta.

Aluelautakunta ja maaseutulautakunta


Entinen Korpilahden kunnanjohtaja Timo Rusanen on saanut Jyväskylässä vastuulleen mm. maaseudun elinkeinopolitiikan ja maaseutulautakunnan. Lisäksi hän toimii esittelijänä Korpilahden aluelautakunnassa. Molemmat lautakunnat kokoontuivat ensimmäistä kertaa viime viikolla.
– Lautakuntaan on valittu hyvin asiantuntevia ihmisiä, tietotaitoa löytyy, kertoo maaseutulautakunnan puheenjohtaja Hannele Mäntyjärvi (kesk).
Mäntyjärvi näkee maatalousyrittäjyyden lupaavimmat tulevaisuudennäkymät jalostusasteen kehittämisessä.
– Suuntaus näyttää olevan, että maataloustuet pikkuhiljaa pienenevät. Sen vuoksi maaseudulle on saatava uudenlaista tuotantoa ja jatkojalostusta.
Toinen merkittävä mahdollisuus voi löytyä bioenergian tuotannosta ja käytöstä maatiloilla, etenkin jos Suomessa otetaan käyttöön syöttötariffi eli energiantuottajalle tuleva takuuhinta.
– Verkottuminen toisten tilojen ja yrittäjien kanssa toisi kapasiteettia enemmän tuottaa energiaa myyntiin saakka, Mäntyjärvi sanoo.
Rusanen uskoo, että jatkossa olisi mahdollista synnyttää uudenlaista yhteistyötä kaupungin, kyläyhdistysten ja pienyritysten välille. – Kannattaako esimerkiksi keskustasta ajaa lakaisemaan kaupungin toisella laidalla olevan koulun portaat, vai voitaisiinko joustavia sopimuskäytäntöjä luoda esimerkiksi kerhojen vetämiseen ja talonmiespalveluihin, Rusanen pohtii.

Apua tienpitoon ja vesihuoltoon


Kaupungin tehtäviin kuuluu varsinaisen kunnan tieverkon lisäksi myös yksityisteiden tukeminen. Avustettavia teitä on kaikkiaan 550 ja kilometrejä 1080. Tukea voi saada vähintään sata metriä pitkä yksityistie, jonka varrella on vakituista asutusta.
– Tukitaso määräytyy lähinnä käyttömäärän perusteella tehtävän pisteytyksen perusteella, Rusanen kertoo.
Toinen maaseutualueiden perustoiminto on vesihuolto. Paikallisten vesiosuuskuntien hankkeita avustetaan tapauskohtaisesti enintään 25 % kustannuksista. Lisäksi vesiosuuskunnat saavat alkuvaiheessa vettä normaalia edullisempaan hintaan.
Laajeneva haja-asutus ilman kunnallistekniikkaa tuo omat ongelmansa, mutta Rusanen huomauttaa, että vesi- ja viemärijohtojen vetäminen harvaan asutuille alueille tulee liittymää kohti kalliiksi.
– Esimerkit osoittavat, että vesijohtoverkkojen laajentamista on harkittava tarkkaan, Rusanen muistuttaa.

Kuva (Petteri Kivimäki) Liki kymmenesosa Jyväskylän lypsylehmistä – 70 sierainparia – elää Ohelan tilalla Korpilahden Tikkalassa. Torstaiaamuna tilalla poiki lehmä. “Vasikalle pitää keksiä e-kirjaimella alkava makeaan viittaava nimi”, ennätti emäntä Mervi Säynätmäki sanoa ennen kuin sai onnistuneen synnytyksen kunniaksi pusun Sokeri-lehmältä.


Mika Särkijärvi

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 04.02.2009.